1000 resultados para Rantanen, Johanna
Resumo:
Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.
Resumo:
Tässä tutkielmassa on pyritty selvittämään suomalaisten suuryritysten t&k-toiminnan julkista rahoitusta. Aihetta on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta: teoriaan, postikyselyvastauksiin ja yksittäisen yrityksen toiminnan kuvaukseen pohjautuen. Tavoitteena on selvittää tällä tavoin kerättyjen tietojen avulla suuryrityksille suunnattuja ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä luoda lisävalaistusta siihen, millaista on tehokas julkisen t&k-tuen hakeminen ja käsittely suuryrityksissä. Tutkielma jaoteltiin niin, että ensimmäiseksi tarkastellaan t&k-toimintaa, sen julkista rahoitusta ja tuenantajia. Toisessa osassa käsitellään suuryritysten käytännön kokemuksia t&k-toiminnan julkisrahoitukseen liittyvistä seikoista. Kolmannessa osassa käydään tarkemmin läpi yhden yrityksen t&k-hankkeiden julkista rahoitusta. Tarkastelussa voidaan havaita suuryritysten tukeutuvan julkisen tuen hakemisessa lähinnä Tekesin ja Euroopan unionin teknologiahankkeisiin. Kuitenkin myös muita ulkopuolisen rahoituksen lähteitä oli käytetty. Yritykset pitivät saatua t&k-tukea toimintansa kannalta merkittävänä, vaikka se vaatii yrityksiltä tuenantajasta riippuen enemmän tai vähemmän panostuksia. Monet projektit olisivat jääneet tekemättä ilman tuen saamista. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä kansainvälistymisen merkityksen korostuvan yleisesti t&k-toiminnassa. Yrityksen t&k-toiminnan julkisen rahoituksen ollessa tehokasta, on havaittavissa puolestaan yhteys hyvin organisoidun t&k-tuen hakemisen, korkean julkista rahoitusta koskevan tietotason ja tuenantajia koskevan tyytyväisyyden välillä.
Resumo:
Naisjohtajuustutkimus on tällä hetkellä todella ajankohtainen aihe. Tästä kertoo muun muassa se, että EVAn (Elinkeinoelämän valtuuskunta) syyskuussa antamassa raportissa havaittiin merkittävä tulos, kun todettiin naisten johtamien yritysten olevan keskimäärin kannattavampia kuin miesten johtamien yritysten. (Kotiranta et al. 2007) Naisia johtajina on tutkittu noin 40 vuoden ajan. Viime aikoina tutkimus on pääsääntöisesti keskittynyt työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Puolison roolin tutkiminen on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän työn tarkoituksena on selvittää sekä ymmärtää työn ja muun elämän yhteensovittamisen dynamiikkaa sekä puolison merkitystä ja roolia kansainvälisessä yrityksessä työskentelevien naisjohtajien urakehityksessä. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimusta varten on haastateltu 14 erään kansainvälisen yrityksen palveluksessa olevaa naisjohtajaa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimustulokset osoittavat, että puolison rooli naisjohtajan urakehityksessä on suuri. Puolisolla on myös merkittävä rooli johtajan urakehityksen mahdollistajana. Mikäli puoliso haluaa tukea naisen uraa ja auttaa osallistumaan merkittävästi esimerkiksi perhevelvoitteiden hoitoon, mahdollistaa tämä naisen voimavarojen keskittämisen uraan ja tätä kautta tarjoaa naiselle tilaisuuden edetä urallaan. Merkittävä havainto mikä nousi esille tutkielmaa tehdessä, oli naisten suhtautuminen uralla etenemiseen. Melkein kaikki haastateltavat kertoivat, etteivät välttämättä halua edetä urallaan eteenpäin. Monet mainitsivat, että he haluaisivat mielellään edetä urallaan horisontaalisesti ja näin rikastuttaa tietotaitoaan. Haastateltavien kertoman mukaan he haluisivat hakea elämälleen tasapainoa työn ja muun elämän välille. Voimavarojen suurempi keskittäminen työhön ei heille toisi heidän haluamaansa tasapainoa.
Resumo:
Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu kirjallisesta työstä sekä teososasta, joka on käsikirjoitus 20-minuuttiseen lyhytelokuvaan. Kirjallinen työ käsittelee paikkojen dramaturgiaa elokuva- ja tv-käsikirjoittamisessa. Työn tavoitteena on tutkia, mitä dramaturgisia eroavaisuuksia löytyy elokuvakohtauksien tapahtumapaikoissa ja mitä kohtauspaikan valinnassa voi ottaa huomioon jo käsikirjoittamisvaiheessa. Työ on rakenteeltaan tutkielma, jonka ensimmäisessä osassa tutustutaan paikkojen dramaturgiaan ja sen merkitykseen sekä etsitään uusia tapoja väistää elokuvakerronnan konventioita paikkojen suhteen. Toisessa luvussa käsitellään käsikirjoittaja ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaan kehittämän paikkajaottelun jokaista osaa käyttämällä hyväksi tunnettujen elokuvien ja tv-sarjojen kohtauksia. Viimeinen luku käsittelee tekijän omaa käsikirjoitusta, joka on opinnäytteen teososa. Tässä viimeisessä luvussa tarkastellaan kohtausesimerkkien avulla sitä, mitä draamallista sisältöä kunkin kohtauksen paikkavalinta tuo tarinaan. Työn lähdemateriaalina käytetään elokuvakerrontaan, käsikirjoittamiseen ja kirjallisuustieteeseen liittyvää kirjallisuutta. Työ sisältää paljon omaa pohdintaa ja aiheen tarkastelua käsikirjoittajan - eli tekijän - omasta näkökulmasta. Työn lopputulos on käytännönläheinen tutkielma, joka tarjoaa uusia työkaluja vaikkapa käsikirjoittajaopiskelijoille. Lisäksi myös tavallinen elokuvankatsoja voi saada työstä uuden tavan tarkastella elokuvakohtauksia.
Resumo:
Lectio praecursoria 11.2.2005 Kuopion yliopisto
Resumo:
Summary
Resumo:
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa tuote, jonka avulla voidaan lievittää leikki-ikäisen lapsen pelkoja sairaalassa. Opinnäytetyömme on osa viisivuotista Musiikki ja draama lapsen kivun ja pelon lievittäjänä -projektia, jossa ovat mukana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, HUS Lasten ja Nuorten sairaala sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Projektin tarkoituksena on kehittää lasta ja hänen perhettään aktivoivia pelon- ja kivunlievitysmenetelmiä. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää teoriaperustan sekä itse tuotteen. Olemme koonneet teoriaperustan alan tutkimuksista ja kirjallisuudesta poimimalla niistä olennaisimmat asiat ja jäsentäen näin aiempaa tietoa. Teoriaperusta sisältää yleistä tietoa sairaalasta lapsen hoitoympäristönä, lapsen kokemasta pelosta sairaalassa sekä leikistä lapsen selviytymiskeinona. Teoriaperustan pohjalta olemme suunnitelleet ja toteuttaneet ”Nukkesairaalan”. ”Nukkesairaala” on nukkekoti, jonka eri huoneet ovat sairaalan eri osastoja. Nukkekodissamme on vuode-, leikkaus-, röntgen- ja leikkiosastot sekä sairaalakoulu. Materiaalina olemme käyttäneet pääosin puuta, puuviilua ja askartelumassaa. Valmis nukkekoti annetaan HUS Lasten ja Nuorten sairaalan käyttöön. Nukkesairaalan avulla lapsi voi käsitellä pelkojaan ja tutustua hänelle vieraaseen ympäristöön. Lapsi voi niin sanotusti leikkiä pelkonsa pois. Ehkäisemällä lapsen pelkoja sairaalassaoloaikana ehkäistään samalla traumojen syntymistä ja edesautetaan positiivisen kokemuksen syntymistä lapselle sekä näin helpotetaan mahdollisia seuraavia sairaalajaksoja.
Resumo:
Työn tavoitteena on luoda lukijalle yleiskuva siitä, mitä globaalien asiakkuuden hallinta on. Lisäksi selvitetään, millaisella strategialla globaalien asiakkuuksien hallinnassa voidaan menestyä. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena. GAM on globalisaation myötä kehittynyt muoto hallita asiakassuhteita. Sitä käytetään, kun sekä myyjä- että ostajayritys toimivat globaalisti. GAM:ia tarvitaan siksi, että globalisaatio on muuttanut sekä asiakkaiden tarpeita että yritysten strategisia tavoitteita. Tulevaisuudessa GAM:in rooli tulee olemaan vielä merkittävämpi. GAM:in käyttö ei ole helppoa. Se vaatii yrityksiltä paljon resursseja, ja usein sen käyttöönotto ei suju odotusten mukaisesti. Kaikki yritykset kohtaavat haasteita ja ongelmia globaalien asiakkuuksien hallinnassa. Yritysten väliset erot menestymisessä johtuvat siitä, kuinka haasteita hallitaan, ja siitä, miten strategiat toteutetaan. Globaalin asiakkuuksien hallinnan avulla voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia ja strategisia hyötyjä. Menestystä voidaan saavuttaa kovin erilaisilla GAM-strategioilla, ja jokaisen yrityksen tulee löytää itselleen sopiva tapa. Toteutustavasta huolimatta kommunikaatio ja luottamus ovat avaintekijöitä suhteen rakentamisessa.
Resumo:
Opinnäytetyö liittyi jo olemassa olevaan IKU-projektiin. Projektissa arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä edistäviä sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjä. Projekti on osa Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista lähestymistapaa käyttäen kolmea ennalta valittua teemaa. Teemat pohjautuivat kuntouttavaan hoitotyöhön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oli tärkeätä huomioida asiakas kokonaisuutena, unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista puolta. Haastatteluissa tuli useasti esille, kuinka tärkeätä oli tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja jäljellä olevia voimavaroja. Osastoilla edellytettiin hoitajilta työhön sitoutumista ja ymmärrystä kuntouttavan työotteen tärkeydestä. Jokaisessa haastattelussa koettiin, ettei asiakkaan puolesta tehtäisi liikaa, vaan kannustettaisiin omatoimisuuteen. Kiireettömyyden katsottiin edistävän toimintakykyä siten, että asiakkaalle annettiin tarpeeksi aikaa toimia. Hoitajilta edellytettiin pitkää pinnaa, asiakkaan tukemista, kannustamista ja kehottamista sekä houkuttelua että kehumista. Tieto, mitä sairaus aiheuttaa muistihäiriöiselle, koettiin tärkeäksi asiaksi, koska tiedon omaksuminen antoi uusia työkaluja käytännön työhön. Toiminnan suunnitelmallisuuden koettiin tukevan asiakkaan päivärytmiä. Rutiinit ja päivän toiminnan suunnitelmallisuus antaa asiakkaille turvallisuuden tunnetta ja tuttuutta. Kodinomaisuus osastoilla oli tärkeää, koska se lisäsi asiakkaiden viihtyvyyttä. Opinnäytetyön tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kuntouttavia työmenetelmiä sekä IKU-hankkeessa arvioitaessa ja kehitettäessä asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista tukevia työympäristöjä. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.
Resumo:
During the recent years, collaboration with Chinese universities has aroused growing interest among multinational companies (MNCs). Cross-cultural university-industry (U-I) collaboration creates various challenges in collaborative knowledge creation and innovation due to the differences e.g. between university and company motivation, objectives and activities. Also different values, norms, and means of actions result often in collisions and misunderstandings. This thesis examines the establishment of the relationships and the evolution of the collaboration between MNCs and Chinese universities. Empirical findings underscore that the partners in collaboration are required to possess research interest as well as capability to acquire, assimilate and exploit new external knowledge. Time and communication have a critical role in the evolution of the collaboration. In China the personal relationships, guanxi, play an important role. Collaborative knowledge creation requires a platform, Ba, which enables the creation of common understanding, commitment, trust and mutual respect. Empirical data has been collected through interviewing company experts and academe of Chinese universities from ICT and forest industries as well as attending panel discussions and meetings with the experts from the field of study.
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin ja analysoitiin englantilaisen rock-rumpali John ”Mitch” Mitchellin musiikillista sanavarastoa ja rytmiikan käsittelyä Jimi Hendrixin ”Purple Haze” -sävelmän kahdessa eri versiossa.Tavoitteena oli selvittää, minkälaisista elementeistä Mitchellin komppaus muodostuu, ja mikä on hänelle tyypillinen fillaustyyli. Työmenetelminä käytettiin analyysia transkriptioaineistosta, observointia, eli tarkastelua DVD-aineistosta ja emulointia, eli soittamista tehdyistä transkriptioista. Tutkimuksen alkuun liitettiin selitykset tutkimuksessa esiintyvistä musiikillisista termeistä sekä Mitchellin biografia. Seuraavaksi analysoitiin ”Purple Haze” -sävelmän studioversio. Analyysissa sävelmä pilkottiin useampiin muutaman tahdin mittaisiin osioihin, joita kaikkia tarkasteltiin erikseen edeten järjestelmällisesti alusta loppuun. Tämän jälkeen sävelmän live-versio analysoitiin edellä mainittua menetelmää käyttäen. Lopuksi pohdittiin tiivistetysti tutkimuksen eri vaiheita ja Mitch Mitchellin soittotyyliä ”Purple Haze” -sävelmän versioissa. Tutkimuksessa todettiin Mitchellin soittotyylin olevan runsasta ja sisältävän paljon fillejä. Fillit koostuivat kuudestoistaosista, sekä kuudestoistaosatrioleista ja -sekstoleista. Woodstock -versiossa fillit koostuivat samoista aineksista ja sisälsivät kolmen kahdeksasosan tai kolmen kuudestoistaosan mittaisia sekvenssejä. Todettiin myös, että Mitchell kuunteli ja seurasi erinomaisesti Hendrixin soittoa ja reagoi hänen rytmiikan käsittelyynsä. Mitchell ja Hendrix toimivat molemmat rytmisten ärsykkeiden antajina soittaessaan.
Resumo:
Yrittäjyyden Tuki - projekti toimi osana valtakunnallista WomEqual - kehittämiskumppanuushanketta vuosina 2005-2007 tavoitteenaan tukea naisyrittäjien toimintaedellytyksiä kehittäen heille vertaisryhmätoimintaan perustuvaa tukimallia. Tässä tutkimuksessa ensisijaisena tavoitteena on selvittää, miten kyseisen projektin vertaisryhmätoimintaan osallistuneet naisyrittäjät kokivat naisyrittäjien välisen vertaistuen toimintamuotona. Pyrkimyksenä on myös ymmärtää, mitkä seikat sitouttivat naisyrittäjiä vertaisryhmätoimintaan ja mitä he kokivat oppineensa vertaisryhmätoiminnan seurauksena. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on tarkastella, kuinka vertaistukiryhmä toimii naisyrittäjien välisen verkostoitumisen välineenä. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimuksen primääriaineisto on kerätty puolistrukturoiduin teemahaastatteluilla ja sekundaariaineisto kyselytutkimuksen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että naisyrittäjät kokevat henkisen ja sosiaalisen tuen tärkeäksi. Toiselta naisyrittäjältä, vertaiselta, saatu tuki koettiin vertaistukiryhmän vahvuudeksi. Vertaisryhmässä oppiminen tapahtui kokemusten jakamisen kautta. Uusien verkostojen luomisessa vertaistukiryhmä ei täysin vastannut odotuksia.