Coordinated Cluster and ground-based instrument observations of transient changes in the magnetopause boundary layer during an interval of predominantly northward IMF: relation to reconnection pulses and FTE signatures

We study a series of transient entries into the low-latitude boundary layer (LLBL) of all four Cluster spacecraft during an outbound pass through the mid-afternoon magnetopause ([X(GSM), Y(GSM), Z(GSM)] approximate to [2, 7, 9] R(E)). The events take place during an interval of northward IMF, as seen in the data from the ACE satellite and lagged by a propagation delay of 75 min that is well-defined by two separate studies: (1) the magnetospheric variations prior to the northward turning (Lockwood et al., 2001, this issue) and (2) the field clock angle seen by Cluster after it had emerged into the magnetosheath (Opgenoorth et al., 2001, this issue). With an additional lag of 16.5 min, the transient LLBL events cor-relate well with swings of the IMF clock angle (in GSM) to near 90degrees. Most of this additional lag is explained by ground-based observations, which reveal signatures of transient reconnection in the pre-noon sector that then take 10-15 min to propagate eastward to 15 MLT, where they are observed by Cluster. The eastward phase speed of these signatures agrees very well with the motion deduced by the cross-correlation of the signatures seen on the four Cluster spacecraft. The evidence that these events are reconnection pulses includes: transient erosion of the noon 630 nm (cusp/cleft) aurora to lower latitudes; transient and travelling enhancements of the flow into the polar cap, imaged by the AMIE technique; and poleward-moving events moving into the polar cap, seen by the EISCAT Svalbard Radar (ESR). A pass of the DMSP-F15 satellite reveals that the open field lines near noon have been opened for some time: the more recently opened field lines were found closer to dusk where the flow transient and the poleward-moving event intersected the satellite pass. The events at Cluster have ion and electron characteristics predicted and observed by Lockwood and Hapgood (1998) for a Flux Transfer Event (FTE), with allowance for magnetospheric ion reflection at Alfvenic disturbances in the magnetopause reconnection layer. Like FTEs, the events are about 1 R(E) in their direction of motion and show a rise in the magnetic field strength, but unlike FTEs, in general, they show no pressure excess in their core and hence, no characteristic bipolar signature in the boundary-normal component. However, most of the events were observed when the magnetic field was southward, i.e. on the edge of the interior magnetic cusp, or when the field was parallel to the magnetic equatorial plane. Only when the satellite begins to emerge from the exterior boundary (when the field was northward), do the events start to show a pressure excess in their core and the consequent bipolar signature. We identify the events as the first observations of FTEs at middle altitudes.

Coordinated Cluster, ground-based instrumentation and low-altitude satellite observations of transient poleward-moving events in the ionosphere and in the tail lobe

During the interval between 8:00-9:30 on 14 January 2001, the four Cluster spacecraft were moving from the central magnetospheric lobe, through the dusk sector mantle, on their way towards intersecting the magnetopause near 15:00 MLT and 15:00 UT. Throughout this interval, the EIS-CAT Svalbard Radar (ESR) at Longyearbyen observed a series of poleward-moving transient events of enhanced F-region plasma concentration ("polar cap patches"), with a repetition period of the order of 10 min. Allowing for the estimated solar wind propagation delay of 75 ( 5) min, the interplanetary magnetic field (IMF) had a southward component during most of the interval. The magnetic footprint of the Cluster spacecraft, mapped to the ionosphere using the Tsyganenko T96 model (with input conditions prevailing during this event), was to the east of the ESR beams. Around 09:05 UT, the DMSP-F12 satellite flew over the ESR and showed a sawtooth cusp ion dispersion signature that also extended into the electrons on the equatorward edge of the cusp, revealing a pulsed magnetopause reconnection. The consequent enhanced ionospheric flow events were imaged by the SuperDARN HF backscatter radars. The average convection patterns (derived using the AMIE technique on data from the magnetometers, the EISCAT and SuperDARN radars, and the DMSP satellites) show that the associated poleward-moving events also convected over the predicted footprint of the Cluster spacecraft. Cluster observed enhancements in the fluxes of both electrons and ions. These events were found to be essentially identical at all four spacecraft, indicating that they had a much larger spatial scale than the satellite separation of the order of 600 km. Some of the events show a correspondence between the lowest energy magnetosheath electrons detected by the PEACE instrument on Cluster (10-20 eV) and the topside ionospheric enhancements seen by the ESR (at 400-700 km). We suggest that a potential barrier at the magnetopause, which prevents the lowest energy electrons from entering the magnetosphere, is reduced when and where the boundary-normal magnetic field is enhanced and that the observed polar cap patches are produced by the consequent enhanced precipitation of the lowest energy electrons, making them and the low energy electron precipitation fossil remnants of the magnetopause reconnection rate pulses.

The Sun-Earth connection in time scales from years to decades and centuries

The Sun-Earth connection is studied using long-term measurements from the Sun and from the Earth. The auroral activity is shown to correlate to high accuracy with the smoothed sunspot numbers. Similarly, both geomagnetic activity and global surface temperature anomaly can be linked to cyclic changes in the solar activity. The interlinked variations in the solar magnetic activity and in the solar irradiance cause effects that can be observed both in the Earth's biosphere and in the electromagnetic environment. The long-term data sets suggest that the increase in geomagnetic activity and surface temperatures are related (at least partially) to longer-term solar variations, which probably include an increasing trend superposed with a cyclic behavior with a period of about 90 years.

Solar wind control of magnetospheric energy content: substorm quenching and multiple onsets

In this paper we report coordinated multispacecraft and ground-based observations of a double substorm onset close to Scandinavia on November 17, 1996. The Wind and the Geotail spacecraft, which were located in the solar wind and the subsolar magnetosheath, respectively, recorded two periods of southward directed interplanetary magnetic field (IMF). These periods were separated by a short northward IMF excursion associated with a solar wind pressure pulse, which compressed the magnetosphere to such a degree that Geotail for a short period was located outside the bow shock. The first period of southward IMF initiated a substorm growth. phase, which was clearly detected by an array of ground-based instrumentation and by Interball in the northern tail lobe. A first substorm onset occurred in close relation to the solar wind pressure pulse impinging on the magnetopause and almost simultaneously with the northward turning of the IMF. However, this substorm did not fully develop. In clear association with the expansion of the magnetosphere at the end of the pressure pulse, the auroral expansion was stopped, and the northern sky cleared. We will present evidence that the change in the solar wind dynamic pressure actively quenched the energy available for any further substorm expansion. Directly after this period, the magnetometer network detected signatures of a renewed substorm growth phase, which was initiated by the second southward turning of the IMF and which finally lead to a second, and this time complete, substorm intensification. We have used our multipoint observations in order to understand the solar wind control of the substorm onset and substorm quenching. The relative timings between the observations on the various satellites and on the ground were used to infer a possible causal relationship between the solar wind pressure variations and consequent substorm development. Furthermore, using a relatively simple algorithm to model the tail lobe field and the total tail flux, we show that there indeed exists a close relationship between the relaxation of a solar wind pressure pulse, the reduction of the tail lobe field, and the quenching of the initial substorm.

Genusperspektiv i historieläromedel - finns det? : En jämförande analys av fem läroböcker i historia för gymnasiet utgivna under åren 1995-2004

Syftet med denna uppsats har varit att studera om det finns något genusperspektiv i valda nedslag i gymnasieläroböcker i ämnet historia. De teoretiska utgångspunkterna och definitionerna har hämtats i Micael Nilssons rapport Historia ur ett genusperspektiv – En granskning av genusaspekterna i ämnet historia vid Linköpings universitet. Materialet har kategoriserats i tre olika perspektiv; kvinnohi-storiskt perspektiv, jämställdhetsperspektiv och genusperspektiv. Litteraturen har därefter place-rats i den så kallade genustrappan som i Nilsson version består av fem olika steg; genusmedveten, jämställdhetsmedveten, könsmedveten, könsomedveten eller könsmakts-förstärkande. Det un-dersökta materialet har bestått av fem läroböcker som behandlar A-kursen i historia. Läroböcker-na är utgivna på fem olika förlag, ingen av dem har en ensam författare och tre av böckerna har en kvinnlig medförfattare. Undersökningen är baserad på både den kvalitativa och den kvantitati-va metoden. Den kvantitativa delen av undersökning har gått ut på att räkna antal kvinnonamn i böckernas register och antal illustrationer som innehåller kvinnor. I den kvalitativa delen av un-dersökningen har material om kvinnor samt kvinnors situation i kapitlen om antikens Grekland, nordisk medeltid och industrialismen analyserats. Undersökningen visar att läroböckerna repre-senterar en historieskrivning som i stora drag lämnar kvinnorna utanför. Ingen av böckerna når upp till kategorien genusmedveten, de två böcker som placerar sig högst når kategorien jäm-ställdhetsmedveten. Resultatet visar att läroböckerna inte lever upp till styrdokumentens krav på en jämställd undervisning.

Genetic improvement of feed conversion ratio via indirect selection against lipid deposition in farmed rainbow trout (Oncorhynchus mykiss Walbaum)

The research leading to these results has received funding from the European Union's Seventh Framework Programme (KBBE.2013.1.2-10) under grant agreement n° 613611 FISHBOOST. Moreover, the original data collection was supported by the European Union, Project PROGRESS Q5RS-2001-00994. The staff at Tervo station, Ossi Ritola and Tuija Paananen, are highly acknowledged for fish management. A. Ka., A. Ki., S. M., D. H. and K. R. designed research and wrote the paper; A.Ka analyzed the data and had primary responsibility for the final content. All authors have read and approved the manuscript. The authors declare no conflicts of interest.

Interpretation and typology Spanish indefinite pronoun uno in three discoursive genres

This study investigates the Spanish indefinite pronoun uno (“one”). After a detailed analysis of its occurrences in authentic language, we find that its interpretation varies depending on the linguistic context. Therefore, we examine which elements of the context - we focus on the broader context, beyond the sentence – have an impact on its interpretation and develop a typology of the indefinite pronoun as to its interpretation. The pronoun may be interpreted as completely generic or specific (referring to the speaker, the listener or a third person). Its interpretation can also be located in an intermediate position between these interpretive extremes.In addition, we compare its use in various discursive genres - spontaneous conversations, academic essays and web forum - which are distinguished by the presence or absence of interactivity and of more or less subjectivity / intersubjectivity. The comparison shows that pronoun use depends on these characteristics.

Toisen sukupolven maahanmuuttajatyttöjen kokemuksia koulupolulta

Tässä pro gradu – tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksännen luokan toisen sukupolven maahanmuuttajatyttöjen koulupolkukokemuksia. Tavoitteena oli selvittää heidän kokemuksia koulupolun varrelta opinnoista ja kouluympäristön ihmissuhteista. Lisäksi haluttiin saada tietoa informanttien tulevaisuuden opintoihin liittyvistä suunnitelmista. Tutkimusaineisto oli pieni, harkinnanvarainen joukko, joka koostui kahdeksasta toisen sukupolven maahanmuuttajatytön teemahaastattelusta. Tutkimuskoulut valikoituivat Turun yliopiston tutkimushankkeen kautta ja koulujen henkilökunta valitsi haastateltavat oppilaat luomieni tutkimuskriteerien pohjalta. Aineiston analysoinnissa käytettiin fenomenologista tutkimusmenetelmää. Analyysin avulla muodostettiin ensin kahdeksan yksilöllistä kokemuskertomusta, joista rakentui lopulta kaksi teemaa. Teemojen avulla tuodaan esiin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten lasten koulupolkukokemuksia peruskoulusta. Tutkimustulosten perusteella toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset tytöt kokivat itsensä ulkomaalaisiksi, mutta elivät samalla vahvasti suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Haastateltavat kokivat pääosin viihtyvänsä peruskoulussa, vaikka suurimmalla osalla oli ollut jaksoja, jolloin kouluviihtyvyys oli ollut matala. Koulussa viihtymistä lisäsi hyviksi koetut koulukaverisuhteet. Toisaalta yksi informantti oli kokenut koulupolullaan rasistista koulukiusaamista. Haastateltavat olivat suorittaneet koulupolkunsa suomen kielellä, jonka osaaminen oli parempi kuin oman äidinkielen taito. He kokivat saaneensa opintoihin riittävästi tukea. Toisaalta puolet haastateltavista toi esiin, ettei heidän mielestään maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohdella koulussa yhdenvertaisesti kantaväestön oppilaisiin verrattaessa. Kolme toikin esiin omakohtaisia tai luokkakavereihin kohdistuvaa syrjintää. Tulevaisuuden visioina oli jokaisella haastateltavalla peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot. Koska maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat todennäköisesti lisääntyvä ilmiö peruskoulussa, pitäisi mielestäni opettajan koulutukseen lisätä monikulttuurisuusopintoja. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden jatkokoulutuksista on toistaiseksi Suomessa vain niukalti tietoa. Aihe on kuitenkin yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkittävä, joten sen suuntaista tutkimusta kaivattaisiin lisää.

Luokanopettajien palautteenanto ja sen merkitys alkuopetusryhmissä

Palaute on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Opettaja voi omalla kiinnostuksellaan ja positiivisella palautteenannolla vaikuttaa merkittävästi pienten oppilaiden oppimisen mielekkyyteen ja motivaatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida luokanopettajien antamaa suullisen palautteen määrää ja laatua oppitunneilla. Lisäksi tutkittiin opettajien kokemuksia palautteenannon merkityksestä oppilaan koulutyöskentelyyn ja oppimiseen koulussa. Tämä tutkimus toteutettiin observoimalla kolmea alkuopetusryhmää ja haastattelemalla kyseisten ryhmien opettajia. Observoitavia tunteja oli yhteensä 12 ja ne koostuivat äidinkielen ja matematiikan oppitunneista. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 65 % opettajan antamasta suullisesta palautteesta oppitunneilla oli yleistä, ei-kohdistettua palautetta. Palautteesta 20 % oli kehuvaa palautetta ja 15 % negatiivista prosessipalautetta. Negatiivista oppilaan kykyihin tai persoonallisuuteen kohdistuvaa palautetta ei esiintynyt yhtään oppituntien aikana. Opettajat kokivat palautteen olevan tärkeä osa oppilaan oppimisen ja motivaation tukemista. Haastatteluissa ilmeni, että palautetta annettiin oppilaalle yksilöllisesti, jotta sen vaikutukset oppimiselle ja oppilaalle itselleen olisivat mahdollisimman hyvät. Pohdinnassa tarkastellaan observoinnin ja haastattelun yhteyksiä. Tutkimus toi esiin uutta tietoa negatiivisen palautteen jakautumisesta kyky- ja prosessipalautteeseen, jota ei aiemmin luokkahuoneobservoinnissa ole vielä tarkemmin luokiteltu. Tutkimus on hyödynnettävissä valmistuneiden ja vielä opiskelevien opettajien keskuudessa. Tutkimus antaa lisää tietoa siitä, mitä hyvä palautteenanto opetuksessa tulisi olla. Tulosten avulla voidaan tukea oppilaiden hyvää oppimista ja koulutyöskentelyä, jossa palaute on keskiössä.

Luokanopettajien palautteenanto ja sen merkitys alkuopetusryhmissä

Palaute on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Opettaja voi omalla kiinnostuksellaan ja positiivisella palautteenannolla vaikuttaa merkittävästi pienten oppilaiden oppimisen mielekkyyteen ja motivaatioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida luokanopettajien antamaa suullisen palautteen määrää ja laatua oppitunneilla. Lisäksi tutkittiin opettajien kokemuksia palautteenannon merkityksestä oppilaan koulutyöskentelyyn ja oppimiseen koulussa. Tämä tutkimus toteutettiin observoimalla kolmea alkuopetusryhmää ja haastattelemalla kyseisten ryhmien opettajia. Observoitavia tunteja oli yhteensä 12 ja ne koostuivat äidinkielen ja matematiikan oppitunneista. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 65 % opettajan antamasta suullisesta palautteesta oppitunneilla oli yleistä, ei-kohdistettua palautetta. Palautteesta 20 % oli kehuvaa palautetta ja 15 % negatiivista prosessipalautetta. Negatiivista oppilaan kykyihin tai persoonallisuuteen kohdistuvaa palautetta ei esiintynyt yhtään oppituntien aikana. Opettajat kokivat palautteen olevan tärkeä osa oppilaan oppimisen ja motivaation tukemista. Haastatteluissa ilmeni, että palautetta annettiin oppilaalle yksilöllisesti, jotta sen vaikutukset oppimiselle ja oppilaalle itselleen olisivat mahdollisimman hyvät. Pohdinnassa tarkastellaan observoinnin ja haastattelun yhteyksiä. Tutkimus toi esiin uutta tietoa negatiivisen palautteen jakautumisesta kyky- ja prosessipalautteeseen, jota ei aiemmin luokkahuoneobservoinnissa ole vielä tarkemmin luokiteltu. Tutkimus on hyödynnettävissä valmistuneiden ja vielä opiskelevien opettajien keskuudessa. Tutkimus antaa lisää tietoa siitä, mitä hyvä palautteenanto opetuksessa tulisi olla. Tulosten avulla voidaan tukea oppilaiden hyvää oppimista ja koulutyöskentelyä, jossa palaute on keskiössä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajatyttöjen kokemuksia koulupolulta

Tässä pro gradu – tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksännen luokan toisen sukupolven maahanmuuttajatyttöjen koulupolkukokemuksia. Tavoitteena oli selvittää heidän kokemuksia koulupolun varrelta opinnoista ja kouluympäristön ihmissuhteista. Lisäksi haluttiin saada tietoa informanttien tulevaisuuden opintoihin liittyvistä suunnitelmista. Tutkimusaineisto oli pieni, harkinnanvarainen joukko, joka koostui kahdeksasta toisen sukupolven maahanmuuttajatytön teemahaastattelusta. Tutkimuskoulut valikoituivat Turun yliopiston tutkimushankkeen kautta ja koulujen henkilökunta valitsi haastateltavat oppilaat luomieni tutkimuskriteerien pohjalta. Aineiston analysoinnissa käytettiin fenomenologista tutkimusmenetelmää. Analyysin avulla muodostettiin ensin kahdeksan yksilöllistä kokemuskertomusta, joista rakentui lopulta kaksi teemaa. Teemojen avulla tuodaan esiin toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten lasten koulupolkukokemuksia peruskoulusta. Tutkimustulosten perusteella toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset tytöt kokivat itsensä ulkomaalaisiksi, mutta elivät samalla vahvasti suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Haastateltavat kokivat pääosin viihtyvänsä peruskoulussa, vaikka suurimmalla osalla oli ollut jaksoja, jolloin kouluviihtyvyys oli ollut matala. Koulussa viihtymistä lisäsi hyviksi koetut koulukaverisuhteet. Toisaalta yksi informantti oli kokenut koulupolullaan rasistista koulukiusaamista. Haastateltavat olivat suorittaneet koulupolkunsa suomen kielellä, jonka osaaminen oli parempi kuin oman äidinkielen taito. He kokivat saaneensa opintoihin riittävästi tukea. Toisaalta puolet haastateltavista toi esiin, ettei heidän mielestään maahanmuuttajataustaisia oppilaita kohdella koulussa yhdenvertaisesti kantaväestön oppilaisiin verrattaessa. Kolme toikin esiin omakohtaisia tai luokkakavereihin kohdistuvaa syrjintää. Tulevaisuuden visioina oli jokaisella haastateltavalla peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot. Koska maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat todennäköisesti lisääntyvä ilmiö peruskoulussa, pitäisi mielestäni opettajan koulutukseen lisätä monikulttuurisuusopintoja. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden jatkokoulutuksista on toistaiseksi Suomessa vain niukalti tietoa. Aihe on kuitenkin yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkittävä, joten sen suuntaista tutkimusta kaivattaisiin lisää.