Suomen kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö suomalaisessa lehdistössä vuonna 2013

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisessa lehdistössä käytävää keskustelua Suomen kan-sainvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä ja esitetään millaisia teemoja keskustelussa on ha-vaittavissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui Aamulehden, Helsingin Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien sotilasyhteistyötä käsittelevistä kirjoituksista. Tarkastelu ajanjakso oli vuosi 2013 ja tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkituista lehdistä Helsingin Sanomissa käytiin laajinta keskustelua aiheesta. Muiden tut-kittujen lehtien jutut perustuivat lähinnä uutistoimistojen ja muiden lehtien uutisten uu-tisointiin. Helsingin Sanomissa oli myös valtaosa aiheeseen liittyvistä pääkirjoituksista ja kolumneista. Keskustelussa nousi esiin kuusi pääteemaa: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Suo-men puolustusratkaisu, Pohjoismainen puolustusyhteistyö, Ruotsi, Venäjä ja Nato. Esiinty-neitä pääteemoja verrattiin valtion virallisiin tavoitteisiin. Tutkimus osoitti, että lehdistö seurasi valtion virallisia linjauksia kohtuullisen tarkasti. Joissain teemoissa, kuten Pohjois-maisessa puolustusyhteistyössä oli kuitenkin havaittavissa joitain eriäväisyyksiä hallituksen linjausten ja lehdistön esittämien tendenssien välillä. Venäjän vaikutus keskusteluun oli merkittävä. Tästä esimerkkinä Venäjän harjoituslennot keväällä 2013 lähellä Ruotsin rajaa, mikä kiihdytti Ruotsin puolustuspoliittista keskustelua, heijastuen myös Suomeen. Tässäkin tapauksessa keskustelu kääntyi nopeasti Natoon ja sen kannatukseen Suomessa ja Ruotsissa. Huolimatta oletuksesta, että kansainvälistä sotilaallista yhteistyöstä koskeva keskustelu kiertää tietyn tyyppistä kehää, on sen seuraaminen perusteltua. Argumenttina tälle on, että jo yksittäiset teot keskeisiltä toimijoilta Itämeren alueella voivat siirtää keskustelun uudelle tasolle. Tämä oli nähtävissä myös tässä tutkimuksessa.

Ryssä on aina ryssä - vai onko?

Kirjallisuusarvostelu

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Venäjän ja Suomen välillä on eroja yrityskulttuurissa, liiketoiminnan käsitteissä ja viranomaistoiminnoissa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on toteuttanut venäläisen yrittäjän avuksi venäjänkielisen yritystoiminnan ja yrityksen rekisteröintioppaan. Oppaassa on selvitetty EU-alueen ulkopuolisen, juridisen henkilön liike- ja yritystoiminnan harjoittamista Suomessa. Oppaassa käsitellään mm. maahantuloa, työlupia, liiketoimintasuunnitelmaa, kirjanpitoa, verotusta ja aiheeseen liittyvää käsitteistöä. Opasta ei kuitenkaan ole tarkoitettu yksityiskohtaiseksi ”tee-se-itse” -oppaaksi, vaan yritystoiminnan kokonaisuutta selventäväksi perusoppaaksi. Oppaasta on saatavana versiot sekä suomenkielisenä että venäjänkielisenä.

Arktisissa olosuhteissa käytettäville materiaaleille ja hitsatuille rakenteille asetetut vaatimukset

Diplomityössä tarkastellaan kohdeyrityksen hitsatuille teräsrakenteille asetettuja vaatimuksia Norjan ja Venäjän arktisilla alueilla. Teknisten vaatimusten lisäksi tutkitaan terästen kylmäkäyttäytymistä ja hitsaustuotannolle kohdistettuja vaatimuksia. Tutkimuksen lopussa käsitellään Venäjän ja Norjan markkinoiden erityispiirteitä ja keinoja markkinoille pääsemiseksi. Tutkimuksen perusteella havaitaan, että kohdeyritys voi suunnitella ja valmistaa sekä Norjan että Venäjän vaatimusten mukaisia rakenteita ilman suuria muutoksia rakenteisiin tai hitsaustuotantoon. Materiaalien ja valmistuksen laadun sekä niiden valvonnan merkitys korostuu arktisissa hankkeissa. Yrityksellä on käytössään standardit EN 1090, ISO 9001, ISO 3834 ja ISO 14122, jotka edesauttavat yrityksen kansainvälistymistä. Hitsattujen rakenteiden haurasmurtumariski kasvaa kylmissä olosuhteissa. Haurasmurtuman ydintymistä edesauttavat tekijät täytyy tunnistaa ja niitä on vältettävä suunnittelussa ja valmistuksessa. Lujempien ja sitkeämpien terästen käyttäminen kylmissä olosuhteissa on perusteltua, mutta ne asettavat omat haasteensa hitsaukselle.

Venäjä Suomen uhkakuvapolitiikassa ennen ja jälkeen Georgian sodan

Venäjällä on hyvin keskeinen asema Suomen sotilaallisissa uhkakuvissa. Neuvostoliiton ajoilta periytynyt käsitys Venäjästä Suomen turvallisuutta uhkaavana tekijänä on kuitenkin ajoittain kyseenalaistettu Venäjän jatkuvasti lähentyessä Eurooppaa. Elokuun 2008 Venäjän ja Georgian väliset sotatoimet Etelä-Ossetiassa voidaankin nähdä eräänlaisena Venäjän merkityksen kehityksen kulminaatiopisteenä, jonka myötä Venäjän uhka-asema on joko jälleen vahvistunut tai jäänyt pysyvämmin taka-alalle. Tutkimuksen kohteena on tarkastella Georgian sodan vaikutuksia Venäjän uhkaan ja merkitykseen valtiollisena toimijana Suomen uhkakuvapolitiikassa. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, miten vuoden 2008 Venäjän ja Georgian välinen sota on vaikuttanut Suomen sotilaallisiin uhkakuviin ja Venäjän merkitykseen Suomen turvallisuuspolitiikassa. Tutkimus on toteutettu vertailemalla Suomen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen sotilaallisia uhkakuvia ja niiden tulkintaa Venäjästä ennen ja jälkeen Georgian sodan, eli vuosilta 2004 ja 2009. Tutkimus on menetelmältään teorialähtöinen sisällönanalyysi, jota ohjaa konstruktivistinen yhteiskuntateoria ja sen teemat uhkakuvien genealogiasta (historiallisesta alkuperästä), habituaatiosta (tottumisesta) ja reifikaatiosta (vahvistuminen ajan kuluessa). Oleellinen osa tutkimusta on myös mahdollisuus uhkakuvien emansipaatioon (muutokseen), joka ei varsinaisesti ole konstruktivismin teema, mutta soveltuu erinomaisesti tutkimukseen. Konstruktivistisen yhteiskuntateorian teemojen kautta toteutetulla vertailulla Suomen sotilaallisista uhkakuvista ja Venäjän merkityksestä Suomen uhkakuvapolitiikassa ennen ja jälkeen Georgian sodan on pyritty selvittämään juuri Georgian sodan aikaansaamia kehityslinjoja. Tutkimuksessa tullaan tutkimusaineiston perusteella siihen johtopäätökseen, että Venäjän uhka-asema on vahvistunut vuosien 2004 ja 2009 välillä, mihin suurin yksittäinen tekijä on ollut juuri Georgian sota. Tutkimusaineiston perusteella on täten havaittavissa Venäjän Suomen turvallisuutta uhkaavan merkityksen konstruktivistisen yhteiskuntateorian mukaista reifikaatiota Georgian sodan seurauksena. Vaikka tutkimusaineistosta nouseekin esiin myös Venäjän uhka-aseman väistymistä tukevia havaintoja, ovat ne kuitenkin painoarvoltaan vähäisempiä ja tulkinnanvaraisempia kuin uhka-aseman vahvistumista tukevat havainnot. Tutkimusaineiston perusteella Suomen uhkakuvat ovat pääpiirteissään pysyneet samansuuntaisina, mutta sotilaallisen uhkan painoarvo uhkakuvien joukossa on kasvanut huomattavasti Georgian sodan jälkeen. Tämä osoittaa omalta osaltaan Venäjän sotilaallisen voimankäytön uhkan kasvua osoittaa Venäjän ollessa ainoa Suomea edes mahdollisesti sotilaallisesti uhkaava tekijä.

Viidennen sukupolven hävittäjien häiveteknologia

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää viidennen sukupolven hävittäjien häiveteknologian toteutusratkaisuja. On käsitelty miksi häiveteknologiaa tarvitaan sekä vertailtu miten häiveteknologia toteutetaan viidennen sukupolven hävittäjissä. Suomen ilmavoimien päähävittäjäkalusto F/A-18 Hornet edustaa neljättä sukupolvea ja saavuttaa elinkaarensa lopun 2020-luvun lopussa, joten seuraajasta on lähivuosina tehtävä päätös. On siis mahdollista, että seuraajaksi hankitaan jokin viidennen sukupolven hävittäjä häiveteknologialla varustettuna. Viidennen sukupolven hävittäjiä kehitellään ainakin Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa, mutta tässä tutkielmassa on vertailtu vain Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan viidennen sukupolven hävittäjiä. Yhdysvalloilla on tällä hetkellä ainut operaatiokäytössä oleva viidennen sukupolven hävittäjä, Lockheed Martin F-22 Raptor. Raptorin lisäksi Yhdysvalloilla on kehitysvaiheessa oleva Lockheed Martin F-35 Lightning II. Venäjällä on myös kehitysvaiheessa oleva Suhoi PAK FA samoin kuin Kiinalla on Chengdu J-20. Nämä kolme kehitysvaiheessa olevaa viidennen sukupolven hävittäjää on tarkoitus ottaa palveluskäyttöön ennen 2020-lukua. Tutkielman päätutkimuskysymys on, miten häiveteknologia toteutetaan viidennen sukupolven hävittäjissä. Lisäksi tutkielmassa on kaksi alakysymystä. Nämä ovat seuraavat: Miksi häiveteknologiaa tarvitaan? Miten häiveteknologian toteutus eroaa viidennen sukupolven hävittäjissä? Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta ja vertailua julkisista lähteistä. Häiveteknologia ei ole mikään uusi innovaatio. Teknologiaa on kehitelty aina 1940-luvulta asti ja yksi tunnetuimmista häivepommikoneista, Lockheed Martinin F-117 Nighthawk, on jo poistunut palvelukäytöstä. Tuolloin häiveominaisuuksien ylläpito ja huolto aiheuttivat merkittäviä kustannuksia tutkasignaalia absorboivien maalien ja materiaalien takia. Viidennen sukupolven hävittäjissä on pyritty vähentämään näiden maalien ja materiaalien käyttöä, jotta käyttökustannukset saataisiin pienennettyä. On panostettu enemmän hävittäjien muodon antamaan suojaan tutkasignaalia vastaan maalien ja materiaalien sijaan. Tämä on nykyaikana mahdollista kehittyneiden tietokoneiden avulla, jotka pystyvät laskemaan optimaalisen muodon hävittäjälle sekä häive- että aerodynaamisten ominaisuuksien kannalta. Tutkasignaalia absorboivia maaleja ja materiaaleja on kuitenkin pakko käyttää erilaisten luukkujen ympärillä sekä muissa reunoissa, joissa muodolla ei saada riittävää vaikutusta.

Foreign Operation Mode Strategies of Finnish Companies in Russia

The object of this study was to examine foreign operation mode strategies used by Finnish companies in Russia. Thus, it was necessary to understand how Finnish companies have used foreign operation modes and which factors have influenced on their foreign operation mode strategies in Russia. Moreover, the purpose was also to find out that have Finnish companies switched, stretched or combined their foreign operation modes. The study's empirical part was conducted as a semi structured qualitative within-case and cross-case analysis of seven case companies that are selected to represent different industries. There are five Finnish LSEs and two Finnish SMEs as case companies. The results of this study indicated that Finnish companies have mainly used exporting as their initial entry mode to the Russian market. After they had gained understanding and experience of the Russian market, they switched from non-equity and simple foreign operation modes to more challenging and equity demanding foreign operation modes, and established wholly owned operations.

Gene Regulation in The Human Immune System. Gene Expression Signatures of Th2 Cell Differentiation, Type 1 Diabetes, and Intrauterine Immune Adaptation

The human immune system is constantly interacting with the surrounding stimuli and microorganisms. However, when directed against self or harmless antigens, these vital defense mechanisms can cause great damage. In addition, the understanding the underlying mechanism of several human diseases caused by aberrant immune cell functions, for instance type 1 diabetes and allergies, remains far from being complete. In this Ph.D. study these questions were addressed using genome-wide transcriptomic analyses. Asthma and allergies are characterized by a hyperactive response of the T helper 2 (Th2) immune cells. In this study, the target genes of the STAT6 transcription factor in naïve human T cells were identified with RNAi for the first time. STAT6 was shown to act as a central activator of the genes expression upon IL-4 signaling, with both direct and indirect effects on Th2 cell transcriptome. The core transcription factor network induced by IL-4 was identified from a kinetic analysis of the transcriptome. Type 1 diabetes is an autoimmune disease influenced by both the genetic susceptibility of an individual and the disease-triggering environmental factors. To improve understanding of the autoimmune processes driving pathogenesis in the prediabetic phase in humans, a unique series of prospective whole-blood RNA samples collected from HLA-susceptible children in the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) study was studied. Changes in different timewindows of the pathogenesis process were identified, and especially the type 1 interferon response was activated early and throughout the preclinical T1D. The hygiene hypothesis states that allergic diseases, and lately also autoimmune diseases, could be prevented by infections and other microbial contacts acquired in early childhood, or even prenatally. To study the effects of the standard of hygiene on the development of neonatal immune system, cord blood samples from children born in Finland (high standard of living), Estonia (rapid economic growth) and Russian Karelia (low standard of living) were compared. Children born in Russian Karelia deviated from Finnish and Estonian children in many aspects of the neonatal immune system, which was developmentally more mature in Karelia, resembling that of older infants. The results of this thesis offer significant new information on the regulatory networks associated with immune-mediated diseases in human. The results will facilitate understanding and further research on the role of the identified target genes and mechanisms driving the allergic inflammation and type 1 diabetes, hopefully leading to a new era of drug development.

Moldova ja Valko-Venäjä rajatussa liikkumatilassa

Ukrainan tapahtumat vuonna 2014 ovat osoittaneet, kuinka Itä-Eurooppa on edelleen geopoliittisen kilpailun näyttämö. Ukrainan lisäksi Valko-Venäjä ja Moldova ovat viimeisiä entisen Neuvostoliiton maita, jotka eivät ole EU:n tai Naton jäseniä. Tämä artikkeli selvittää, mitkä voimat vetävät näitä maita länteen ja itään. Kansallisilla identiteeteillä, taloussuhteilla, separatistisilla kiistoilla, EU:n laajenemisella ja Venäjän valtapyrkimyksillä on kaikilla roolinsa. Valko-Venäjä tasapainoilee Venäjään tukeutuen. Moldova on ottanut haparoivia askelia kohti länttä, mutta marraskuun 2014 vaalit saattavat kääntää suunnan.

Pasvik Water Quality until 2013 ; Environmental Monitoring Programme in the Norwegian, Finnish and Russian Border Area

The Pasvik monitoring programme was created in 2006 as a result of the trilateral cooperation and with the intention of following changes in the environment under variable pollution levels. Water quality is one of the basic elements of the programme when assessing the effects of the emissions from the Pechenganikel mining end metallurgical industry (Kola GMK). In this report temporal trends of the water chemistry during 2000–2013 are examined on the basis of the data gathered from lake Inari, River Pasvik and directly connected lakes, Lake Kuetsjarvi and 25 small lakes in three areas: Pechenganikel (Russia), Jarfjord (Norway) and Vätsäri (Finland). The lower parts of the Pasvik watercourse are impacted by both atmospheric pollution and direct wastewater discharge from the Pechenganikel smelter and the settlement of Nikel. The upper section of the watercourse and the small lakes and streams which are not directly linked to the Pasvik Watercourse only receive atmospheric pollution. Lake Inari is free of direct emissions from the Pechenganikel and the water quality is excellent. In River Pasvik and the directly connected lakes copper, nickel, and sulphates are the main pollutants. The most polluted water body is the Kolosjoki River as well as the stream connecting the Lakes Salmijarvi and Kuetsjarvi. The concentration of metals and sulphates in the water notably increases downstream the river lower Lake Kuetsjarvi. In Lake Kuetsjarvi copper and nickel concentrations are clearly elevated and have changed insignificantly in the last years of the research period. In the small border area lakes recovery from acidification in Vätsäri and Jarfjord is evident. Nickel and copper oncentrations have fluctuated but remained on clearly elevated level in Jarfjord and Pechenga. Copper concentrations have been slightly rising in the recent years. In Pechenga area nickel concentrations during the last four monitoring years are decreasing in some places but the regional trend through whole time series is still positive.

S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän tekninen suorituskyky nykyaikaista ilmauhkaa vastaan

Ilma-aseen merkitys viimeaikaisissa sotilaallisissa konflikteissa on ollut huomattava. Nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmatorjuntajärjestelmien tulee ominaisuuksiltaan vastata yhä vaativampiin maalitilanteisiin. Maaleihin pyritään vaikuttamaan yhä kauempaa, ja järjestelmillä tulee kyetä vastaamaan myös elektronisen sodankäynnin vaatimuksiin. Torjuttavat maalit ovat muuttuneet miehitetyistä laveteista yhä enemmän pienikokoisten maalien, kuten ohjusten ja lennokkien torjuntaan. Venäjä on ollut vuosikymmenien ajan johtava ilmatorjuntajärjestelmien valmistajamaa. Tässä tutkimuksessa käsitellään pitkän kantaman S-400-ohjusjärjestelmää, joka edustaa venäläisten uusinta käyttöön otettua ilmatorjuntatekniikkaa. S-400-järjestelmä on valittu Venäjän ilmapuolustusjoukkojen perusjärjestelmäksi ja se on tulossa lähivuosina laajamittaisesti palveluskäyttöön. Tutkimuksessa perehdytään kyseiseen järjestelmään ja sen kykyyn vastata nykyaikaisen ilmauhkan sille asettamiin vaatimuksiin. Tutkimus pyrkii vastaamaan pääkysymykseen: Millainen on S-400-järjestelmän suorituskyky nykyaikaista ilmauhkaa vastaan? Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on kirjallisuustutkimus, jota täydennetään matemaattisen analyysin avulla. Lähdemateriaali koostuu aiheeseen liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Kotimaiset lähteet ovat aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai yksittäisiä artikkeleja sotilasaikakauslehdistä. Ulkomaiset lähteet ovat pääosin kalustotietoja sisältävästä kirjallisuudesta, tutkimuksista sekä sotilasaikakauslehdistä. Tutkimuksessa on käytetty lähteinä ainoastaan julkista materiaalia. Matemaattinen analyysi on suoritettu excel-ohjelmistoa käyttäen. Venäjän puolustusministeriö on asettanut S-400-järjestelmälle erityisiä suorituskykyvaatimuksia nykyaikaisen ilmauhkan ja toimintaympäristön osalta. Nämä vaatimukset esitellään tutkimuksessa kalustoesimerkeillä havainnollistaen. S-400-järjestelmän tekniset ominaisuudet ja laitteistot esitellään järjestelmäkuvauksen avulla. Suorituskykyanalyysissä verrataan ilmoitettujen suorituskykyarvojen ja laskennalla saavutettujen tulosten perusteella järjestelmän kykyä vastata tutkimuksessa esiteltyihin suorituskykyvaatimuksiin. S-400-järjestelmän suorituskyvystä on julkisista lähteistä saatavilla vain rajallisesti tietoa. Tämän johdosta suorituskykyanalyysissa on käytetty soveltuvin osin eri lähteistä saatuja arvioita. Järjestelmä kykenee hyödyntämään maalin havaitsemiseen ja seurantaan useita erilaisia sensoreita. Näiden avulla mahdollistetaan myös tutkapoikkipinta-alaltaan pienten maalien havaitseminen ja toiminta elektronisesti häirityissä olosuhteissa. Järjestelmän ohjusten suuri ulottuvuus mahdollistaa maalien torjunnan jopa satojen kilometrien etäisyydelle. Lähteistä saatujen tietojen ja suoritetun analyysin perusteella päädytään siihen tulokseen, että S-400- järjestelmä kykenee vastaamaan ominaisuuksiltaan nykyaikaisen ilmauhkan vaatimuksiin.

Koulutuspalveluyrityksen kansainvälinen laajentuminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kansallisen palveluyrityksen laajentumista uusille kansainvälisille markkinoille. Kohdemaana oli Venäjä. Päähuomio keskittyy ylimmän johdon toimiin, heidän rooliinsa laajentumisessa ja kuinka luoda onnistunut laajentumisstrategia. Tutkimuksen lähtökohdat poikkeavat perinteisistä laajentumistutkimuksista, sillä tässä tutkimuksessa keskitytään yhteen erityiseen tapaukseen ja laajentuminen tapahtuu Venäjän riskialttiille markkinoille. Yritys operoi myös tuotealan sijaan palvelualalla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että laajentuminen uudelle markkina-alueelle on laaja ja monimutkainen prosessi, jota ei tule väheksyä. Partnerin kanssa toimiminen vähentää suoraa riskiä, mutta toisaalta nostaa esiin toisenlaisia haasteita kuten kulttuurien välisiä näkemyseroja johtajuuteen tai jokapäiväiseen toimenpiteiden suorittamiseen. Uudelle markkina-alueelle vaaditaan ympäristöön sopiva strategia ja sen luominen entuudestaan tuntemattomalle alueelle vaatii uusia valmiuksia. Keskeistä on johtaa aktiivisesti halutun strategian toteuttamiseksi muistaen selkeän viestinnän ja realistisen aikataulusuunnittelun. Kilpailijoiden analysointia ei saa unohtaa ja sitä pitää toteuttaa jatkuvalla aikataululla. Toisin kuin useimmat markkinalaajentumista käsittelevät tutkimukset, tämä tutkimus keskittyy ylimmän johdon toimintaan.

Teoksen Istorija Rossii XX vek Venäjällä herättämä keskustelu toisesta maailmansodasta ja Neuvostoliitosta

Tutkimus käsittelee Venäjällä käytävää historiakeskustelua toisesta maailmansodasta eli venäläisittäin Suuresta isänmaallisesta sodasta sekä Neuvostoliitosta. Tutkimuksen aineistona on Andrei Zubovin toimittamasta teoksesta Istorija Rossii XX vek lehdistössä ja internetjulkaisuissa Venäjällä käyty keskustelu. Vuonna 2009 ilmestynyt Istorija Rossii XX vek on laaja, Venäjän 1900-lukua käsittelevä historian kokonaisesitys, joka on herättänyt Venäjällä paljon keskustelua useilla poleemisilla tulkinnoillaan. Tutkimuksessa selvitetään, millaista keskustelua teos on herättänyt Suuresta isänmaallisesta sodasta sekä Neuvostoliitosta kokonaisuutena. Laajempana tutkimuskysymyksenä on pohtia, mitä kirjasta käyty keskustelu kertoo toisesta maailmansodasta ja Neuvostoliitosta käytävästä venäläisestä historiakeskustelusta. Onko Suuresta isänmaallisesta sodasta mahdollista esittää vakiintuneesta tulkintatavasta poikkeavia näkemyksiä? Millaista keskustelua neuvostoajasta ja erityisesti sen rikoksista Venäjällä käydään 20 vuotta kommunistihallinnon romahtamisen jälkeen? Teoksen Istorija Rossii XX vek pyrkimys murtaa Suuren isänmaallisen sodan sankaritarinaa esimerkiksi luopumalla sodan nimityksestä on herättänyt kirjasta käydyssä keskustelussa enimmäkseen kiivasta vastustusta. Kirja korostaa puna-armeijan tekemiä rikoksia ja puolustaa jopa Saksan puolelle loikannutta kenraalia Andrei Vlasovia. Keskustelussa on esitetty, että teos yrittää viedä sodan voiton Venäjältä. Kirjasta käyty keskustelu osoittaa, että Neuvostoliiton voitto natsi-Saksasta on yhä yksi venäläistä yhteiskuntaa eniten yhdistävä tekijä. Istorija Rossii XX vek ja sitä tukevat keskustelijat kertovat kuitenkin, että Suuresta isänmaallisesta sodasta on myös mahdollista esittää Venäjällä vakiintuneesta tulkinnasta poikkeavia näkemyksiä. Teoksen Istorija Rossii XX vek suhtautuminen Neuvostoliittoon lähinnä äärimmäisen traagisena katastrofina antaa useiden keskustelijoiden mielestä yksipuolisen ja puolueellisen kuvan neuvostoajasta. Teoksen jyrkkä neuvostovastaisuus ja vahvoja moraalisia kannanottoja sisältävä tyyli on saanut paljon kritiikkiä. Toisaalta teoksen on puutteistaan huolimatta nähty mahdollistavan keskustelun Neuvostoliitosta ja ilmaisevan tarvittavaa katumusta ja osasyyllisyyttä neuvostoajan rikoksiin. Kirjasta käyty keskustelu osoittaa, että Venäjällä on yhä olemassa tahoja, jotka haluavat pitää esillä katumuksen ja syyllisyyden kysymyksiä. Toisaalta keskustelusta löytyy Neuvostoliiton suurvaltamenneisyyttä ihannoivia näkemyksiä. Istorija Rossii XX vek osui tulkinnoillaan myös valtiolle tärkeisiin kysymyksiin. Venäjä pyrkii presidentti Vladimir Putinin johdolla palauttamaan suurvalta-asemansa ja käyttää tässä apunaan historiantulkintoja. Tulkinnat Neuvostoliitosta ovat merkittävässä asemassa siinä, millaiseksi Venäjän tulevaisuus rakentuu.

Selvitys ydinkäyttöisistä pinta-aluksista ja kelluvista sähköntuotantolaitoksista

Tämä työ on kirjallisuusselvitys ydinvoimakäyttöisistä aluksista. Raportin tavoitteena on toimia kattavana tietolähteenä ydinvoiman käytöstä laivoissa ja muissa pinta-aluksissa. Työn tarkoituksena on toimia myös kompaktina lähdetietokantana lukijalle, joka haluaa perehtyä johonkin laivareaktoreiden osa-alueeseen syvällisemmin. Työn tärkein tuotos on liitteenä oleva laivareaktoritietokanta sekä siihen liittyvä lähdeluettelo. Kattavaa ja ajankohtaista tietolähdettä ydinkäyttöisistä aluksista ei ole ollut lainkaan saatavilla. Laivareaktoreihin liittyvä tieto on ollut hyvin pirstoutunutta, joten tällaiselle kokoavalle tutkimukselle on ollut kysyntää. Liitteenä oleva luettelo laivareaktoreja käyttävistä aluksista kattaa kaikki tiedossa olevat pinta-alukset. Luettelon tiedonkeruu on toteutettu pitkälti verkosta saatavien dokumenttien pohjalta. Olennaisimmat tiedot on hankittu luotettavista lähteistä ja täydentävien tietojen kohdalla on voitu nojata myös epätieteellisempiin lähteisiin kuten uutisartikkeleihin. Tämän raportin perusteella laivareaktorit ovat löytäneet korvaamattoman aseman sekä lentotukialusten että jäänmurtajien keskuudessa. Yhdysvallat tulee ylläpitämään lentotukialuskantaansa ja Venäjän jäänmurtajalaivasto tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. Yhdysvalloilla ei ole suunnitelmia lähteä rakentamaan jäänmurtajia eikä Venäjällä aikeita lentotukialuksen rakentamiseksi, mutta Venäjällä on sen sijaan suunnitelmia kelluvien sähköntuotantolaitosten rakentamiseksi. Laivareaktoreita tullaan näkemään tulevaisuudessa liikuteltavissa FNPP-laitoksissa sekä tislausasemissa ja mahdollisesti myös rahtialuksissa.Työ herätti useita jatkotutkimusideoita laivareaktoreiden parista. Hyviä jatkotutkimusaiheita olisivat esimerkiksi ydinvoimalla toimivat tislauslaitokset, SMR-reaktorit, vedenalaiset ydinvoimalat sekä laivareaktoreiden muut vaihtoehtoiset sovelluskohteet.

Narrow Gap flux-cored arc welding of high strength shipbuilding steels

This thesis is part of the Arctic Materials Technologies Development –project. The research of the thesis was done in cooperation with Arctech Helsinki Shipyard, Lappeenranta University of Technology and Kemppi Oy. Focus of the thesis was to study narrow gap flux-cored arc welding of two high strength steels with three different groove angles of 20°, 10° and 5°. Welding of the 25 mm thick E500 TMCP and 10 mm thick EH36 steels was mechanized and Kemppi WisePenetration and WiseFusion processes were tested with E500 TMCP steel. EH36 steel test pieces were welded without Wise processes. Shielding gases chosen were carbon dioxide and a mixture of argon and carbon dioxide. Welds were tested with non-destructive and destructive testing methods. Radiographic, visual, magnetic particle and liquid penetrant testing proved that welds were free from imperfections. After non-destructive testing, welds were tested with various destructive testing methods. Impact strength, bending, tensile strength and hardess tests proved that mechanized welding and Wise processes produced quality welds with narrower gap. More inconsistent results were achieved with test pieces welded without Wise processes. Impact test results of E500 TMCP exceeded the 50 J limit on weld, set by Russian Maritime Register of Shipping. EH36 impact test results were much closer to the limiting values of 34 J on weld and 47 on HAZ. Hardness values of all test specimens were below the limiting values. Bend testing and tensile testing results fulfilled the the Register requirements. No cracking or failing occurred on bend test specimens and tensile test results exceeded the Register limits of 610 MPa for E500 TMCP and 490 MPa for EH36.