481 resultados para Peltonen, Tuomo
Resumo:
Tässä työssä haastateltiin Turun yliopiston Fysiikan laitoksen Fysiikka 1 -kurssille syksyllä 2014 osallistuneita opiskelijoita ja analysoitiin kurssin ViLLE-esitehtäviä. Haastatteluissa kartoitettiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia kurssin esitehtävistä ja siitä, kuinka hyödyllisinä he näkivät nämä tehtävät oman oppimisensa kannalta. Erityisesti haluttiin saada selville, kuinka hyödyllisiä esitehtävät olivat opiskelijoiden mielestä verrattuna esimerkiksi luentoihin tai laskuharjoituksiin ja miksi. Opiskelijoiden vastauksia verrattiin esitehtävistä tehtyyn analyysiin kontekstin luomiseksi. Tutkimuksessa saatiin selville, että valtaosa opiskelijoista näkee esitehtävät hyödyllisenä lisänä luento-opetusta, mutta ne ovat selkeästi vähemmän hyödyllisiä kuin luennot, itsenäinen opiskelu ja laskuharjoitukset. Saatiin viitteitä siitä, että hyvin suunnitellut esitehtävät toimivat opetuksen esijäsentäjänä ja auttavat siten monia kurssilaisia ymmärtämään luentojen sisältöjä paremmin. Toisaalta kävi ilmi, että pääasiallinen motivaatio sille, miksi opiskelijat tekevät esitehtäviä, on niistä saatavat pistehyvitykset. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa fysiikan ja muiden tieteenalojen yliopisto-opetuksen kehittämisessä.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
TTT, FT, YTT Tuomo Takalan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja "Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan" tarkastettiin 1.6.2013 Lapinn yliopistossa.
Resumo:
Tässä työssä kehitetään sähkökoagulaatiolaitteisto metallipinnoituslaitoksen jätevesien puhdistamiseen. Sähkökoagulaatio on sähkökemiallinen vedenpuhdistusprosessi, jossa hyödynnetään liukenevaa metallianodia. Sähkövirta irrottaa anodilta metalli-ioneja, jotka yhdistyvät vapaiden hydroksidi-ionien kanssa. Syntyneet metallihydroksidit vetävät puoleensa veden epäpuhtauksia ja saostuvat. Tämän työn tavoitteena oli kehittää sähkökoagulaatiolaitteistosta korvaaja käytössä olleelle kemialliselle jätevedenpuhdistuslaitteistolle. Sähkökoaglaatiolaitteiston toivottiin parantavan jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuutta ja pienentävän käyttökustannuksia. Prototyyppilaitteistolla suoritettujen kokeiden perusteella sähkökoagulaation todettiin olevan kemiallista jätevedenkäsittelyä toimintavarmempi. Käyttökustannusten todettiin olevan samaa tasoa tai korkeammat kuin kemiallisella menetelmällä. Laitteiston suunnittelussa sovellettiin järjestelmällistä koneensuunnittelua. Suunnittelussa saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Osatoiminnoille löydettiin toimivat ratkaisut ja laite on helposti huollettavissa.
Resumo:
The purpose of this thesis is to examine customer relationship management in a large, global organization. The aim is to deepen the understanding on how CRM-system implementation can support customer relationship management in strategic, operational and analytical levels.
Resumo:
Tähän vesienhoitosuunnitelmaan vuosiksi 2016–2021 on koottu tiedot vesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen jokien yhteen lasketusta pituudesta noin 60 % on erinomaisessa tai hyvässä, 40 % tyydyttävässä tai välttävässä ja 1 % huonossa ekologisessa tilassa. Järvipinta-alasta noin 90 % on erinomaisessa tai hyvässä, 10 % tyydyttävässä tai välttävässä ja alle prosentti huonossa ekologisessa tilassa. Rannikkovesien pinta-alasta lähes kaksi kolmannesta on hyvässä ja loput tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Pintavesien ekologista tilaa heikentää hajakuormitus, joka on valtaosin peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta, mutta jossain määrin myös pistekuormituslähteistä. Muita paineita ovat hydrologiset ja morfologiset muutokset, happamoittavien aineiden sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden kuormitus, vähemmässä määrin vedenotto sekä vieraslajit. Hyvässä kemiallisessa tilassa on yli puolet vesienhoitoalueen yhteenlasketusta jokipituudesta, kaksi kolmannesta järvipinta-alasta sekä kaikki rannikkovedet. Hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen esteenä on pääosin elohopea, joka on laajalti peräisin ilman kautta tulevasta laskeumasta. Kaikkien pohjavesimuodostumien määrällinen tila on hyvä ja yhden kemiallinen tila huono. Rehevyyteen liittyviä parantamistarpeita on koko vesienhoitoalueella painottuen kuitenkin sen eteläisiin ja läntisiin osiin. Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävillä toimenpiteillä vähennetään rehevöitymisen lisäksi vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä, happamuuskuormitusta sekä vesistöjen rakenteessa ja hydrologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Tarkemmat, vesistökohtaiset tiedot toimenpiteistä ja niiden kohdentumisesta löytyvät vesienhoitoalueen toimenpideohjelmasta. Esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 185 miljoonaa euroa. Tästä 133 miljoonaa euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavien ja 52 miljoonaa euroa vesienhoidon täydentävien toimenpiteiden osuus. Arviolta 27 järveä (48 km2), 38 jokea (873 km) ja kaksi rannikkovesimuodostumaa (2 km2) ei tule toimenpiteistä huolimatta saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vielä vuonna 2021. Myös vesienhoitoalueen ainoan huonossa kemiallisessa tilassa olevan pohjavesialueen hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen tuolloin on epävarmaa. Vesien tila on kuitenkin laajalti kohentumassa vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksen myötä.
Resumo:
Ilma-ase on keskeisessä roolissa nykypäivän sodankäynnissä. Sen avulla on myös haettu ratkaisua terroristiorganisaatioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden kanssa käydyissä kriiseissä. Israel käytti pääasiallisesti ilmavoimiaan vuonna 2006 Hizbollahia vastaan käydyssä sodassa. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Israelin ilmavoimien strategisten ilmaiskujen vaikutusta toisessa Libanonin sodassa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa määrittelemään Hizbollahin kaltaista järjestöä paremmin Wardenin kehäteorian avulla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä toimii teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tässä tutkimuksessa analyysirunko on muodostettu John Wardenin kehäteorian viidelle kehälle. Tutkimuksen laadun parantamiseksi on soveltuvilta osin käytetty triangulaatiota, jossa on pyritty yhdistelemään kerättyjä lähteitä ja muodostamaan näin käsitys tapahtuneesta. Hizbollah on terroristiorganisaatio, jolla on paljon valtaa Libanonin valtion sisällä. Tästä syystä se asettuu Wardenin kehille eri tavalla kuin perinteisesti nähty terroristiorganisaatio, jolla ei ole varsinaista jalansijaa valtiollisessa päätöksenteossa. Hizbollahin on tässä tutkimuksessa nähty asettuvan kehille lähes samalla tavalla kuin valtio. Israelin ei onnistunut vaikuttaa Hiz-bollahiin merkittävästi strategisilla ilmaiskuilla kriisin aikana. Hizbollahin johtajista ketään ei saatu surmattua eikä johtoyhteyksiin pystytty vaikuttamaan. Libanonin siviiliväestön tuki Hiz-bollahille voitaisiin nähdä säilyneen muuttumattomana kriisin jälkeen. Israelin strategiset il-maiskut vaikuttivat kriisin aikana ainoastaan pitkän- ja keskipitkänmatkan rakettituleen, eikä lyhyemmän kantaman rakettitulen ampumista voitu kiistää kriisin missään vaiheessa. Israelin, ja etenkin sen ilmavoimien, on laajalti nähty epäonnistuneen operaation toteutuksessa. Tässä tutkimuksessa päädyttiin laajalti samaan lopputulokseen. Israelin voidaan todeta tarkastelleen Hizbollahia hyvin johtajakeskeisenä organisaationa, mutta todellisuudessa sen taistelijasolut toimivat hyvin pitkälti itsenäisesti. Israelin ei myöskään onnistunut arvioida kriisin kestoa, eikä näin ollen asettanut sille mitään konkreettisia poliittisia tavoitteita. Tästä johtuen operaatiolle asetetut sotilaalliset tavoitteet olivat sangen irrallaan toisistaan ja tavoitteinen keskinäinen vaikutus oli vähäistä. Ainoastaan strategisten iskujen kollektiivisen kokonaisvaikutuksen voitaisiin nähdä aiheuttaneen painetta Hizbollahin johdon päätöksentekoon: Hizbollah muutti toimintatapaansa Israelin näkökulmasta parempaan suuntaan kriisin jälkeen, eikä jatkanut raketti-iskuja, kuten ennen kriisiä.
Resumo:
Kapitalisaatiosopimukset ovat vakuutustuotteita, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan rahatalletuksia, sijoitusinstrumentteja ja henkivakuutuksia. Kapitalisaatiosopimusten verotus on epäselvää suoran, kapitalisaatiosopimuksia koskevan sääntelyn puuttuessa. Lisäksi kapitalisaatiosopimusten epäselvä luonne hankaloittaa sovellettavan verotuksen valintaa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää henkivakuutuksiin kuuluvien kapitalisaatiosopimusten arvostaminen eri tilanteissa. Päätutkimusongelma on verotuksen perustana toimivan arvostuksen selvittäminen. Arvostuskäytäntöä selvitetään sääntelyn, oikeuskäytännön ja lain esitöiden avulla. Tutkielmassa on käsitelty korkoperusteisten ja sijoitussidonnaisten kapitalisaatiosopimusten sekä niiden yhdistelmän arvostaminen. Eri muotoisten kapitalisaatiosopimusten arvostamista tarkastellaan tuloverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen sekä elinkeinotoiminnan eri tilanteissa. Tutkielma on oikeusdogmaattinen tutkimus. Lisäksi tutkielmassa on oikeusvertaileva osuus, jossa käydään läpi eräiden Euroopan maiden arvostuskäytäntöjä ja verrataan niiden eroja Suomen arvostustapoihin. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että pääsääntöisesti kapitalisaatiosopimukset arvostetaan verotuksessa aina käypään arvoonsa huolimatta siitä mistä verolajista on kyse. Useimmiten kapitalisaatiosopimusten tuottoa verotetaan pääomatulona. Lisäksi havaittiin, että arvostustavat vaihtelevat huomattavasti jopa Euroopan sisällä. Tutkielmasta voi tehdä johtopäätöksen, että kapitalisaatiosopimusten verotus ei täytä hyvän verojärjestelmän kriteerejä ja tuotteen ominaisuudet eivät ole vakuutukselle ominaisia.
Resumo:
Iina Peltosen esitys Missä mennään -webinaarissa 16.2.2016
Resumo:
Ohjelmiston suorituskyky on kokonaisvaltainen asia, johon kaikki ohjelmiston elinkaaren vaiheet vaikuttavat. Suorituskykyongelmat johtavat usein projektien viivästymisiin, kustannusten ylittymisiin sekä joissain tapauksissa projektin täydelliseen epäonnistumiseen. Software performance engineering (SPE) on ohjelmistolähtöinen lähestysmistapa, joka tarjoaa tekniikoita suorituskykyisen ohjelmiston kehittämiseen. Tämä diplomityö tutkii näitä tekniikoita ja valitsee niiden joukosta ne, jotka soveltuvat suorituskykyongelmien ratkaisemiseen kahden IT-laitehallintatuotteen kehityksessä. Työn lopputuloksena on päivitetty versio nykyisestä tuotekehitysprosessista, mikä huomioi sovellusten suorituskykyyn liittyvät haasteet tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa.