Hankintasopimuksen muuttamisen sallittavuus ja hankintasopimuksen olennainen muuttaminen

Julkisia hankintoja koskeva kansallinen ja EU-tason sääntely on jatkuvassa muutoksessa. Hankintasääntelyä täsmennetään jatkuvasti EU-tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytännöllä sekä muuttamalla ja päivittämällä hankintadirektiivejä ja kansallista hankintalainsäädäntöä. Tämä tutkielma käsittelee hankintasopimuksen muuttamisen sallittavuutta ja olennaisia muutoksia hankintasopimukseen. Tutkielmassa pyrin selvittämään, millä edellytyksillä hankintasopimuksen osapuolet voivat muuttaa hankintasopimuksen ehtoja sopimuskauden aikana. Hankintasopimukselle on tyypillistä se, ettei hankintasopimuksen osapuolilla ole mahdollisuutta muuttaa hankintasopimusta haluamallaan tavalla. Hankintasopimuksen on vastattava alkuperäistä hankintamenettelyä ja sitä, mitä on alun perin kilpailutettu. Hankintadirektiivien ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan hankintasopimuksen olennainen muuttaminen saa aikaan uuden hankintasopimuksen, joka tulee kilpailuttaa asianmukaisin menettelyin. Jos hankintasopimuksen muuttamista ei voida hankintadirektiivissä luetelluin perusteluin pitää oikeutettuna, rinnastuu hankintasopimuksen olennainen muuttaminen kiellettyyn suorahankintaan. Hankintasopimuksen olennaisia muutoksia koskeva periaate on kehittynyt EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Ratkaisussa C-454/06 Pressetext EU-tuomioistuin antoi ensimmäistä kertaa suoria ja yksityiskohtaisia soveltamisohjeita hankintasopimuksen olennaiseen muuttamiseen liittyen. Merkittävän tapauksesta tekee se, että siinä EU-tuomioistuin vahvisti ensimmäistä kertaa, että hankintasopimuksen olennainen muuttaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ja asetti kriteerit muutosten olennaisuuden arvioinnille. Uudessa hankintadirektiivissä säännellään useita perusteista, joiden mukaan hankintasopimukseen saadaan tehdä tiettyjä muutoksia. Selkeyden vuoksi uudessa hankintadirektiivissä on erikseen mainittu, millaisten muutosten tekeminen hankintasopimuksiin on nimenomaisesti sallittua.

Häiveominaisuuksien vaikutus IRST-Järjestelmän seurantaetäisyyteen

Nykyaikaisen häivehävittäjän tutka-alueen häiveominaisuudet ovat niin kehittyneitä, että IRST-järjestelmällä voidaan tietyissä olosuhteissa saavuttaa suurempi seurantaetäisyys häivehävittäjään, kuin nykyaikaisella ilmataistelututkalla. IRST-järjestelmällä tarkoitetaan infrapuna-alueella toimivaa tutkan kaltaista, mutta passiivista järjestelmää. Järjestelmän passiivisuus luo edellytykset yllättää ja kaapata aloite ilmataistelussa, ja siten saavuttaa taktinen etulyöntiasema. Tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää tätä taustaa vasten, miten puolustuksellisessa ilmasotatilanteessa tulee IRST-järjestelmää hyväksi käyttäen lähestyä hyökkäävää häivehävittäjää, joka on varustettu infrapuna-alueen häiveominaisuuksilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevia infrapuna-alueen häivekeinoja. Tavoitteeseen päästään selvittämällä ensin yleisellä tasolla, millaisia infrapuna-alueen häiveominaisuuksia on käytössä nykyaikaisissa häivehävittäjissä. Lisäksi selvitetään, millainen kyky nykyaikaisella hävittäjän IRST-järjestelmällä on havaita infrapuna-alueen häiveominaisuuksilla varustettu häivehävittäjä, ja miten ilmakehän olosuhteet siihen vaikuttavat. Taktinen näkökulma luodaan pohtimalla IRST-järjestelmän käyttöä hyökkäyksellisyyttä, aloitteellisuutta ja aktiivisuutta painottaen tekniikan määrittämissä rajoissa. Aineistoa analysoidaan deduktiivisen päättelyn avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että IRST-järjestelmän suurin ongelma taktiikan näkökulmasta on infrapunasäteilyn vaimentuminen voimakkaasti sen kulkiessa ilmakehän sääilmiöiden läpi. Tämä infrapunasäteilyn ominaisuus rajoittaa järjestelmän käyttökelpoisuutta, ja määrittää tehokkaalle toiminnalle rajoituksia. Tutkan kanssa vertailukelpoisia seurantaetäisyyksiä voidaan saavuttaa vain suhteellisen kuivassa ja kirkkaassa ilmamassassa. Häivehävittäjälle on edullista toimia korkealla suurella nopeudella, jolloin se tuottaa paljon lämpöenergiaa. Lisäksi suuri lentokorkeus tarkoittaa ohutta, kylmää ja kuivaa ilmamassaa, jossa infrapunasäteilyn kulkuun vaikuttavia tekijöitä on vähän. Tämä luo edellytykset IRST-järjestelmän tehokkaalle käytölle. IRST-järjestelmällä saavutetaan suurin seurantaetäisyys häivehävittäjästä takasektorista sen edetessä korkealla yliääninopeudella. Seurantaetäisyys voi olla jopa satojen kilometrien luokkaa. Kyseinen tilanne ei kuitenkaan ole taktisessa mielessä edullinen, sillä takasektorista ei kyetä, varsinkaan suurilta etäisyyksiltä, vaikuttamaan kohteeseen. Infrapuna-alueen häiveominaisuudet ovat tehokkaimpia etusektoriin, joten myös kohteen havaitseminen IRST-järjestelmällä suoraan edestä on ongelmallista. Etuviistosta on mahdollista saavuttaa suurempiseurantaetäisyys, sillä tällöin nähtävissä on enemmän moottorin tuottamaa kuumaa suihkuvirtausta. Lisäksi etuviistosta on mahdollista liikehtiä kohteen lähelle siten, että asejärjestelmillä on mahdollista saada aikaan vaikutusta.

Markkinaa muuttavan terveysteknologiainnovaation omaksumispäätökseen vaikuttavat tekijät - CASE Icare Finland Oy

Terveysteknologia vastaa alana terveydenhuollon kuluhaasteisiin, jotka ovat syntyneet populaation kasvun ja elintasosairauksien yleistymisen myötä. Terveysteknologiainnovaatioiden voidaan nähdä tarjoavan ratkaisuja keskeisiin kansantaloudellisiin ongelmiin, joita valtiot kohtaavat tänä päivänä edellä mainittujen haasteiden edessä. Yleisesti terveydenhuoltoon liittyvät innovaatiot ovat olleet pitkien tuotekehitysprosessien aikaansaamia kansantaloudellisesti merkityksellisiä, mutta kalliita innovaatioita. Nyttemmin terveysteknologiainnovaatiot voivat olla luonteeltaan markkinaa muuttavia siten, että ne mahdollistavat edullisemman ja tehokkaamman hoidon samaan aikaan. Näitä innovaatioita ei ole kuitenkaan tutkittu tieteellisellä tasolla kovinkaan laajasti ja tämän tutkimuksen tarkoituksena on täyttää tutkimusaukkoa, joka on syntynyt teknologian kehityksen tuloksena. Laajan teoreettisen katsauksen, kvalitatiivisen esitutkimuksen ja kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla syvennyttiin terveydenhuollon alaan ja luotiin malli, jonka avulla voidaan mitata terveysteknologiainnovaation omaksumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli valittujen metodien avulla kartoittaa markkinaa muuttavan terveysteknologiainnovaation omaksumispäätökseen vaikuttavat tekijät ja selvittää innovaation omaksujien näkemys näiden tekijöiden vaikutuksesta innovaation omaksumispäätökseen Euroopan markkinalla. Tutkimus valotti innovaation omaksumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä silmälääkärien näkökulmasta. Yllättäen tuloksista kävi ilmi, että luonteeltaan markkinaa muuttava innovaatio koettiin kohderyhmässä paremmaksi hoitomenetelmäksi kuin alalla vakiintuneet perinteiset hoitomenetelmät. Teorian ja esitutkimuksen avulla kootusta tekijäluokittelusta, joka koostui neljästä pääluokasta (innovaatioon liittyvät tekijät, ulkoiset tekijät, organisatoriset tekijät ja sisäiset tekijät) keskeisimmiksi tekijöiksi omaksumispäätöksen todennäköisyyden kannalta nousi kuusi tekijää. Ne olivat: verkoston ulkoisvaikutukset, organisaation innovatiivisuus, organisatoriset fasilitaattorit, sosiaaliset vaikutteet, asenne innovaatiota kohtaan ja henkilökohtainen innovatiivisuus. Tarkastelemalla keskeisten tekijöiden sisältöä ja analysoimalla tuloksia vasten aiempaa tutkimusta ja esitutkimuksen olettamuksia, voidaan tuloksista päätellä, että markkinaa muuttavan terveysteknologiainnovaation kannalta innovaatiota kaupallistavan yrityksen tulee keskittyä ulkoisiin, organisatorisiin ja sisäisiin tekijöihin. Kaiken voidaan kuitenkin nähdä lähtevän omaksujien positiivisesta asenteesta innovaatiota kohtaan, joka vaikutti tuloksienkin perusteella

Koira maastorajan valvonnassa tulevaisuudessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia koiran käyttöä maastorajan valvonnassa tulevina vuosina. Tutkimuksessa selvitetään taustalla vaikuttavia uhkatekijöitä ja henkilöstöryhmien keskinäisiä näkemyseroja. Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Valtio on tiukentanut budjettia, jonka vuoksi koirien määrä vähenee. Tutkimuksella haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten koiria käytetään maastorajan valvonnassa tulevaisuudessa? Millainen on tulevaisuuden entistä suorituskykyisempi koira? Minkälaisia eroavaisuuksia rajavartiostoilla on koirien käytössä maastorajan valvonnassa tulevaisuudessa? Tutkimus pohjautuu Rajavartiolaitoksen esikunnan koulutus- ja kehittämistilaisuuteen Rajojen valvonta 2017 ja siellä pidettyyn Koira-työpajaan sekä Koiranohjaajan peruskurssi 15:n lähiopetukseen Ivalossa. Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että tulevaisuudessa koiraa käytetään yhteistyössä teknisen valvonnan kanssa. Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät tulevat lähettämään koiratoiminnalle syötteitä, jolloin koiralla vaikutetaan kohteeseen. Koiran käyttö maastorajan valvonnassa tulee painottumaan resurssina vaikuttamiseen pelkän valvonnan sijaan. Koiralta ja koiranohjaajalta tullaan vaatimaan monipuolisempaa osaamista koira- ja koiranohjaajamäärien vähentyessä. Aktiivisia, terveitä, hyvähermoisia sekä säänkestäviä koiria on kannattavaa lisätä Rajavartiolaitoksessa. Tekniset laitteet parantavat valvontakykyä maastorajalla, mutta koira on edelleen korvaama-ton vaikuttamiskyvyltään ja tehokas suorituskyvyltään maastorajan valvonnassa sulan maan aikaan. Koira ja koiranohjaaja ovat erottamaton kokonaisuus, jonka jäsenten yhteistyö on osa koirataktiikkaa. Imatralle Raja- ja merivartiokoulun alueelle perustettava Koirapalvelukeskus kehittäisi koiratoiminnan johtosuhteita keskittämällä palveluita ja mahdollistaisi koirien ja koiranohjaajien jatkuvan kouluttautumisen.

Naton kumppanuuspolitiikan suuntautumisvaihtoehdot ISAF-operaation jälkeen

Keskeinen Naton toiminnan osa-alue on kumppanuuspolitiikka ja yhteistoiminta liittouman ulkopuolisten valtioiden kanssa. ISAF on perustellusti ollut Naton kriisinhallintahistorian merkittävin operaatio, kun otetaan huomioon sen vaativuus, laajuus ja siihen käytettyjen resurssien määrä. ISAF on päättynyt Afganistanissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Se tarkoittaa, että suurin osa Naton ja myös kumppaneiden kriisinhallintatehtävissä olevista joukoista on kotiutettu. Tästä syystä Natolla on paineita sopeuttaa myös kumppanuuspolitiikkaansa vastaamaan paremmin vuoden 2014 jälkeistä aikaan. Tutkielma tulee keskittymään Euroopan unionin liittoutumattomien maiden (Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti) ja Naton väliseen kumppanuuspolitiikkaan. Tutkielma pyrkii selvittämään, mitä suuntautumisvaihtoehtoja Natolla on kumppanuuspolitiikalleen tulevaisuudessa, kun ISAF-operaatio päättyy. Lisäksi tutkielma tarkastelee Naton kumppanuuspolitiikan tilaa vuonna 2014, ja sitä miten ISAF-operaatio on vaikuttanut siihen. Tutkielman aineistona koostuu: Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Irlannin puolustusvoimien verkkosivuista, Suomen ja Ruotsin aihetta käsittelevät virallisista asiakirjoista, Naton verk-kosivuista ja virallisista asiakirjoista sekä Naton kumppanuuspolitiikkaa ja ISAF-operaatiota käsittelevistä artikkeleista ja julkaisuista. Näitä aineistoja olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. ISAF-operaatio syvensi Naton suhteita sen perinteisiin kumppaneihin, kuten Suomeen ja Ruotsiin. ISAF-operaation aikana Natolle ja kumppanivaltioille kehittyi hyvä yhteistoimintakyky, jonka säilyttäminen ISAF:n päättymisen jälkeen on tärkeää Natolle ja kumppaneille. Tutkielmassa esitetyt tulokset Naton kumppanuuspolitiikan tulevaisuudesta on kuvattu kolmena suuntautumisvaihtoehtona. Vaihtoehto 1. on Kumppanuuskategoriat ja kumppanuuden syventäminen. Siinä olemassa olevat kumppanuusohjelmat säilyisivät ja kumppanit jaettaisiin kolmeen kategoriaan kumppanuustoiminnan aktiivisuuden ja laadun mukaan. Vaihtoehto 2. on Virtaviivaistaminen ja keskittyminen Eurooppaan, jossa Nato keskittyisi samanmielisiin kumppaneihinsa Euroopassa, kuten Suomeen, Ruotsiin ja Itävaltaan, lopettaisi jo olemassa olevat kumppanuusohjelmansa. Vaihtoehto 3. on Ei muutosta, eli kumppanuuspolitiikka säilyy entisellään eikä muutu kumpaankaan ensin esitettyyn suuntaan. Vaihtoehto 2. on epätodennäköisin, joten Naton kumppanuuspolitiikka kehittynee vaihtoehdon 1. tai 3. suuntaan.

Länsimaiset näkemykset Kuolan niemimaan sotilaallisesta merkityksestä kylmän sodan jälkeen

Tutkielma on ajankohtainen, sillä nykypäivänä pohjoinen ulottuvuus on kasvattamassa merkitystään erityisesti talouden saralla, johon myös Kuolan niemimaalla sijaitseva sotilaallinen voima on vahvasti sitoutunut. Alueen sotilaallinen tila onkin ollut suoraan verrannollinen Venäjän taloudelliseen tilanteeseen, joka oli 1990-luvulla heikko ja 2000-luvusta lähtien myönteisempi. Kuolan niemimaan tämänpäiväinen sotilaallinen merkittävyys perustuu vielä pitkälti sen varaan, mitä se oli Neuvostoliiton aikaan. Tutkielma antaa perusteet ymmärtää Kuolan niemimaan sotilaallista merkittävyyttä ja sen muutosta kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella. Tutkimus on historiatutkimus, jonka avulla selvitään Kuolan niemimaan sotilaallisen merkittävyyteen liittyviä tapahtumia, vaiheita ja merkityksiä kylmän sodan jälkeisenä aikakautena. Tutkimuksen ajallinen tarkastelujakso on Neuvostoliiton hajoamisesta aina vuoteen 2010 asti. Menneisyyden hahmottaminen perustuu pääasiassa tulkintojen tekemiseen, joten historiatutkimus liittyy hermeneuttiseen tutkimusstrategiaan, jossa menneisyyden hahmottaminen perustuu tulkintojen tekemiseen. Tutkimuksessa tulkintojen perusteena käytetään laadullisesti valittuja lähteitä, jotka edustavat länsimaista näkemystä Kuolan niemimaan sotilaallisesta merkittävyydestä. Tutkimuksen tuloksina todetaan, että Kuolan niemimaan sotilaallinen merkitys kasvoi suhteellisesti läpi 1990-luvun, mutta se oli silti sotilaalliselta suorituskyvyltään heikompi kuin mitä se oli ollut ennen Neuvostoliiton hajoamista. 2000-luvulla Venäjän talouskasvun myötä alkoi myös sotavoimien kehittäminen ja päivittäminen. Lisäksi sotilaallinen toiminta aktivoitui jälleen 1990-luvun hiljaiselon jälkeen. Kuolan niemimaan kohdalla maantieteellisen ja so-tilaallisen merkittävyyden lisäksi nousivat myös taloudelliset tekijät. 2000-luvulla Kuolan niemimaan sotilaallinen yhteistyö siviilitoimijoiden kanssa yleistyi, mikä osaltaan muutti myös alueella sijaitsevien sotajoukkojen tehtäviä.

Ajankäytön hallinnan yhteys kiirekokemukseen ja työhyvinvointiin

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kiirekokemuksia ja työhyvinvointiin liittyviä kuormitustekijöitä Nordea Private Banking –henkilöstön keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kohdeorganisaation henkilöstön kokemuksia kiireestä ja sen vaikutuksista koettuun työhyvinvointiin. Tutkimuksessa lähdettiin hakemaan vastausta kysymykseen, miten ajankäytön suunnitelmallisuudella voidaan saada aikaan kiireen tunnetta helpottavat olosuhteet ja tätä kautta parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kohdeorganisaation henkilöstöä kolmessa eri liiketoimintayksikössä marras-joulukuussa 2015. Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin viitteet siihen, että ajankäytön hallinnalla ja työn suunnitelmallisella toteuttamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti työssä koettuun kiireeseen ja sen kautta työn henkiseen kuormitukseen. Työhön liittyvä autonomia ja sen suunnitelmallinen hyödyntäminen johtaa vähäisempiin kiirekokemuksiin ja luo tunteen omasta ajanhallinnasta. Hyvän ajanhallinnan tunne puolestaan johtaa työn henkisen kuormituksen vähentymiseen.

Liikkuvuus osana sotilaan fyysistä toimintakykyä

Sotilaan fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat useat eri tekijät. Merkittävimpiä näistä ovat maksimaalinen hapenottokyky ja lihaskunto. Liikkuvuus voi kuitenkin olla monissa tilanteissa rajoittava tekijänä, vaikka lihaksiston sekä verenkierto- ja hengityselimistön toiminta olisi riittävällä tasolla. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat sairauspoissaoloja Puolustusvoimissa niin henkilökunnalle kuin varusmiehillekin. Tutkielman tavoitteena on selvittää millä tavalla liikkuvuus on yhteydessä sotilaan fyysiseen toimintakykyyn. Tarkoituksena on myös selvittää, miten sotilaan tulisi ylläpitää ja kehittää omaa liikkuvuuttaan. Liikkuvuusharjoittelun osalta tutkielmassa on käsitelty eri venytystekniikoita, sekä liikkuvuusharjoittelun hyötyjä ja haittoja. Tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä on käytetty lääketieteellisiä ja sotilaallisia tutkimuksia, alan kirjallisuutta ja artikkeleja. Puolustusvoimien oppaita on myös käytetty, liittyen sotilaan fyysisiin vaatimuksiin sekä lihashuollon suorittamiseen. Tutkielma on rajattu pääosin suomalaiseen jalkaväen taistelijaan sekä alaraajojen niveliin. Liikkuvuus on useissa eri sotilaan tekemissä suorituksissa rajoittava tekijä. Vasta todella huono liikkuvuus estää suorittamasta erilaisia liikkeitä, jolloin liikkuvuuden merkitys vammojen ennaltaehkäisyssä korostuu. Yliliikkuvat nivelet tai kireät lihakset estävät turvallisen liikkumisen, kantamisen tai muun vastaavan fyysisen suorituksen. Oikein suoritetuilla liikkuvuusharjoitteilla pystytään kehittämään aktiivista ja passiivista liikkuvuutta. Toisaalta väärin tai väärään aikaan suoritetut harjoitteet voivat lisätä loukkaantumisriskiä tai heikentää fyysistä suorituskykyä hetkellisesti. Liikkuvuusharjoittelussa tulisi kiinnittää huomiota venytystekniikkaan, venytyksen kestoon ja tuntemuksiin. Venytystekniikka tulee valita tarkoituksen mukaan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi aktiivisen tai passiivisen liikkuvuuden kehittäminen. Kantamukset vaikuttavat myös sotilaan fyysiseen toimintakykyyn. Liikkuvuus kärsii ylimääräisen kuorman lisääntyessä, jolloin sotilaan liike on hitaampaa. Tällöin myös niveliin kohdistuu enemmän rasitusta. Sotilas voi vaikuttaa omaan fyysiseen toimintakykyynsä huolehtimalla omasta liikkuvuu-destaan. Fyysiseen harjoitteluun voidaan vaikuttaa positiivisesti venyttelyllä. Varusmiesten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi liikkuvuuteen ja liikkuvuusharjoitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota niin henkilökohtaisella tasolla kuin kouluttajienkin toimesta. Kouluttajan tulee toimia esimerkkinä alaisilleen, joten esimerkiksi liikunta-koulutuksissa vaaditaan näiden asioiden hallintaa. Liikkuvuustesteillä pystyttäisiin seuraamaan liikkuvuuden kehittymistä sekä mahdollisesti vähentämään rasitusvammoja. Tällä hetkellä Puolustusvoimilla ei ole käytössä liikkuvuustestejä.

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistavat ja kasvua rajoittavat tekijät

Viimeaikaisen talouden yleisen heikon tilanteen johdosta päättäjät ympäri Eurooppaa ovat kääntyneet pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) puoleen työllisyyden parantamiseksi. Pk-yritysten edustaessa yli 99% Suomen yrityskannasta, ovat ne erittäin tärkeässä asemassa työllisyystilanteen lisäksi myös maamme talouden kannalta, ja pk-yrityksille onkin asetettu kasvupaineita viimeaikaisten kasvuyritysten menestystarinoiden innoittamana. Tässä tutkimuksessa pääasiallisena tavoitteena on tutkia pk-yritysten kasvuun liittyviä tekijöitä kasvun mahdollistavien sekä kasvua rajoittavien tekijöiden kannalta. Pääasiallisen tavoitteen ohella on tutkittu myös pk-yritysten tekemiä konkreettisia toimia kasvua mahdollistavien tekijöiden vahvistamiseksi, sekä kasvua rajoittavien tekijöiden murtamiseksi. Tutkimus etenee siten, että ensin käydään läpi pk-yritysten kasvuun liittyviä yleisiä asioita, jonka jälkeen siirrytään kasvun mahdollistaviin ja sitä rajoittaviin tekijöihin. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena eli se on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljän pk-yrityksen teemahaastatteluista, sekä kyselylomakkeesta, joissa kartoitettiin pk-yritysten omistaja-johtajien mielipiteitä yritysten kasvun mahdollistavista ja sitä rajoittavista tekijöistä. Teemahaastattelujen haastattelurunko on rakennettu pk-yritysten kasvua käsittelevien artikkelien ja niissä ilmenneiden kasvuun liittyvien havaintojen pohjalta. Tutkimuksen perusteella pk-yritysten omistaja-johtajat ovat sitä mieltä, että Suomen veropoliittiset, sekä työlainsäädännölliset ratkaisut rajoittavat yritysten kasvua, eivätkä kannusta yrittäjyyteen. Tämän lisäksi kasvua rajoittavat omistaja-johtajien tavoitteet yritystoimintaan liittyen, sekä pätevän työvoiman rekrytointiin liittyvät ongelmat. Kasvun mahdollistavien tekijöiden osalta omistaja-johtajat pitivät tärkeinä yritystoimintaa tukevien järjestelmien merkitystä, yrityksen tunnetuksi tekemistä, yrityksen ja sen sidosryhmien välisten suhteiden kehittämistä ja yhteistyötä sekä yritystoiminnan laadun kehittämistä ja valvontaa. Tutkimuksessa ilmeni myös pk-yritysten pystyvän murtamaan aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenneitä kasvua rajoittavia tekijöitä tehokkaasti, saavan aikaan kasvua niiden olemassaolosta huolimatta.

Yhdysvaltojen maavoimien kehittäminen 2015 - 2030

Yhdysvaltojen asevoimat julkaisi vuonna 2012 uuden strategisen ohjauksen asiakirjan. Asiakirjan keskeisenä sisältönä on Yhdysvaltojen säilyttäminen maailman johtavana suurvaltana. Asiakirja vahvistaa Yhdysvaltojen painopisteen siirron Tyynen valtameren alueelle. Painopisteen siirron myötä Yhdysvalloissa kirjoitettiin uusi doktriini. AirSea Battle -doktriinissa kuvataan sitä miten Yhdysvallat vastaa Kiinan nousevaan taloudelliseen ja sotilaalliseen suorituskykyyn. Painopisteen siirron sekä uusimman doktriinin myötä Yhdysvaltojen maavoimien rooli vähenee ilmavoimien ja merivoimien roolin kasvaessa. Samaan aikaan vähentyvät taloudelliset resurssit kohdennetaan uudelleen ja maavoimat menettää osan resursseistaan. Maavoimat siirtyvät tukevaan asemaan asevoimien kokonaisuudessa. Yhdysvaltojen maavoimat oli toisen maailmansodan jälkeen luotu kohtaamaan Neuvostoliiton ja Varsovan liiton määrällisesti ylivoimaiset asevoimat. Ensimmäinen Irakin sota oli osoitus maavoimien merkittävästä kyvystä taistella perinteistä asevoimaa vastaan. Toisaalta jo ensimmäinen Irakin sota antoi viitteitä maavoimien kehittämistarpeista. Huomattiin, etteivät organisaatiot vastanneet käyttötarkoitusta. Organisaatiot muutettiin modulaarisiksi ja joukkovalikoimaan lisättiin Stryker-kalustolla toimiva prikaatin taisteluryhmä. Maavoimat aloitti 2000-luvun alussa kunniahimoisen kehittämisohjelman Future Combat System, joka sisälsi maavoimille kokonaan uuden kaluston. Ohjelma kuitenkin lakkautettiin osittain kustannussyistä. Osiltaan ohjelma jäi kuitenkin voimaan selkeästi typistettynä. Painopisteen siirto kuitenkin vähentää maavoimien resursseja siten, että teknologiaa tullaan hankkimaan aikaisempaa vähemmän seuraavien 15 vuoden aikana. Maavoimien pääkalustona tulee jatkossakin olemaan nykyisin käytössä oleva kalusto modernisoituna. Yhdysvaltojen maavoimien keskeisimpänä kehittämiskohteena on ajatusmaailmallinen muutos asevoimien keskiöstä osittain tukevaan rooliin. Maavoimien perimmäiset tehtävät tulevat kuitenkin säilymään ennallaan ja niitä tullaan kehittämään toimimaan paremmin yhteisoperaatiokehyksessä. Maavoimien sisällä aselajien ja toimialojen yhteistoimintaa parannetaan kehittämällä joukkojen combined arms -suorituskykyä. Joukkojen määrän supistuessa tilannekuvan ja tilanneymmärryksen merkitys korostuu. Määrällisesti pienempien joukkojen on kyettävä entistä hajautetummasta ryhmityksestä keskitettyyn vaikutukseen. Tulevaisuudessa maavoimat ei halua sitoutua pitkiin Afganistanin tai toisen Irakin sodan kaltaisiin operaatioihin, vaan pyrkivät nopeaan ratkaisuun mahdollisimman pienellä logistisen tuen tarpeella. Tutkimus on hyödynnettävissä tutustuttaessa Yhdysvaltojen strategiseen ohjaukseen, doktriineihin, Yhdysvaltojen asevoimiin ja niiden tulevaisuuteen sekä painopisteisesti Yhdysvaltojen maavoimien nykytilaan sekä kehittämiseen tulevaisuudessa.

The impact of companies’ demergers to the stock prices: a Finnish perspective

Tässä kauppatieteiden kandidaatintyössä tutkittiin millaisia vaikutuksia julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakekurssissa tapahtuu, kun jo valmiiksi Helsingin pörssissä listattu yritys jakautuu kahdeksi uudeksi pörssiyritykseksi. Molempien yrityksien osakkeita voi tämän jakautumisen jälkeen vapaasti ostaa tai myydä. Aikaisempi tutkimus on pääsääntöisesti keskittynyt Yhdysvaltojen markkinoille ja näiden tutkimusten tuloksien perusteella on monessa tapauksessa havautta, että on mahdollista saavuttaa ylinormaaleja tuottoja, kun pörssiyritys jakautuu kahdeksi uudeksi pörssiyritykseksi. Tässä analyysissä jakautumiset ajallisesti tapahtuivat vuosien 1994 ja 2013 välisenä aikana Suomessa ja näitä jakautumia oli yhteensä 16 kappaletta. Tutkimuksessa on hyödynnetty tilastollisten menetelmien analyysiä sekä CAP-mallia, jotta voitaisiin löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Vaikuttaako pörssiyrityksen jakautuminen kahdeksi pörssiyritykseksi alkuperäisen yhtiön ja uuden yhtiön osakekursseihin? Onko vaikutus positiivinen, negatiivinen vai onko jakautumisella mitään havaittavaa vaikutusta? Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa tutkijoille, analyytikoille, opettajille, opiskelijoille, yrityksille ja yritysten johdolle sekä erityisesti sijoittajille. Tulosten mukaan on nähtävissä monia vaikutuksia osakekursseissa, kun pörssiyritys jakautuu. Vaikutus näyttää kuitenkin olevan jossain määrin yritys-riippuvainen. Kun sijoitetaan oikeaan aikaan, on monia jakautuvia yrityksiä, jotka antavat hyvän tuoton keskimäärin, mutta kuten tavallista ja tyypillistä osakemarkkinoille, on myös jakautuvia yhtiöitä, jotka antavat negatiivisia tuottoja tai tuotot ovat nollassa

Performance improvement in mediterranean operations using risk management analysis : Case study of Containerships Group Ltd

Emerging markets of Northern Africa and Turkey provide growth opportunities for logistics service companies in the middle of low growth environment of European Union. The purpose of this research is to explore and analyze the risk factors in container shipping industry and third party logistics (3PL) services. The research empirically examined the risk factors, which are related within the interaction between these two parties in emerging markets of Mediterranean area. The previous studies have provided a valuable insight into the operational risks faced by container shipping industries. However, most of these studies have focused on one or several operational risk factors from a single point of view, and no studies have inclusively examined the possible operational risks faced in the container shipping industry from dual perspective of 3PL provider and its customers. A questionnaire has been deployed to collect related data; and the impacts of the risks were then be assessed and ranked using the method of risk mapping. Respondents were located in Turkey, Algeria, Tunisia, and Libya. Research presents the most important risk factors identified, and compares them between 3PL provider and its customers. The research also provide some risk mitigation strategies for the key risk factors, and tried to figure out a common risk picture, which guides the managers in both sides to have a better decisions and as a result, improve the performance of the container shipping operations. Challenge during project execution time was that customers identified vast amount of more risks than what was the case with logistics service operator.

Kontaktien ja kulttuuri-ilmiöiden näkyminen saamen germaanisissa lainasanoissa – vertailukohtana arkeologinen aineisto

Tässä tutkimuksessa selvitän kielitieteellisin keinoin saamelaisten yhteyksiä Pohjois-Euroopan germaaniseen väestöön varhaisella metallikaudella (noin 500 eaa.–200 jaa.) ja vertailen saamiani tuloksia arkeologisen tutkimuksen tuloksiin. Tarkastelemalla saameen lainautuneita germaanisia sanoja ja niiden edustamia aihepiirejä selvitän, millaisia kontakteja saamenkielisen väestön ja germaanien välillä on sanojen lainautumisaikana voinut olla. Lopuksi vertailen, miten sanasto ja varhaismetallikautinen arkeologinen aineisto korreloivat toistensa kanssa. Aineistoni, saamesta nykyään tunnetut germaaniset lainasanat etymologioineen, olen kerännyt tutkimuskirjallisuudesta. Keskeisimmät germaanisia lainasanoja tutkineet ja etymologioineet tutkijat ovat Ante Aikio (2006); Jorma Koivulehto (1976; 1984; 1988; 1989; 1999a; 2002; 2003) ja Pekka Sammallahti (1984; 1993; 1998; 1999; 2001; 2012). Heidän julkaisunsa ovat myös tutkimukseni keskeistä lähdekirjallisuutta. Mukana on kaikki tähän mennessä julkaistut saamen germaaniset lainasanat, yhteensä 97 sanaa. Aineistoni luokittelussa olen pitänyt lähtökohtana niitä aihepiirejä, joita Kaisa Häkkinen (1999; 2001) on käyttänyt luokitellessaan uralilaisten kielten vanhinta yhteistä sanastoa aihepiireittäin. Tarpeeni mukaan olen luonut itse aihepiirejä tai jättänyt käyttämättä joitain Häkkisen aihepiirejä. Sanojen aihepiireihin luokittelu paljastaa saamen germaanisten lainasanojen keskeisimpien aihepiirien kuvaavan erityisesti talveen ja kylmään liittyviä luonnonilmiöitä, maastoa ja maisemaa, vesistöjä, eläinten teurastamiseen liittyviä ruumiinosia, työntekoa, työkaluja ja työaineksia sekä talvisiin sääoloihin liittyvää vaatetusta. Yksittäisistä sanoista erityisen kiinnostavia ovat rautaa, kotieläimenä pidettävää pässiä sekä purjetta merkitsevät sanat. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että saamea puhuneen väestön kontaktit germaanien kanssa sijoittuivat luonnonolosuhteiltaan kylmään ja talviseen aikaan ja paikkaan, eikä kaupankäynti välttämättä ollut yhteyksien keskeinen syy. On mahdollista, että germaanit olivat hallitsevassa asemassa saamenkieliseen väestöön nähden ja yhteydet perustuivat jonkinlaiseen panttivankijärjestelmään. Tästä huolimatta saamea puhunut väestö tutustui germaanien avulla merkittäviin kulttuuri-ilmiöihin: raudan käyttöön, kotieläinten pitoon ja purjehtimiseen.

Valmistaja-jakelija-suhteiden kehittäminen, case: Arvo Piiroinen Oy

Kansainväliset markkinat ovat muuttuneet huomattavasti globalisaation ja informaatioteknologian kehityksen vuoksi. Kilpailu on kiristynyt ja jakelijoista on tullut yhä suurempia ja vaikutusvaltaisempia. Tehokkaalla jakelulla yritykset voivat saada aikaan huomattavia säästöjä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mikä tekee valmistaja-jakelija-suhteesta toimivan ja millä keinoin jakelijasuhteita voidaan kehittää. Hyvä suhde on avoin, rehellinen ja perustuu yhteiseen luottamukseen, jota seuraa molemmin puoleinen sitoutuminen. Sitoutuneet suhteet ovat kestäviä, koska kilpailijoiden on vaikea ymmärtää, kopioida tai syrjäyttää niitä. Sitoutumiseen pystytään vaikuttamaan erilaisilla toimilla, kuten kouluttamisella, yhteisellä mainonnalla tai markkinointitapahtumilla. Luottamuksen tunne johtaa korkeaan tyytyväisyyteen, joka puolestaan lisää pitkäaikaista orientoitumista ja jatkuvuutta sekä vähentää konflikteja. Tyytyväiset jakelijat ovat motivoituneempia jatkamaan ja kehittämään suhdetta. Tutkimus toteutettiin yhden tapauksen tutkimuksena ja tutkittavana kohteena oli julkitilakalusteita valmistava perheyritys Arvo Piiroinen Oy. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää Arvo Piiroisen kansainvälistä jakelijaa, jotka toimivat Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Hollannissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa sekä Japanissa. Haastatteluilla pystyttiin tuomaan esille jakelijoiden omat näkemykset, kokemukset ja mielipiteet heidän suhteestaan Piiroiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan luottamusta pidettiin erittäin tärkeänä elementtinä. Hyvin hoidetut reklamaatiot ja toimitusongelmat sekä toimitusjohtajan henkilökohtainen osallisuus koettiin kasvattavan luottamusta. Jakelijat olivat sitoutuneita Piiroiseen ja sitoutuneisuuden taustalla oli vahvasti luottamus. Jakelijat olivat erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä suhteeseen. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten jakelijoiden tarpeissa oli selkeitä eroja. Lyhytaikaiset jakelijat kaipasivat lisää kommunikointia ja informaatiota sekä pitivät motivointikeinoja, kuten yhteisiä markkinointitoimenpiteitä erittäin tärkeinä. Pitkäaikaiset jakelijat puolestaan olivat tyytyväisempiä kommunikaatioon eivätkä kaivanneet motivointikeinoja. Tuloksista voitiin nähdä, että lupausten pitäminen, tehokas kommunikaatio, henkilökohtainen kanssakäyminen ja markkinoinnin jatkuva kehittäminen ovat jakelijoiden mielestä tärkeimpiä elementtejä suhteen kehittämisessä.

Sodaliittien Na8(AlSiO4)6(Cl,S)2 tenebresenssin ja luminesenssin tutkiminen NMR ja EPR spektroskopioita apuna käyttäen

Sodaliitit ovat mineraaleja, joiden ominaisuuksia ovat tenebresenssi, luminesenssi ja kestoluminesenssi. Sodaliitteja voidaan löytää luonnosta, mutta niitä pystytään valmistamaan myös laboratoriossa kiinteän olomuodon menetelmällä. Yksi sodaliittien erityistapauksista on hackmaniitti. Hackamiittiin tutustumalla voidaan helposti tutustua yleisesti sodaliitteihin. Hackamniitin rakenne perustuu rakennekaavaan Na8[AlSiO4]6[Cl,S]2. Rakenteeseen voidaan kuitenkin tehdä hienovaraisia muutoksia, joilla saadaan aikaan ominaisuuksien muutoksia syntyvissä tuotteissa. Työssä valmistettiin synteettisiä sodaliitteja, joiden kloori- ja rikkiatomien suhdetta ja vakanssien määrää muutettiin. Syntyneiden tuotteiden kiderakenne vastasi luonnollisen sodaliitin kiderakennetta. Kiderakenteen sisällä olevat muutokset vaikuttivat kuitenkin sodaliittien luminesenssin intensiteettiin ja tenebresenssissä syntyvän värin tummuuteen ja värin kestoon. Koska rakenne selkeästi vaikuttaa sodaliitin ominaisuuksiin, pyrittiin työssä löytämään parhaat menetelmät, joilla rakennetta voidaan tutkia. Perinteisten rakennetutkimusmenetelmien, (kuten XPD:n) lisäksi tutkittiin magneettiseen värähtelyyn perustuvien tekniikoiden (NMR ja EPR) käyttöä sodaliittien tutkimisessa. Sodaliitteja on tutkittu toistaiseksi kovin vähän. Tulevaisuudessa sodaliitit ovat kuitenkin mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä niissä saadaan aikaan useita optisia ominaisuuksia eri viritysaallonpituuksilla. Työssä esitettyjen tutkimusmenetelmien avulla sodaliitteja voidaan jatkossa tutkia entistä paremmin ja niiden rakenteesta