985 resultados para compressed natural gas


Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

TyÃssä selvitetään mahdollisuuksia laajentaa kaasuliiketoimintaa sellaisilla alueilla, jotka sijaitsevat maakaasun siirtoputken läheisyydessä ja joilla kaukolämpÃliiketoimintaa ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona. Tarkasteltavaksi valittiin yksi edellä mainitun kaltainen alue. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on vertailla kaukolämmÃn sekä maakaasun jakelun taloudellista kannattavuutta valitulla alueella. TyÃssä selvitetään maakaasun jakeluun ja käyttÃÃn tarvittava laitteisto, sekä maakaasuliiketoiminnan taloudellinen kannattavuus. TyÃssä esitellään lisäksi mikroturbiinien toimintaperiaate ja selvitetään niiden käyttÃsovellukset sekä mitä mahdollisuuksia niiden käyttà tarjoaisi energiayhtiÃlle. Kaasuliiketoiminta on tutkitulla alueella kannattavampaa kuin kaukolämpÃ. Kaasuliiketoiminnasta tulee kannattavaa, jos asiakkaiksi saadaan yli 10 prosenttia alueen kiinteistÃistä, kun asiakkailta peritään saman suuruiset maksut kuin kaukolämmÃllä. Jos asiakasmaksuina käytetään sellaisia maksuja, että kaasusta tulee kuluttajalle edullisin lämmitystapa, niin tällÃin kaasuliiketoiminnasta ei tule kannattavaa vielä 70 prosentin asiakasmäärälläkään. Mikroturbiinit eivät tämän hetkisillä sähkÃn hinnoilla ole energiayhtiÃlle järkevä tapa tuottaa sähkÃä ja lämpÃä, sillä mikroturbiineilla tuotetun sähkÃn hinta on kaksinkertainen verrattuna kaasukombi vastapainelaitoksella tuotetun sähkÃn hintaan. EnergiayhtiÃn on edullisempaa hankkia sähkà yhteispohjoismaisilta sähkÃmarkkinoilta, kuin tuottaa sitä mikroturbiinilla. Mikroturbiinit soveltuvat lähinnä kiinteistÃkohtaiseen sähkÃn- ja lämmÃntuotantoon silloin, kun turbiinin koko lämmÃn ja sähkÃn tuotanto saadaan hyÃdynnettyä ja turbiinin omistaa kiinteistÃ. TällÃin kiinteistÃn energiakustannukset jäävät kiinteistÃkohtaisella mikroturbiinilla pienemmiksi kuin hankkimalla sähkà ja lämpà energiayhtiÃltä.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä tyÃssä selvitettiin heliumjäähdytteisellä kuulakekoreaktorilla tuotetun sähkÃn hinnan muodostumista. Saatuja tuloksia vertailtiin hiilidioksidin erotuksen savukaasuista mahdollistavilla laitteilla varustettuihin hiili- ja maakaasuvoimalaitoksiin sekä kevytvesitekniikalla toteutettuun ydinvoimalaan. TyÃssä käytiin lyhyesti läpi kuulakekoreaktorin tekniikkaa ja mahdollisia sovelluskohteita, joissa voidaan käyttää hyväksi reaktorin jäähdytteen korkeaa lämpÃtilaa. Kuulakekoreaktorin kustannustietoja arvioitiin eri lähteissä esitettyjen lukujen perusteella. Ominaisinvestointikustannukseksi saatiin 1722 â¬/kWe. SähkÃntuotannon polttoainekustannukseksi laskettiin 5,4 â¬/MWh ja käyttÃ- ja kunnossapito-kustannuksina käytettiin 7 â¬/MWh. Laitoksen sähkÃntuotantokustannusten laskenta suoritettiin annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja 40 vuoden taloudellista pitoaikaa sekä 90 % käyttÃkerrointa. Laskuissa käytettiin vuoden 2002 hintatasoa. Laskelmien perusteella kuulakekoreaktorin sähkÃntuotantokustannukseksi saatiin 25,1 â¬/MWh. Tämän todettiin olevan samalla tasolla kuin kevytvesireaktorilla tuotetun sähkÃn hinta. Hiilidioksidin erotuslaitteilla varustetun hiilivoimalaitoksen sähkÃntuotantokustannukseksi saatiin 44,0 â¬/MWh ja maakaasukombivoimalaitoksen 36,3 â¬/MWh.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Tälle diplomityÃlle on antanut alkusysäyksen tarve kehittää käytÃssä olevaa meesauunin simulointiohjelmaa. Simulointiohjelma mallintaa meesauunin stationaaritilan toimintaa. Sillä voidaan tutkia uunin konstruktion muutosten vaikutuksia uunin toimintaan. Ohjelma on tehty 1980-luvun alkupuolella. Sen aikaisten tietokoneiden laskentatehojen vuoksi ohjelman käyttämään laskentamalliin on jouduttu tekemään joukko erilaisia yksinkertaistuksia laskenta-ajan lyhentämiseksi. Tässä diplomityÃssä keskityttiin tutkimaan meesauunin polttovyÃhykkeen lämmÃnsiirron ja palamisen mallinnusta. TyÃssä luotiin aluksi tarvittavat massa- ja energiataseet sekä esitettiin tarvittavat lämmÃnsiirtoyhtälÃt. Sen jälkeen kehitettiin uusi polttoaineen 1D-palamismalli. Palamismalli tehtiin VTT:n tekemien 3D-mallinnusten perusteella. Polttoaineina käytettiin maakaasua ja polttoÃljyä. Uusi palamismalli lisättiin simulointiohjelmaan. Lisäksi simulointiohjelmasta muutettiin savukaasun emissiviteetin laskenta ja lämmÃnsiirto uunin ulkopinnasta ympäristÃÃn. Tuloksena saatiin aikaan uusi tarkempi kuvaus lämmÃnsiirrosta ja palamisesta meesauunissa.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

LopputyÃssä vertailtiin vesikiertoisen ja kaapeleilla toteutetun lattialämmityksen erilai-sia ominaisuuksia. Vertailuparametreinä olivat lattialämmitysten mitoitus, säätÃ, asen-nus, investointikustannukset, käyttÃkustannukset, vikaantuminen ja korjaus, asumis-viihtyvyys, käyttÃÃn liittyvät tekijät, markkinat ja toimijat sekä lattian päällysteet. Näistä lat-tialämmityksien asumisviihtyvyys, säätà ja kustannukset otettiin tarkempaan vertailuun. Lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia vertailtiin 25 vuoden jaksolla ja 4 % ko-rolla. Investointikustannuksiin sisältyi lämmitysjärjestelmien lisäksi lkv-varaajan ja tek-nisen tilan kustannukset sekä liittymismaksut. KäyttÃkustannusten vertailussa otettiin huomioon lämmityskulujen lisäksi myÃs lämmityksen hyÃtysuhde, yÃ- ja päiväsähkÃosuudet ja -energian hinnat, taloussähkÃn kustannukset, perusmaksut sekä huoltokulut. Tutkimuksen mukaan halvin pientalojen lämmitysmuoto on osittain varaava huonekoh-tainen sähkÃlämmitys, jonka vuosittaisiksi kustannuksiksi tuli 11452 mk. SähkÃlämmi-tyksen tekee vertailtavista halvimmaksi lämmitysjärjestelmäksi pientaloille (n. 150 m2) sen pienet pääomakustannukset, lämmityksen hyvä hyÃtysuhde sekä varsin kilpailuky-kyiset käyttÃkustannukset. Vertailun kallein oli Ãljyä energialähteenä käyttävä vesikiertoi-nen lattialämmitys, jonka vuosittaisiksi kustannuksiksi tuli 13080 mk. Ãljy on energia-hinnaltaan halpa, mutta Ãljylämmityksen huono hyÃtysuhde sekä varsin korkeat pää-omakustannukset tekevät siitä vertailtavista kalleimman lämmitysmuodon. Energian hin-tojen herkkyysanalyysissä huomattiin sähkÃn säilyttävän kilpailukykynsä, vaikka Ãljyn ja maakaasun hinnat laskisivatkin huomattavasti. Asumismukavuuden ja säädÃn kohdalla vertailtiin lämpÃtilojen tasaisuutta huonetilois-sa. Mittauskohteiden huonelämpÃtiloja on seurattu eri projekteissa jatkuvatoimisesti jo-pa yli kahden vuoden ajan. Mittaustulosten mukaan vesikiertoisella lattialämmityksellä huonelämpÃtilat ovat tasaisemmat kuin osittain varaavalla huonekohtaisella sähkÃläm-mityksellä. Tämä johtuu sähkÃlämmityksen varaavuudesta. Hyvillä yhdistelmätermostaateilla päästään tosin myÃs huonekohtaisen sähkÃlämmityksen yhteydessä tasaisiin huonelämpÃtiloihin. Molempien lämmitysmuotojen säädÃn heikkoutena on hidas reagointi sisäisten lämmÃnlähteiden aiheuttamaan nopeaan sisälämpÃtilan nousuun.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Puuenergian käyttà on viime vuosina lisääntynyt kaukolämmÃn tuotannossa sekä yhdistetyssä sähkÃn ja lämmÃn tuotannossa. Puun kilpailukykyä polttoaineena ovat lisänneet polttotekniikan ja korjuutekniikoiden kehittyminen. Puun energiakäyttÃä on edistänyt myÃs valtiovalta tukien ja veroratkaisuiden avulla, koska fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupolttoaineilla tukee Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tämän tyÃn tavoitteena oli selvittää puupolttoaineiden käytÃn mahdollisuudet Espoon SähkÃn Suomenojan voimalaitoksella. Nykyiset Suomenojan pääpolttoaineet ovat kivihiili ja maakaasu. Suomenojalle toimitetut puupolttoaineet koostuisivat sahoilta saatavista sivutuotteista, metsätähdehakkeesta ja kierrätyspuusta. Puupolttoaineiden taloudellinen saatavuus vaihtelee alueittain huomattavasti. Espoo ei tässä suhteessa ole sijainniltaan edullinen. Saatujen polttoainetarjousten perusteella puunpolton kustannukset nousevat kivihiilen kustannuksia korkeammiksi kuljetusetäisyyksistä johtuen, kun puunpoltto on yli 300 GWh/a. Tämä vastaisi 10 prosenttia Espoon SähkÃn vuoden 2000 kokonaispolttoainekäytÃstä ja 8 prosenttia arvioidusta polttoaineiden käytÃstä vuodelle 2010. Puuta voidaan polttaa leijukerrostekniikkaan perustuvissa kattiloissa, arinakattiloissa, pÃlypolttona tai kaasuttamalla ja johtamalla tuotekaasu poltettavaksi. Puun ravinneaineista kloori voi aiheuttaa kuumakorroosiota hÃyrykattiloiden tulistimissa. Tätä pyritään estämään seospoltolla rikkipitoisten polttoaineiden, kuten turpeen tai kivihiilen kanssa. Seospoltto muiden polttoaineiden kanssa parantaa myÃs puun palamistulosta. Puupolttoaineiden kosteus voi olla jopa 60 prosenttia. Tässä tyÃssä tutkittiin puun energiakäytÃlle pääasiassa kuutta eri ratkaisua. Ne olivat: kaasuttimen rakentaminen ja tuotekaasun poltto nykyisessä hiilipÃlykattilassa, hiilipÃlykattilan muuttaminen leijukerrospolttoon, uuden vastapainevoimalaitoksen rakentaminen, Suomenojalla olevan hiilivesikattilan muuttaminen puupolttoaineille, kivihiilen ja puun yhteispoltto hiilipÃlykattilassa puu/hiilipÃlypolttimilla sekä leijukerroskattilan rakentaminen ja sen yhdistäminen olemassa olevaan hÃyryturbiiniin. Taloudellisesti kannattaviksi ratkaisuiksi osoittautui kaksi viimeksi mainittua. Jos voimalaitostonttia halutaan säästää myÃhempää maakaasuvoimalaitoshanketta varten, nousee puun ja kivihiilen yhteispoltto puu/hiilipÃlypolttimilla oleellisesti paremmaksi vaih-toehdoksi. Tämän vaihtoehdon korollinen takaisinmaksuaika on 7-11 vuotta, riippuen puunpolton laajuudesta. Kannattavuudelle on hyvin tärkeää puulla tuotetun sähkÃn tuki. Yhteispolton ansiosta hiilipÃlykattilan rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästÃt sekä mahdollisesti myÃs typenoksidipäästÃt vähenisivät. Puunpoltto lisää savukaasuvirtaa, nostaa savukaasun loppulämpÃtilaa ja mahdollisesti laskee hyÃtysuhdetta. Laitoksen rekkaliikenne lisääntyy. Kaikki esitetyt ratkaisuvaihtoehdot vähentäisivät hiilidioksidipäästÃjä. Puunpolttoratkaisuilla ei kuitenkaan pystytä vähentämään Espoon SähkÃn energiantuotannon hiilidioksidipäästÃjä alle vuoden 1990 tason, mutta hiilidioksidin ominaispäästÃissä edellä mainitun tason alle päästäisiin.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

TyÃssä on esitetty pääpiirteissään Joutsenon Energia Oy:n kaukolämpÃjärjestelmä lämpÃkeskuksineen ja kaukolämpÃverkkoineen sekä toimintaa ohjaava lainsäädäntÃ. Kunnossapitoa on käsitelty ensin teoreettisesti yleisellä tasolla, keskittyen kunnossapitostrategioihin ja niiden valintaan, kunnossapitotiedon hallintaan sekä kunnossapidon organisointiin. TyÃn puitteissa otettiin käyttÃÃn myÃs Komartekin kaukolämmÃn kunnossapito-ohjelma LämpÃkunto sekä graafinen informaatiojärjestelmä MAP, johon mallinnettiin mm. Joutsenon kaukolämpÃverkkojen johdot ja kaivot. Tutkimustuloksina on esitelty mahdollisuuksia tehostaa kaukolämpÃverkkojen ja âkeskusten kunnossapitoa ja käyttää LämpÃkuntoa tässä apuvälineenä. KaukolämpÃverkoille tehtiin perusparannustarpeen kartoitus sekä keskustaajaman kaukolämpÃverkon uusimiselle aikatauluehdotus. LämpÃkeskuksia tarkasteltiin niiden energiataloudellisuuden ja käyttÃluotettavuuden kannalta ja pyrittiin lÃytämään keinoja näiden tekijÃiden parantamiseksi.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

TyÃssä vertaillaan eri sähkÃntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu suoritetaan pelkkää sähkÃä tuottaville voimalaitoksille. SähkÃn ja lämmÃn yhteistuotannon lisärakentaminen tulee kattamaan tietyn osuuden lähitulevaisuuden sähkÃn hankinnan vajeesta, mutta sen lisäksi tarvitaan myÃs uutta lauhdetuotantokapasiteettia. Tutkittavat voimalaitostyypit ovat: ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos ja tuulivoimala. Kannattavuustarkastelu suoritetaan annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja tammikuun 2008 hintatasoa. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttÃajalla ydinsähkÃn tuotantokustannus olisi 35,0 ⬠/MWh, kaasusähkÃn 59,2 â¬/MWh ja hiilisähkÃn 64,4 â¬/MWh, kun hiilidioksidipäästÃoikeuden hintana käytetään 23 â¬/t. Ilman päästÃkauppaa kaasusähkÃn hinta on 51,2 â¬/MWh ja hiilisähkÃn 45,7 â¬/MWh ydinsähkÃn hinnan pysyessä ennallaan. Herkkyystarkastelun tulosten perusteella ydinvoiman kilpailukyky korostuu muihin tarkasteltuihin tuotantomuotoihin verrattuna. Ydinpolttoaineen suurellakaan hinnan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ydinsähkÃn tuotantokustannukseen, kun taas maakaasusähkà on erittäin riippuvainen polttoaineen hinnasta. MyÃs päästÃoikeuden hinnan kasvu lisää merkittävästi ydinvoiman kilpailukykyä kaasu- ja hiilisähkÃÃn verrattuna. Ydinvoimainvestoinnin kannattavuutta ja takaisinmaksua tarkastellaan myÃs yksinään siten, että investoinnilla saavutettavien tuottojen laskennassa käytetään useita eri sähkÃn markkinahintoja. Investoinnin kannattavuus on erittäin hyvä, kun sähkÃn markkinahinta on 50 â¬/MWh tai suurempi.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Biokaasua syntyy mm. kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoilla ja biokaasureaktoreissa, kun bakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasun tärkein ainesosa on metaani, jota biokaasussa on tyypillisesti hieman yli puolet. Muu osa biokaasusta on pääosin hiilidioksidia, mutta se sisältää myÃs paljon erilaisia epäpuhtauksia, jotka vaikeuttavat biokaasun hyÃtykäyttÃä. Suomeen tuotava maakaasu puolestaan on lähes puhdasta metaania. Tämä diplomityà suoritettiin Gasum Oy:lle ja sen tarkoituksena oli tutkia millaisia toimenpiteitä vaaditaan, jotta biokaasua voidaan syÃttää Suomen maakaasuverkostoon. TyÃssä suoritettiin katsaus biokaasun puhdistus- ja jalostusmenetelmiin, joilla biokaasun sisältämät epäpuhtaudet poistetaan ja metaanipitoisuus nostetaan lähes maakaasun tasolle hiilidioksidia poistamalla. Lisäksi tyÃssä simuloitiin biokaasun syÃttÃä maakaasuverkostoon eri koostumuksin ja maakaasuverkoston eri osista näin syntyvän seoskaasun ominaisuuksien määrittämiseksi simulointiohjelma Simonen avulla. TyÃssä myÃs etsittiin parasta keinoa jäljittää maakaasuverkoston kaasun laatua ja hallita energiatasetta, kun kaasun laatu ei enää ole kaikkialla sama. Lisäksi suoritettiin lyhyt katsaus biokaasusyÃtÃn vaikutuksista päästÃkauppaan ja maakaasuverkoston järjestelmävastaavan tehtävään. TyÃssä tultiin siihen tulokseen, että biokaasun syÃttà maakaasuverkostoon on mahdollista vain, kun biokaasu puhdistetaan ja jalostetaan. TällÃin biokaasun ja maakaasun seos täyttää maakaasuverkoston kaasulle asetetut laatukriteerit, vaikka yksin biokaasu ei sitä tee. Parhaaksi keinoksi hallita maakaasun ja biokaasun laatua todettiin kaasukromatografien käyttÃ.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

The economical competitiveness of various power plant alternatives is compared. The comparison comprises merely electricity producing power plants. Combined heat and power (CHP) producing power will cover part of the future power deficit in Finland, but also condensing power plants for base load production will be needed. The following types of power plants are studied: nuclear power plant, combined cycle gas turbine plant, coal-fired condensing power plant, peat-fired condensing power plant, wood-fired condensing power plant and wind power plant. The calculations are carried out by using the annuity method with a real interest rate of 5 % per annum and with a fixed price level as of January 2008. With the annual peak load utilization time of 8000 hours (corresponding to a load factor of 91,3 %) the production costs would be for nuclear electricity 35,0 â¬/MWh, for gas based electricity 59,2 â¬/MWh and for coal based electricity 64,4 â¬/MWh, when using a price of 23 â¬/tonCO2 for the carbon dioxide emission trading. Without emission trading the production cost of gas electricity is 51,2 â¬/MWh and that of coal electricity 45,7 â¬/MWh and nuclear remains the same (35,0 â¬/MWh) In order to study the impact of changes in the input data, a sensitivity analysis has been carried out. It reveals that the advantage of the nuclear power is quite clear. E.g. the nuclear electricity is rather insensitive to the changes of nuclear fuel price, whereas for natural gas alternative the rising trend of gas price causes the greatest risk. Furthermore, increase of emission trading price improves the competitiveness of the nuclear alternative. The competitiveness and payback of the nuclear power investment is studied also as such by using various electricity market prices for determining the revenues generated by the investment. The profitability of the investment is excellent, if the market price of electricity is 50 â¬/MWh or more.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Law 15/2012 established in Spain four new environmental taxes and extended the scope objective excise duties on mineral oils to tax the use of natural gas and coal as sources of electricity. One of the newly created taxes falls on all electric power producers, and has as tax base the turnover. The second one tax hydropower production, and the other two fall on the nuclear industry. So, there are two new taxes in Spain on the production of electricity from nuclear sources. The first one is a tax on nuclear waste production; the second one is a tax on the storage of nuclear waste. However, these are not the only levies in the Spanish tax system affecting nuclear waste. At the State level there are already several charges on nuclear waste. At the regional level, on the other hand, two Autonomous Communities were taxing nuclear waste. The creation of these new State taxes will finish with the regional taxes, but the State will be oblige to compensate these regions for losing revenues. The purpose of this work is to carry out a critical analysis of the Spanish system of taxation on nuclear waste.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Stirling-moottori on ns. kuumailma moottori, joka toimii kaasun lämpÃtilaeron avulla. Kuumailma moottorin erityispiirteitä on laitteen ulkopuolella tapahtuva palaminen, josta lämpà johdetaan moottorille. Yleensä polttoaineena on käytetty vähän likaavaa polttoainetta esim. maakaasua mutta fossiilisten polttoaineiden kallistumisen ja niistä aiheutuvien päästÃjen vuoksi niiden korvaaminen biopolttoaineella on tullut ajankohtaiseksi aiheeksi. Biopolttoaineiden likaavuuden takia niillä ei kuitenkaan voida lämmittää Stirling-moottoria suoraan vaan tarvitaan ylimääräinen lämmÃnsiirrin. Tämä diplomityà suoritettiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja sen tarkoituksena oli tutkia juuri tähän laitteistoon suunnitellun, Stirling-moottorin ja polttokammion välisen lämmÃnsiirtimen suoritusarvoja ja likaantumista. Lisäksi tyÃssä tutkittiin lämmÃnsiirtimeltä Stirling-moottorille menevien ilmaputkien lämpÃhäviÃitä. TyÃssä tultiin siihen tulokseen, että tämän tyyppinen lämmÃnsiirrin on suoritusarvoiltaan keskiverto kaasu-kaasu lämmÃnsiirrintä parempi ja ei likaannu erityisen nopeasti. LämpÃhäviÃt olivat toisaalta merkittävämmässä asemassa kuin likaantuminen. Suurista lämpÃtiloista johtuva eristeiden lämmÃneristyskyvyn heikkeneminen tai lämmÃnsiirtimen vuoto aiheutti merkittäviä lämpÃhäviÃitä.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Methane, the main constituent of natural gas (> 85%), is employed in large scale as an energy source (thermoelectric power plants, automobiles, etc). However, significant quantities of this gas contribute to the greenhouse effect. The catalytic combustion of methane can minimize these emissions. Palladium is one of the metals that shows the highest activity, depending on the different active forms of the metal. In this article, we focus on the influence of particle size and pretreatment on the catalytic performance of palladium in the methane combustion reaction.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Chemical industry underwent a significant upturn in the past few years. In Brazil, the position of this industry has been continuously strengthened as the second largest industrial sector. Current circumstances are discussed, especially the need for increased innovation, the impacts of nanotechnology, biotechnology and information technologies. Some misconceptions on the Brazilian chemical industry are criticized and recent improvements are described, including those related to environmental protection, to conclude that its prospects are very good, considering both the availability of basic raw materials (oil, natural gas, agribusiness products and minerals), the growing demand and increased competitiveness.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

El Hospital Punta de Europa en Algeciras (Cádiz), centro sanitario del Servicio Andaluz de Salud, desea optimizar la gestión de sus instalaciones de generación de energía térmica (vapor, agua caliente sanitaria y agua caliente de calefacción) y adecuarlas a la normativa vigente así como la sustitución de bajantes del edificio, para lo cual sacará a concurso público la licitación para la concesión de dominio público de dichas instalaciones. Para definir el alcance y condiciones de la citada concesión, el Hospital Punta de Europa (Algeciras) del Servicio Andaluz de Salud ha solicitado a Pedro Alonso Martín el estudio para la reforma y adecuación de las instalaciones productoras de energía térmica del citado Hospital. El objetivo principal de este trabajo es hacer un estudio, propuesta y valoración de las actuaciones necesarias para la reforma y mejora de la explotación de las instalaciones generadoras de energía térmica y de la red saneamiento interior del Hospital Punta de Europa de Algeciras (Cádiz). Las actuales instalaciones de generación térmica consumidoras de energía del hospital dentro del alcance de este Proyecto son: Generación de vapor (lavandería y esterilización). Producción de agua caliente sanitaria (ACS). Producción de agua caliente de calefacción. La mayoría de los equipos productores de energía datan del año 1975, por lo que en la mayoría de los casos se ha cumplido su plazo de amortización y periodo de vida útil. Se hace necesaria la instalación de gas natural, debido a que se tendrá que abastecer a todas las calderas de la central térmica. El diseño del sistema de producción de agua caliente sanitaria garantiza el máximo confort y economía del usuario, compatible con el máximo ahorro energético y la protección del medio ambiente, cubriendo las necesidades de agua caliente sanitaria mediante la combinación de un sistema de calderas a gas con los colectores solares.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Non-renewable biomass, such as coal, oil and natural gas are not only energy sources but also important starting materials for the production of a variety of chemicals ranging from gasoline, diesel oil and fine chemicals. In this regard, carbohydrates, the most abundant class of enantiopure organic compounds, are very suitable for generation of chemicals of great practical value. Their bulk-scale availability associated with low cost make them unique starting materials for organic preparative purpose. They are a most attractive alternative for construction of enantiopure target molecules by asymmetric synthesis. This review addresses, in addition to the use of low molecular weight carbohydrates, issues related to renewable biomass from photosynthesis and alternatives for the production of bulk and fine chemicals.