Puutuhkalannoituksen kannattavuus eräissä ojitusaluemänniköissä

Summary: the profitability of wood ash-fertilizing of drained peatland Scots pine stands

Puutuhkasta ja muista jäteaineista valmistetut pelletit rauduskoivun taimien ravinnelähteenä

Summary: Pellets made of wood ash and other wastes as nutrient sources for silver birch seedlings

Insight in protein S deficiency from mouse models

Protein S (ProS) is an important negative regulator of blood coagulation. Its physiological importance is evident in purpura fulminans and other life-threatening thrombotic disorders typical of ProS deficient patients. Our previous characterization of ProS deficiency in mouse models has shown similarities with the human phenotypes: heterozygous ProS-deficient mice (Pros+/-) had increased thrombotic risk whereas homozygous deficiency in ProS (Pros-/-) was incompatible with life (Blood 2009; 114:2307-2314). In tissues, ProS exerts cellular functions by binding to and activating tyrosine kinase receptors of the Tyro3 family (TAM) on the cell surface.To extend the analysis of coagulation defects beyond the Pros-/- phenotype and add new insights into the sites of synthesis ProS and its action, we generated mice with inactivated ProS in hepatocytes (Proslox/loxAlbCre+) as well as in endothelial and hematopoietic cells (Proslox/loxTie2Cre+). Both models resulted in significant reduction of circulating ProS levels and in a remarkable increased thrombotic risk in vivo. In a model of tissue factor (TF)-induced venous thromboembolism (VTE), only 17% of Proslox/loxAlbCre+ mice (n=12) and only 13% of Proslox/loxTie2Cre+ mice (n=14) survived, compared with 86% of Proslox/lox mice (n=14; P<0.001).To mimic a severe acquired ProS deficiency, ProS gene was inactivated at the adult stage using the polyI:C-inducible Mx1-Cre system (Proslox/loxMx1Cre+). Ten days after polyI:C treatment, Proslox/loxMx1Cre+ mice developed disseminated intravascular coagulation with extensive lung and liver thrombosis.It is worth noting that no skin lesions compatible with purpura fulminans were observed in any of the above-described models of partial ProS deficiency. In order to shed light on the pathogenesis of purpura fulminans, we exposed the different ProS-deficient mice to warfarin (0.2 mg/day). We observed that Pros+/-, Proslox/loxAlbCre+ and Proslox/loxTie2Cre+ mice developed retiform purpura (characterized by erythematous and necrotic lesions of the genital region and extremities) and died after 3 to 5 days after the first warfarin administration.In human, ProS is also synthesized by megakaryocytes and hence stored at high concentrations in circulating platelets (pProS). The role of pProS has been investigated by generating megakaryocyte ProS-deficient model using the PF4 promoter as Cre driver (Proslox/loxPf4Cre+). In the TF-induced VTE model, Proslox/loxPf4Cre+ (n=15) mice showed a significant increased risk of thrombosis compared to Proslox/lox controls (n=14; survival rate 47% and 86%, respectively; P<0.05). Furthermore, preliminary results suggest survival to be associated with higher circulating ProS levels. In order to evaluate the potential role of pProS in thrombus formation, we investigated the thrombotic response to intravenous injection of collagen-epinephrine in vivo and platelet function in vitro. Both in vivo and in vitro experiments showed similar results between Proslox/loxPf4Cre+ and Proslox/lox, indicating that platelet reactivity was not influenced by the absence of pProS. These data suggest that pProS is delivered at the site of thrombosis to inhibit thrombin generation.We further investigated the ability of ProS to function as a ligand of TAM receptors, by using homozygous and heterozygous deficient mice for both the TAM ligands ProS and Gas6. Gas6-/-Pros-/- mice died in utero and showed comparable dramatic bleeding and thrombotic phenotype as described for Pros-/- embryos.In conclusion, like complete ProS deficiency, double deficiency in ProS and Gas6 was lethal, whereas partial ProS deficiency was not. Mice partially deficient in ProS displayed a prothrombotic phenotype, including those with only deficiency in pProS. Purpura fulminans did not occur spontaneously in mice with partial Pros deficiency but developed upon warfarin administration.Thus, the use of different mice models of ProS deficiency can be instrumental in the study of its highly variable thrombotic phenotype and in the investigation of additional roles of ProS in inflammation and autoimmunity through TAM signaling.

Drying Shrinkage in P.C. Concrete, MLR-89-5, 1990

Crack formation has been a problem on some recently constructed bridges in Iowa. Drying shrinkage has been considered a contributing factor in that cracking. The study was undertaken to evaluate some of those material properties that contribute to the magnitude of drying shrinkage. Cement content, cement composition, fly ash and retarding admixture were the factors studied. Concrete prisms were cast for seven mixes and, after curing, were exposed to 100 deg F heat at ambient humidity for 280 days. The following were observed from the testing: (1) Higher C3A content cement concrete produced larger shrinkage; (2) Use of fly ash increased shrinkage; (3) Use of retarder increased shrinkage; and (4) Lowering the cement content reduced the shrinkage.

Oils and Tars from Iowa Shales, HR-32, 1962

The inadequate supply of suitable road surfacing material in the southern part of Iowa raises the question of the possibility of utilizing certain shales abundant in this area. These carbonaceous shales commonly overlie the coal beds and may also be found as impurities in the coal seams. They constitute the "slate" which with minor amounts of coal makes up the "gob" piles at the mines. These shales frequently contain enough carbonaceous material to burn. Those which do not usually require only a relatively small amount of coal mixed with them to support combustion. As a result, the "gob" piles frequently burn. The residual shale material is frequently used locally as a road surfacing material. However, since there is no control over the burning, there is no assurance that the product is the most suitable which might be produced or that it is even uniform in its properties. To determine if a controlled burning would produce a suitable road building product economically a research project "Use of Shales as Highway Materials" (ISHC Project HR-21, IEES Project 299-S) was set up in the Iowa Engineering Experiment Station with funds provided by the Iowa State Highway Commission, This project was supervised by Charles Frush, formerly Assistant Professor of Mining Engineering at Iowa State University. The various shales were subjected to controlled burning, and the solid residues were tested for their suitability for highway use.

Mobilitat laboral, àrees de cohesió i àrees de planificació a Catalunya

La informació sobre el comportament de la mobilitat laboral a Catalunya ha permès l'aplicació de diferents metodologies de definició d'espais funcionals, entre elles el model de cohesió, que intenta determinar àrees urbanes-ciutats reals a Catalunya. En aquestarticle s'analitza l'evolució de la mobilitat laboral entre 1981 i 2001, així com els resultats d'aplicar el model de cohesió a les dades de 2001. També es fa un petit assaig sobre en quina mesura els àmbits de planificació establerts per la legislació territorial i urbanística de Catalunya, que vol donar resposta a aquesta realitat urbana, es corresponen amb aquells altres que s'han determinat a partir del model de cohesió

2012 Community Tree Management Plan, Alburnett, IA, June 24, 2013

This plan was developed to assist Alburnett with the management, budgeting and future planning of their urban forest. Across the state, forestry budgets continue to decrease with more and more of that money spent on tree removal. With the anticipated arrival of Emerald Ash Borer (EAB), an invasive pest that kills native ash trees, it is time to prepare for the increased costs of tree removal and replacement planting. With proper planning and management of the current canopy in Alburnett, these costs can be extended over years and public safety issues from dead and dying ash trees mitigated. Trees are an important component of Alburnett’s infrastructure and one of the greatest assets to the community. The benefits of trees are immense. Trees provide the community with improved air quality, stormwater runoff interception, energy conservation, lower traffic speeds, increased property values, reduced crime, improved mental health and create a desirable place to live, to name just a few benefits. It is essential that these benefits be maintained for the people of Alburnett and future generations through good urban forestry management. Good urban forestry management involves setting goals and developing management strategies to achieve these goals. An essential part of developing management strategies is a comprehensive public tree inventory. The inventory supplies information that will be used for maintenance, removal schedules, tree planting and budgeting. Basing actions on this information will help meet Alburnett’s urban forestry goals.

2012 Community Tree Management Plan, Avoca, IA, May 2, 2013

This plan was developed to assist Avoca with the management, budgeting and future planning of their urban forest. Across the state, forestry budgets continue to decrease with more and more of that money spent on tree removal. With the anticipated arrival of Emerald Ash Borer (EAB), an invasive pest that kills native ash trees, it is time to prepare for the increased costs of tree removal and replacement planting. With proper planning and management of the current canopy in Avoca, these costs can be extended over years and public safety issues from dead and dying ash trees mitigated. Trees are an important component of Avoca’s infrastructure and one of the greatest assets to the community. The benefits of trees are immense. Trees provide the community with improved air quality, stormwater runoff interception, energy conservation, lower traffic speeds, increased property values, reduced crime, improved mental health and create a desirable place to live, to name just a few benefits. It is essential that these benefits be maintained for the people of Avoca and future generations through good urban forestry management. Good urban forestry management involves setting goals and developing management strategies to achieve these goals. An essential part of developing management strategies is a comprehensive public tree inventory. The inventory supplies information that will be used for maintenance, removal schedules, tree planting and budgeting. Basing actions on this information will help meet Avoca’s urban forestry goals.

2012 Community Tree Management Plan, Belle Plaine, IA, June 24, 2013

This plan was developed to assist Belle Plaine with the management, budgeting and future planning of their urban forest. Across the state, forestry budgets continue to decrease with more and more of that money spent on tree removal. With the anticipated arrival of Emerald Ash Borer (EAB), an invasive pest that kills native ash trees, it is time to prepare for the increased costs of tree removal and replacement planting. With proper planning and management of the current canopy in Belle Plaine, these costs can be extended over years and public safety issues from dead and dying ash trees mitigated. Trees are an important component of Belle Plaine’s infrastructure and one of the greatest assets to the community. The benefits of trees are immense. Trees provide the community with improved air quality, stormwater runoff interception, energy conservation, lower traffic speeds, increased property values, reduced crime, improved mental health and create a desirable place to live, to name just a few benefits. It is essential that these benefits be maintained for the people of Belle Plaine and future generations through good urban forestry management. Good urban forestry management involves setting goals and developing management strategies to achieve these goals. An essential part of developing management strategies is a comprehensive public tree inventory. The inventory supplies information that will be used for maintenance, removal schedules, tree planting and budgeting. Basing actions on this information will help meet Belle Plaine’s urban forestry goals.

Jätekeskuksen jasuljetun kaatopaikan jätevesien esikäsittelyn tehostamismahdollisudet

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia toiminnassa olevan jätekeskuksen ja suljetun kaatopaikan jätevesien esikäsittelyn tehostamismahdollisuuksia. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään niitä teknisiä keinoja, joilla jätevesien esikäsittelyä voidaan tehostaa erityisesti ammoniumtypen osalta. Tapausesimerkkinä työssä käytettiin Jätekukko Oy:n toiminnassa olevaa Kuopion jätekeskusta ja Kuopion kaupungin suljettua Silmäsuon kaatopaikkaa. Kohteiden jätevedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, jossa jätevesien korkea ammoniumtyppipitoisuus ja matala lämpötila ovat häirinneet puhdistusprosessia. Tutkimuksen taustana selvitettiin jätekeskusten jakaatopaikkojen jätevesien käsittelyyn vaikuttavaa lainsäädäntöä, jätevesien ominaisuuksia ja niiden käsittelytekniikoita. Jätevesien käsittelyn nykytilaa Suomessa kartoitettiin jätehuoltoyhtiöille ja kunnille suunnatulla kyselyllä. Lisäksitutkimus perustui kenttäkokeisiin, joissa tutkittiin Kuopion jätekeskuksen nykyisen tasausaltaan toimivuutta vuoden ajan. Sekä Kuopion jätekeskuksen että Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesistä otettiin vesien tarkkailuohjelmaan kuuluvien näytteiden lisäksi ylimääräisiä näytteitä, joilla pyrittiin saamaan uutta tietoa jäteveden laatumuuttujien vuodenaikaisvaihtelusta. Kuopion jätekeskuksen ja Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien käsittelyä tulevaisuudessa tarkasteltiin erilaisilla tilannemalleilla. Tutkimuksessa havaittiin, että Kuopion jätekeskuksen ja Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevedet olivat laadultaan ja määrältään erilaisia. Jätekeskuksen nykyinen jätevesien tasausallas poistaa ammoniumtyppeä vain kesäisin. Jätekeskuksen jätevesien nykyisen tasausaltaan toiminnan tehostaminen ei ole taloudellisesti perusteltua, vaan resurssit on kohdistettava uuden tasausaltaan rakentamiseen. Kuopion jätekeskuksen jätevesienesikäsittely ilman Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesiä ei ole tarkoituksenmukaista, koska jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle samaa viemärilinjaa pitkin. Tällöin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevedet tulevat mitätöimään jätekeskuksella tehdyn esikäsittelyn puhdistustuloksen Mahdollisen jätevesien yhteisen esikäsittelymenetelmän tulee olla fysikaalis-kemiallinen, jätevesien ominaisuuksista johtuen. Jos jätevesiä ei esikäsitellä yhdessä, jätekeskuksen jätevesien käsittelyksi riittävät uusi tasausallas ja siihen asennettava ilmastus. Tässä tapauksessa jätekeskuksen ympäristölupamääräysten ammoniumtyppipitoisuuden raja-arvoa on arvioitava uudelleen.

Vapaa-alueen konttiliikenteeseen liittyvät tullivastuut

Työn tavoitteena oli selvittää tullivastuiden jakautuminen toimijoiden välillä kontin eri kulkuvaiheissa sekä kartoittaa mahdolliset ongelmakohdat. Aluksi selvitettiin toimintaa nykyisessä muodossa ja transitoliikenteen kehitystä viime vuosina Suomessa sekä Trans-Siperian radan merkitystä transitoliikenteelle. Työssä tarkasteltiin tullilainsäädäntöä tullittomille tavarankäsittelyalueille ja sentoteuttamista Mustolan logistiikkakeskuksen vapaa-alueella. Tullilainsäädännöiija nykyisen vapaa-alueen toiminnan pohjalta tutkittiin eri vaihtoehtoja, joita tullittomat tavarankäsittelyalueet tarjoavat. Toimintaa vapaa-alueella tarkasteltiin turvallisuuden ja palvelun tehokkuuden varmistamiseksi. Tullivastuut ja velvollisuudet vapaa-alue toiminnassa ovat erittäin yksiselitteiset tullilainsäädännön perusteella. Toiminnassa ei havaittu puutteita tullivarastoinnista aiheutuvien vastuiden ja velvollisuuksien täyttämisessä. Vapaa-alueen toiminnassa tiedon kulku ja sen reaaliaikaisuus ovat turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä.

Metsäteollisuuden lentotuhkien laadun vaikutus hyötykäyttösovellutuksiin

Työn tavoitteena oli kartoittaa metsäteollisuuden tuotantolaitoksissa syntyvän lentotuhkan laadun vaikutusta hyötykäyttökohteisiin. Hyötykäyttökohteista tarkasteltiin tuhkien soveltumista maarakentamiseen, päällystettyyn- ja peitettyyn rakenteeseen, pelto- ja puutarhakäyttöön, maisemointiin ja viherrakentamiseen sekä metsäkäyttöön. Tuhka-analyysien tietojen perusteella tuhkalle määritettiin mahdollinen hyötykäyttökohde verrattaessa niitä lainsäädännönasettamiin raja-arvoihin jokaisessa hyötykäyttökohteessa. Lisäksi tarkasteltiinmahdollisia esteitä tuhkan käytölle tietyissä hyötykäyttökohteissa sekä pyrittiin saamaan tuhkalle järkevämpi loppusijoituspaikka kuin kaatopaikka. Kirjallisuusosaan on koottu metsäteollisuudessa käytössä olevat polttomenetelmät sekä poltettavat raaka-aineet. Eri polttojakeiden tuhkien koostumuksista on tehty yhteenveto kirjallisuudesta löytyvien tietojen perusteella. Lisäksi kirjallisuusosassa on esitetty lentotuhkan fraktiointimenetelmiä sekä eri hyötykäyttökohteet ja niiden vaatimukset lentotuhkalta. Kokeellisessa osassa on vertailtu olemassa olevien tuhkanäytteiden haitta-aineiden pitoisuuksia eri hyötykäyttökohteiden vaadittuihin raja-arvoihin. Tähän työhön valittiin viisi eri metsäteollisuuden tuotantolaitosta Suomesta ja niille jokaiselle pyrittiin löytämään parhaiten soveltuva loppukäyttö. Metsäteollisuuden tuotantolaitoksilla poltetaan useita eri polttojakeita. Lisäksi polttoainekoostumus ja -määrä vaihtelevat vuositasolla. Tämä vaikuttaa tuhkan laatuun ja vaikeuttaa tuhkan hyödyntämistä eri hyötykäyttökohteissa. Jokaiselle tuhkan eri hyötykäyttökohteelle on säädetty omat raja-arvonsa, joka rajoittaa tuhkan hyötykäyttöä. Tällä hetkellä tuhkaa hyödynnetään eniten metsälannoitteena, jolloin puuaineksen mukana poistuneet ravinteet saadaan palautettua takaisin luontoon. Myös tuhkan hyödyntäminen maarakentamisessa on järkevää, koska silloin korvataan maa-ainesta tuhkalla ja vältytään kaatopaikkasijoittamiselta. Yleisesti pelto- ja puutarhakäyttöä ajatellen raja-arvot ovat liian tiukat metsäteollisuuden lentotuhkalle.

VELALLISEN EPÄREHELLISYYS RIKOKSENA: Tunnusmerkistön tulkintaa oikeuskäytännön avulla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää velallisen rikoksiin kuuluvaa velallisen epärehellisyyttä koskevaa lainsäädäntöä (rikoslain 39 luvun 1§), säännöksen tunnusmerkistöä ja tulkintaa oikeuskäytännön avulla. Velallisen epärehellisyyteen syyllistytään hävittämällä tosiasiallisesti omaisuutta tavalla, joka loukkaa velkojia. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään mitkä liiketoimintaan liittyvät keinot ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä velallisen epärehellisyysrikoksissa. Teoriaosassa käydään läpi velallisen epärehellisyyteen liittyvää lainsäädäntöä, lain esitöitä sekä aiempia tutkimuksia. Empiriaosassa käydään läpi velallisen epärehellisyysrikosten oikeustapauksia ja niiden avulla selvitetään käytännössä toteutunutta tunnusmerkistön tulkintaa. Tutkitun aineiston mukaan tyypilliset velallisen epärehellisyyteen syyllistyneet yrittäjät ovat pienten yritysten omistajayrittäjiä, jotka pelastavat heikossa taloudellisessa tilassa olevista yrityksistä varoja itselleen. Usein rikossyyte näyttää tulevan yllätyksenä, mutta on myös tapauksia joihin liittyy useita eri rikoksia ja teot vaikuttavat selvästi tahallisilta.

Osakeyhtiön varojen jakaminen ja verotus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osakeyhtiön varojenjakomuotoja ja niihin liittyvää yhtiöoikeudellista ja vero-oikeudellista sääntelyä Suomessa. Tutkimukselle asetettiin neljä tehtävää: selvittää miten osakeyhtiölaki säätelee varojen jakamista osakeyhtiöstä ja mitä muutoksia uusi osakeyhtiölaki tuo säätelyyn, tutkia miten osingonjakoa verotettiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmän mukaan ja miten uusi verolainsäädäntö vaikuttaa voitonjaon verosuunnitteluun osakeyhtiössä sekä selvittää onko osakeyhtiöiden varojenjakoon kohdistuva verotus kiristynyt. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölaki säätelee hyvin tarkasti varojenjakoa osakeyhtiössä. Varojenjako on sallittua voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. Osakeyhtiölakiesityksen mukaan varojenjaossa tulee huomioida myös yhtiön maksukykyisyys. Yhtiöverohyvitysjärjestelmän aikana osingonjakoon kohdistui yksinkertainen verotus. Uudessa järjestelmässä osinkoja verotetaan myös osingonsaajalla, jolloin verotus on osittain kahdenkertaista. Joissain tapauksissa osakkaille on edullisempaa maksaa yhtiöstä palkkaa kuin osinkoja. Uudistuksen seurauksena myös verosuunnittelunmerkitys kasvaa.

Lentotuhkan fraktiointi sähkösuodattimella ja Ion Blast -menetelmällä

Diplomityö on osa YTI-tutkimuskeskuksessa vuosina 2002 - 2004 toteutettavaa Jätekompostit rakeiksi tuhkaseostuksella -käyttöarvon parantaminen -projektia. Työssä tutkittiin Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitoksen lentotuhkan fraktioimista voimalaitoksen nykyisellä 3-kenttäisellä sähkösuodattimella ja pilot-mittakaavaisella Ion Blast -koelaitteistolla. Sähkösuodattimen koeajojen aikana muuteltiin sen ajotapaa mm. CBO -suhteen ja maksimijänniteasetuksen avulla. Ion Blast -koelaitteistolla tutkittiin mahdollisuuksia voimalaitoksen lentotuhkan puhdistamiseksi raskasmetalleista. Lentotuhkan hyötykäyttöä vaikeuttaa sen raskasmetallipitoisuuksien suuri vaihtelu. Ongelmallisin raskasmetalli puuperäisessä lentotuhkassa on kadmium, jonka lannoitelainsäädännön raja-arvo on tällä hetkellä 3 mg/kg. Sähkösuodattimella tehtyjen fraktiointikokeiden perusteella voidaan todeta raskasmetallipitoisuuksien olevan pienimmillään sähkösuodattimen 1-kentässä ja suurimmillaan 3-kentässä. Tämä johtuu siitä, että 1-kenttään kerääntyy hiukkaskooltaan suurimmat lentotuhkahiukkaset ja 3-kentässä on mukana enemmän pienhiukkasia sisältävää tuhkaa. Lannoitteeksi menevän tuhkan Cd-pitoisuutta voidaan vähentää parhaimmillaan jopa 70 % sähkösuodattimella fraktioimalla. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät vähene aivan yhtä paljon. Sähkösuodattimella voidaan tulosten perusteella fraktioida lentotuhkaa. Sähkösuodattimella ei kuitenkaan voida varmasti saavuttaa alle 3 mg/kg Cd-pitoisuuksia polttoaineen laadunvaihtelun vuoksi. Ion Blast -koelaitteiston tulokset tukevat sähkösuodattimella tehtyjä kokeita. Erottimen jännitteen kasvaessa raskasmetalleja sisältävien hiukkasten erotusaste kasvaa. Ion Blast -laitteistolla tehdyissä kokeissa myös Cd-pitoisuus oli korkeimmillaan pienimmän raeluokan hiukkasissa ja laski sitten raeluokan suurentuessa. Ion Blast -laitteisto ei kuitenkaan sellaisenaan ole hyvä fraktiointiin. Se on liian tehokas, jolloin se puhdistaa tehokkaasti myös raskasmetalleja sisältävät pienhiukkaset. Jos laitetta aiotaan käyttää fraktiointiin, tulisi sen rakennetta muuttaa.