E18 Koskenkylä–Vaalimaa-moottoritien vaikutukset elinkeino- ja yritystoimintaan sekä maankäyttöön : Ennen-vaiheen vaikutusselvitys

Tässä työssä arvioitiin Koskenkylä–Vaalimaa-moottoritien vaikutuksia ja sidosryhmien odotuksia ennen kaikkea elinkeino- ja yritystoimintaan, maankäyttöön sekä tarkastelualueen kuntien kehitykseen. Pääpaino oli pysyvien ja pitkäaikaisten vaikutusten selvittämisessä, mutta työssä selvitettiin myös rakentamistyön aikaisia vaikutuksia. Työssä käytetyt aineistot koostuvat yleisesti saatavilla olevista tilastoista ja rekistereistä. Lisäksi toteutuneita sekä tien tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyviä vaikutuksia ja odotuksia selvitettiin laajasti sidosryhmille suunnattujen haastattelujen ja tarkastelualueen yrityksille suunnatun internetkyselyn avulla. Ennen-vaiheen tiedonkeruun muodostaa jälkeen-vaiheen vaikutusarvioinnin rungon. Moottoritieyhteyden myötä tarkastelualueen asukkaiden matkat nopeutuvat, sujuvoituvat ja tulevat turvallisemmiksi erityisesti kuntien välisessä liikenteessä. Sujuvampi yhteys pääkaupunkiseudulle ja itärajalle helpottaa työssäkäyntiä, lisää asiointia tien varren keskuksissa sekä lisää tarkastelualueen kuntien houkuttelevuutta asuinpaikkana. Liikenneturvallisuus paranee myös paikallisesti nykyisen tielinjauksen rauhoittuessa. Kevyen liikenteen edellytykset paranevat uusien kevyen liikenteen yhteyksien ja vanhan tielinjauksen rauhoittumisen myötä. Moottoritien valmistuminen parantaa linja-autoliikenteen liikennöintiolosuhteita. Tien tuoma matka-aikojen lyhentyminen synnyttää suoria aikasäästöjä. Lisäksi ruuhkien vähentyessä ja liikenteen sujuvuuden parantuessa myös matka-ajat ovat paremmin ennakoitavissa. Nämä hyödyt koskevat myös raskasta liikennettä ja muita kuljetuksia. Moottoritie parantaa asukkaiden elinoloja siirtämällä häiritsevät ja vaaralliset raskaan liikenteen virrat kauemmas asutuksesta. Haastatteluissa ilmeni, että tielinjaukseen liittyvät epävarmuudet olivat joissain kunnissa pitkään elinkeinoelämän kehittämisen jarruna. Moottoritiehankkeen varhaisempi toteuttaminen olisi parantanut E18-tien kansainvälistä kilpailuasemaa. Tien tuntumassa onkin parhaillaan käynnissä lukuisia kaavoitushankkeita, joiden tavoitteena on hyödyntää liittymäalueita yritystoiminnan tarpeisiin. Alueen kunnissa odotetaan tiehankkeen tuovan mukanaan vilkastuvaa liike- ja yritystoimintaa, työpaikkoja, väestönkasvua ja liiketonttien ja -kiinteistöjen lievää arvonnousua. Yhtenä tärkeänä näkökohtana kehittämishankkeissa on Venäjältä tulevan liikennevirran ja ostovoiman hyödyntäminen valtatien 7 varrella. Tielläliikkujat muodostavat kasvavan asiakaspotentiaalin nykyisille ja myös uusille yrityksille. Moottoritien myötä kehityskäytävän houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana paranee. Toisaalta parantunut tieyhteys voi johtaa siihen, että asiointi keskittyy entistä enemmän suuryksiköihin ja tienvarren palveluntarjoajien kilpailun kovenemiseen.

Luumäen liikenneturvallisuussuunnitelma

Luumäen liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Luumäen kunnan, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä. Suunnitelma sisältää katsauksen Luumäen viime vuosien liikenneturvallisuustilanteeseen, Luumäelle määritellyt liikenneturvallisuustavoitteet, liikenneturvallisuustyön organisoinnin kunnassa sekä poikkihallinnollisen kehittämissuunnitelman liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi. Luumäen kunnan alueella tapahtui tarkasteluvuosina 2006–2010 yhteensä 207 poliisin tilastoimaa liikenneonnettomuutta (keskimäärin 41 vuodessa). Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 61, mikä on 29 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuuksissa menehtyi yhteensä yhdeksän henkilöä. Pahimpia onnettomuuskasaumia ovat valtatien 6 liittymät Rantsilanmäessä, Somerharjulla ja Linnalantiellä. Suurin riskiryhmä Luumäellä on 18–35-vuotiaat, joille on tapahtunut asukaslukuun suhteutettuna eniten onnettomuuksia. Onnettomuuksista aiheutui laskennallisesti noin 9,8 miljoonan euron kustannukset vuositasolla (kunnan osuus noin 1,7 miljoonaa euroa). Asukkaille suunnatun kyselyn perusteella kuntalaiset pitävät Luumäen liikenneturvallisuustilannetta kohtuullisena. Turvattomimmiksi liikkujaryhmiksi mainittiin liikuntarajoitteiset, iäkkäät ja alakoululaiset. Turvattomin kulkutapa oli vastaajien mielestä voimakkaasti kasvanut mopoilu mm. virittelyn ja nuorten holtittoman ajokäyttäytymisen johdosta. Suurimmat kehittämistarpeet suuntautuvat kyselyn mukaan teiden ja katujen liittymäjärjestelyihin, liikennekäyttäytymisen ja asenteiden parantamiseen, kunnossapitoon sekä kevyen liikenteen ylitysten turvaamiseen. Yksittäisiksi merkittävimmiksi parantamiskohteiksi mainittiin valtatien 6 turvattomuus, valtatien 6 bussipysäkki Jurvalan kohdalla, Linnalantien ylinopeudet ja tien ylitykset, kevyen liikenteen väyläpuutteet, terveyskeskuksen bussipysäkin sijainti ja laatu sekä valtatien 6 liittymät Rantsilänmäessä, Kotkaniemessä ja Sarvilahdessa. Koululaisille suunnatun kyselyn perusteella lasten ja nuorten turvavälineiden käyttö laskee hälyttävästi iän myötä. Suurimpia puutteita on pyöräilykypärän ja heijastimen käytössä. Kyselyyn vastanneista mopoilijoista puolet ilmoitti ajaneensa mopolla ilman kypärää usein tai silloin tällöin. Niin ikään noin puolet kertoi virittäneensä mopoaan ja yli puolet ilmoitti ajaneensa mopolla ylinopeutta. Kouluissa annettavaa liikennekasvatusta oppilaat pitävät jokseenkin riittävänä, tosin yläasteella toivotaan menetelmien nykyaikaistamista. Vanhempien kotona antamaa liikenneopastuksen määrää koululaiset pitävät pääosin riittävänä. Kyselyssä koululaiset arvioivat vanhempiensa näyttämän liikennekäyttäytymisen esimerkin välillä heikoksi. Havainnot ovat huolestuttavia, koska merkittävin liikennekasvatuksen esimerkki annetaan juuri kotona. Työn yksi merkittävimpiä tavoitteita ja saavutuksia oli liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen kuntaan. Työryhmä kokoaa saman pöydän ääreen keskeiset liikenneturvallisuustyön osapuolet: kunnan eri toimialojen edustajat ja alueella toimivat asiantuntijatahot. Työryhmä on toteuttanut ensimmäiset toimenpiteet jo vuoden 2011 aikana. Työryhmälle luotiin konkreettinen toimenpideohjelma vuosille 2012–2013, mitä on lähdetty määrätietoisesti toteuttamaan. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa sekä suunnitelmassa esitettyjen linjausten ja lähivuosille kirjattujen toimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja seuranta.

Nuorena vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytystä ennustavat lapsuusiän tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kahdeksan vuoden iässä arvioitujen perhetekijöiden, psyykkisten oireiden ja kiusaamiskäyttäytymisen yhteyttä äidiksi tulemiseen alle 20-vuotiaana, isäksi tulemiseen alle 22-vuotiaana ja raskaudenkeskeytyksen tekemiseen alle 29-vuotiaana. Tutkimus perustui suomalaiseen LAPSET-kohorttiin, joka on yleisväestöotos (n=5813) vuonna 1981 syntyneistä henkilöistä. Vuonna 1989 tutkittavat sekä heidän vanhempansa ja opettajansa vastasivat psyykkistä oireilua ja kiusaamista koskeviin kyselyihin. Vanhemmat antoivat tietoa myös perhetekijöistä ja opettajat koulumenestyksestä. Tiedot tyttöjen (n=2694, 94 % osallistuneista tytöistä) synnytyksistä ja raskaudenkeskeytyksistä kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä ja raskaudenkeskeyttämisrekisteristä. Poikien (n=2721, 92 % osallistuneista pojista) osalta nuorena isäksi tuleminen selvitettiin väestötietojärjestelmästä. Nuorten äitien tyttäret tulivat vanhempien äitien tyttäriä todennäköisemmin nuorena äidiksi ja nuorten isien pojat nuorena isäksi. Matalasti koulutettujen äitien pojilla oli kohonnut todennäköisyys nuorena isäksi tulemiseen ja tyttärillä raskaudenkeskeytykseen. Muu kuin kahden biologisen vanhemman muodostama perherakenne oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen ja raskaudenkeskeytykseen. Lapsuuden käytösongelmat olivat yhteydessä nuorena vanhemmaksi tulemiseen sekä raskaudenkeskeytykseen. Ylivilkkaus oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen. Tytöistä ne, jotka olivat kiusaajia tai kiusaaja-kiusattuja, tulivat todennäköisimmin nuorena äidiksi ja pojista kiusaaja-kiusatut nuorena isäksi. Kiusaaminen ei ollut yhteydessä raskaudenkeskeytyksen tekemiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kohdattaessa nuoria vanhempia ja muita nuoria. Lisäksi niillä voi olla merkitystä esimerkiksi suunniteltaessa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nuorten epätoivottujen raskauksien ehkäiseminen.

Opitun soveltamista ja kytkemistä yrityksen kehittämiseen : Selvitys työssäoppimisesta TäsmäKoulutus-palvelutuotteessa

TäsmäKoulutuksella tarkoitetaan työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä suunnittelemaa, hankkimaa ja rahoittamaa yhteishankintakoulutusta, jonka tarkoituksena on päivittää yrittäjien ja työntekijöiden osaamista perusteellisemmin. Työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmasta TäsmäKoulutuksen tavoitteena on tukea yrityksen kehittämistä henkilöstön osaamisen kautta, jolloin turvataan sekä yritysten henkilöstön työurien jatkuvuus että yritysten kilpailukyky. TäsmäKoulutukset ovat pitäneet sisällään teoriaopintoja, etätehtäviä sekä työssäoppimista. Tietopuolisen opetuksen lisäksi työssäoppimisen sisällyttäminen TäsmäKoulutuksiin on ollut keino viedä ja kytkeä opittu yrityksen toimintaan ja kehittämiseen. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata ja profiloida, mitä työssäoppiminen on ollut vuosina 2011–2012 Pohjois-Karjalan alueella TäsmäProto-hankkeessa hankituissa TäsmäKoulutuksissa. Tavoitteena on löytää erilaisia malleja työssäoppimiseen, jotta työssäoppiminen ei jäisi vain keinotekoiseksi osaksi koulutussuunnitelmaa ja koulutuksen toteutusta. Työssäoppimisen profilointi TäsmäKoulutuksissa on tärkeää myös sen takia, että työssäoppiminen ei hahmotu työssä olevien koulutuksessa yhtä selkeänä kuin esimerkiksi nuorten ammatillisen koulutuksen osana. Aineistona on käytetty TäsmäKoulutusten hankintasopimus-asiakirjoja, koulutussuunnitelmia, kouluttaja-, yritys- ja opiskelijapalautteita Selvityksen perusteella työssäoppiminen on ollut toimialan ja työtehtävän mukaisesti eri hoitojen ja valmennusten sekä terapiamenetelmien harjoittelua, harjoitus- tai kehittämistehtäviä ja oman organisaation toimintojen selvittämistä. Työssäoppimiselle on saatu vaikuttavuutta, kun se on kytketty osaksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja koko henkilöstö on saatu mukaan kehittämistoimenpiteisiin. Selvityksen on laatinut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen TäsmäProto-hankkeen työelämävalmennettava, KM Milka Kuismanen.

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alue

Kosteikkojen tiedetään parantavan maatalouden vesiensuojelua, lisäävän maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja luovan elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Kosteikot elävöittävät maaseutumaisemaa ja voivat toimia virkistysalueina. Tässä yleissuunnitelmassa on keskitytty Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alueiden monivaikutteisten kosteikkojen kartoittamiseen sekä ohjaamaan kohteiden toteutusta vesiensuojelullisesti tärkeimpiin kohteisiin. Yleissuunnittelualue käsittää lähes 700 km2. Suunnittelualue sijoittuu Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Hausjärven, Riihimäen, Janakkalan, Lopen ja Hämeenlinnan kuntien alueelle. Yleissuunnittelutyön tavoitteena on ollut ohjata ja tehostaa maatalousympäristöjen hoitoa sekä edistää yhteistyötä alueellisten toimijoiden välillä. Maanomistajien kiinnostusta monivaikutteisia kosteikkoja kohtaan on myös pyritty lisäämään tiedottamisen, tehostetun neuvonnan ja maanomistajien kanssa tehtyjen yhteisten maastokäyntien avulla.

Tieteellisen tiedon lähteillä : kirjaston ja ainelaitoksen opetusyhteistyö opiskelijoiden tutkimus- ja työelämävalmiuksien parantamiseksi

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Geopolku ja tutkiva oppiminen

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Johdanto : tilallinen arki, visuaaliset menetelmät ja tutkijan rooli

Teema: Lasten ja nuorten elinympäristöjä tutkimassa.

Koulu- ja yliopistomaantieteen välistä kuilua ylittämään

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Vaikeuksia ilmiöiden selittämisessä ja soveltamisessa : maantiedon oppimistuloksia yhdeksäsluokkalaisten kansallisesta arvioinnista

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Paikkatiedon opetus ja koulumaailman käytännön tarpeet

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Nuorten arkiympäristöt aikatilapolkuina

Teema: Lasten ja nuorten elinympäristöjä tutkimassa.

Kuvien virtaa ja valokuvallista viestintää : kamerapuhelimet ja valokuvan viestintäteknologinen konteksti

Teemanumero 4/2011: Valokuvan kulttuuriset kontekstit.

Nuorten piirustukset maantieteellisten mielikuvien ilmentäjinä

Teema: Lasten ja nuorten elinympäristöjä tutkimassa.