Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen haukien (Esox lucius) elohopeapitoisuuksia. Tutkimusta varten koottiin aiempien keskisuomalaisten elohopeaselvitysten tuloksia sekä tutkittiin 31 keskisuomalainen vesialueen haukien elohopeapitoisuuksia vuosina 2006–2007. Mukaan valittiin maaperältään ja vedenlaadultaan erilaisia vesialueita sekä myös aiemmissa tutkimuksissa mukana olleita vesialueita. Tutkimusaineisto sisältää kaikkiaan 257 haukea eli keskimäärin kahdeksan kalaa per vesialue. Tulosten tarkastelussa hyödynnettiin tutkimusalueen vedenlaatu-, maaperä- ja maankäyttötietoja. Koko aineistosta laskettu vakiopainoisen hauen (1 kg) keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 0,46mg/kg. Tämän mukaan elohopeapitoisuudet eivät ole muuttuneet Keski-Suomessa 1990-luvun tilanteesta. Silloin vastaava pitoisuus oli 0,45 mg/kg (350 näytekalaa; 36 vesialuetta). Haukien elohopeapitoisuuksissa havaittiin huomattavaa vaihtelua niin eri vesialueiden välillä kuin myös saman vesialueen sisältä pyydettyjen haukien pitoisuuksissa. Korkeimmat elohopeapitoisuudet mitattiin tummavetisistä ja runsashumuksisista järvistä. Alhaisimmat pitoisuudet puolestaan havaittiin kirkasvetisimmistä järvistä. Joukossa oli myös järviä, joiden pitoisuudet poikkesivat em. säännönmukaisuudesta. Yhdessäkään järvessä ei hauen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylittänyt syötäväksi kelpaavalle hauelle asetettua enimmäispitoisuusrajaa (1,0 mg/kg). Joistakin tutkimusjärvistä saatiin kuitenkin muutamia yksilöitä, joiden absoluuttiset pitoisuudet ylittivät syömiselle asetetun pitoisuusrajan.

Tekstinlouhinnan mahdollisuudet Digin historiallisessa sanomalehtiaineistossa

Esitys Kansalliskirjaston järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 12.2.2015.

Ennen elokuvaa oli biografi

Kirjallisuusarvostelu

Mobiilipelien kehitys ja julkaisu monialustakehitystyökaluja hyödyntäen

Tässä kandidaatintyössä esitellään mobiilimarkkoiden pirstaloitumisongelma, ja se millaisia haasteita kehittäjät voivat kokea kehittäessään sovelluksia, jotka tukevat useampia mobiilialustoja. Lisäksi työssä esitellään erilaisia mobiilisovelluksissa käytettäviä monetisaatiomalleja. Työssä tarkastellaan myös monialustakehitystyökalujen ja HTML5-tekniikan soveltuvuutta mobiilialustojen kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Työn lopuksi toteutetaan ja julkaistaan käytännön pelisovellus monialustatyökalulla eri alustoja tukien. Tämän demosovelluksen avulla perehdytään julkaisuprosesseihin käytännössä, tuoden esille eri alustojen asettamia vaatimuksia kehittäjälle.