Effect of TNF-α production inhibitors on the production of pro-inflammatory cytokines by peripheral blood mononuclear cells from HTLV-1-infected individuals

Human T lymphotropic virus type 1 (HTLV-1) is the causal agent of myelopathy/tropical spastic paraparesis (HAM/TSP), a disease mediated by the immune response. HTLV-1 induces a spontaneous proliferation and production of pro-inflammatory cytokines by T cells, and increasing interferon-γ (IFN-γ) and tumor necrosis factor-α (TNF-α) levels are potentially involved in tissue damage in diseases related to HTLV-1. This exaggerated immune response is also due to an inability of the natural regulatory mechanisms to down-modulate the immune response in this group of patients. TNF-α inhibitors reduce inflammation and have been shown to improve chronic inflammatory diseases in clinical trials. The aim of this study was to evaluate the ability of pentoxifylline, forskolin, rolipram, and thalidomide to decrease in vitro production of TNF-α and IFN-γ in cells of HTLV-1-infected subjects. Participants of the study included 19 patients with HAM/TSP (mean age, 53 ± 11; male:female ratio, 1:1) and 18 HTLV-1 carriers (mean age, 47 ± 11; male:female ratio, 1:2.6). Cytokines were determined by ELISA in supernatants of mononuclear cell cultures. Pentoxifylline inhibited TNF-α and IFN-γ synthesis with the minimum dose used (50 µM). The results with forskolin were similar to those observed with pentoxifylline. The doses of rolipram used were 0.01-1 µM and the best inhibition of TNF-α production was achieved with 1 µM and for IFN-γ production it was 0.01 µM. The minimum dose of thalidomide used (1 µM) inhibited TNF-α production but thalidomide did not inhibit IFN-γ production even when the maximum dose (50 µM) was used. All drugs had an in vitro inhibitory effect on TNF-α production and, with the exception of thalidomide, all of them also decreased IFN-γ production.

De interpolatione pro inveniendo loco lunae ex ephemeridibus

Arkit: A4 B2. - S. [2] tyhjä.

Disputatio pro articulo VII. Libri concordiae

Variantti B.

Disputatio pro articulo I. Libri concordiae

Variantti A.

Spicilegium plantarum cryptogamarum Sveciae, pro argumento publicae disputationis, in Regiae Academiae Aboënsis aud. maj. venia experientissimae facultatis medicae, d. XVIII Dec. h. a. MDCCXCIV, horis solitis agendae, propositum, vindicibus auctore Carolo Birgero Rutström, ph. & m. d. med. adj. & botan. demonstr. et Johanne Gustavo Haartman, stipendiario Haartmanniano natione Australi

Dedikaatio: Carolus Adamus Wachtmeister.

Positiones historico-politicae e Chronico episcoporum m.scr. Pauli Justen. excerptae, quas consentiente [et] approbante ampliss. facult. philosoph. Acad. Aboensis, praeside viro cl. mag. Algotho A. Scarin histor. & polit profess. ord. Pro obtinendis honoribus philosophicis in auditorio supremo & maximo ad diem IX Jun. MDCCXXVI. Publice examinandas sistit Israel Escholin v. pastor in Sagu

Invokaatio: Q.B.V.

Dissertatio academica Davidem regem hypnopsychitis non favere, demonstrans, contra Heinium ex occasione psalm. VI. Quam, consentiente ampliss. facult. philosoph. in regio ad Auram lycaeo, suffultus praesidio viri maxime reverendi atque celeberrimi d:ni Isaaci Ross, s. s. l. l. profess. reg. & ord. fac. phil. h. t. decani maxime spectabilis pro consequendis honoribus academicis publico examini modeste submittit Arvid Favorin, Nic. fil. Satacundensis, in aud. majori die XXII. Decembr. anni MDCCLIX. h. a. m. s

Invokaatio: J.M.G.

Hiljaisen tietämyksen jakamista edistävät yksilötekijät työyhteisössä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia yksilöiden välistä hiljaisen tietämyksen jakamista edistäviä tekijöitä. Yksilötason olosuhteiden tunteminen on tarpeen, jotta organisaation toteuttamat toimenpiteet hiljaisen tietämyksen jakamisen tehostamiseksi ovat tarkoituksenmukaisesti kohdennettuja. Työn teoriaosuudessa keskityttiin tarkastelemaan hiljaisen tietämyksen olemusta sekä hiljaisen tietämyksen jakamista yksilöiden välillä. Tutkielman empiirisessä osuudessa edellä mainittuja tekijöitä tarkasteltiin käytännössä ja pyrittiin selvittämään miten yksilön motivaatioon, mahdollisuuksiin, kykyihin sekä kommunikaatioon liittyvät tekijät edistävät hiljaisen tietämyksen jakamista työyhteisössä. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti työtehtävissä esiintyvä hiljainen tietämys ja sen jakamiseen liittyvät yksilötason tekijät. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, millaiset motivaatioon, mahdollisuuksiin ja kykyihin liittyvät tekijät edistävät hiljaisen tietämyksen jakamista sekä millainen kommunikaatio tukee sitä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että MOA-tekijät ovat merkittävästi vaikuttamassa yksilöiden väliseen hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Tulokset tukivat pääosin aiempaa tutkimusta, mutta tuottivat samalla tieteellistä lisäarvoa tuomalla esiin yksityiskohtaisempia havaintoja eri tekijöiden vaikutuksesta hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Erityisesti esiin nousivat yksilöiden väliset hyöty- ja etäisyysnäkökulmat.

Om Ahlmanska sockne-skolarnes tjenligaste inrättning. Svar på Kongl. Finska Hushållnings-Sällskapets prisfråga i detta ämne: af Jacob Tengström, theol. doct. biskop och pro-kansler, samt Jacob Bonsdorff, theol. licentiat och adjunkt, kyrkoherde i Pikis

Arkit: )(4, A-F8 G4.

The nature and role of trust in temporary virtual problem-solving teams

The objective of this study is to increase understanding of the nature and role of trust in temporary virtual problem-solving teams engaged in real-life co-creation activities, while much of previous research has been conducted in student settings. The different forms and bases of trust, possible trust barriers and trust building actions, and perceived role of trust in knowledge sharing and collaboration are analyzed. The study is conducted as a qualitative case study in case company. Data includes interviews from 24 people: 13 from 3 different project teams that were going on during the study, 8 from already finalized project teams, and 3 founders of case company. Additional data consists of communication archives from three current teams. The results indicate that there were both knowledge-based and swift trust present, former being based on work-related personal experiences about leaders or other team members, and latter especially on references, disposition to trust and institution-based factors such as norms and rules, as well as leader and expert action. The findings suggest that possible barriers of trust might be related to lack of adaptation to virtual work, unclear roles and safety issues, and nature of virtual communication. Actions that could be applied to enhance trust are for example active behavior in discussions, work-related introductions communicating competence, managerial actions and face-to-face interaction. Finally, results also suggest that trust has a focal role as an enabler of action and knowledge sharing, and coordinator of effective collaboration and performance in temporary virtual problem-solving teams.

Parvus catechismus pro pueris in scholis per d. Martinum Lutherum

Dedikaatio [Johannes Sauromannus]: Hermannus Crotus.

Virtuaalijohtaminen – esimiehen rooli ja tärkeimmät vaikuttamiskeinot virtuaalisen tiimin menestyksen kannalta

Tässä tutkimuksessa tutkittiin esimiehen merkitystä ja roolia virtuaalisessa ympäristössä, jossa tiimit ovat osittain itseohjautuvia ja vastaavat osasta perinteisesti esimiehelle kuuluvista vastuista sekä johtamiskäytäntöjä, joilla esimies pystyy parhaiten tukemaan tiimiään kun vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa teknologiavälitteisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä muodostuu virtuaalisen tiimin tehokas johtaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla finanssialalla toimivasta tietointensiivisestä asiantuntijaorganisaatiosta. Haastateltavana oli sekä esimiehiä että asiantuntijoita. Tutkimus osoitti, että hajautuneisuus korostaa esimiehen merkitystä virtuaalisessa ympäristössä. Virtuaalinen konteksti vaatii vahvan ihmisten johtamiseen keskittyvän esimiehen, joka johtaa tiimin jäseniä yksilöinä sekä tiimiä kokonaisuutena valmentavalla otteella. Virtuaalijohtamisessa on ennen kaikkea kyse tiimin yhteistyön mahdollistamisesta ja itseohjautuvuuden tukemisesta ja siinä korostuu suhteiden luomiseen, tiimin muodostumiseen, vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja tiedon jakamiseen liittyvät johtamiskäytännöt.