Anàlisi de les competències comunicatives transversals dels graus d'enginyeria informàtica, enginyeria de telecomunicació i multimèdia a l'estat espanyol

En el cas sota estudi, hem revisat totes les memòries oficials de verificació disponibles dels graus en enginyeria en informàtica, enginyeria en telecomunicació i multimèdia amb l'objectiu d'analitzar diferents aspectes de la presència de diferents competències comunicatives transversals. En concret ens hem centrat en les competències d'expressió oral i escrita en llengua pròpia i estrangera (anglès), en l'habilitat en les relacions interpersonals i en la capacitat de comunicar-se amb audiències expertes i profanes sobre els matèries dels estudis.

Anàlisi de models d'ensenyament-aprenentatge de competències no tècniques als estudis d'Enginyeria en informàtica

Actualment a l'Estat espanyol s'està implantant el Pla Bolonya per incorporar-se a l'Espai Europeu d'Estudis Superiors (l'EEES). Com a un dels principals objectius, l'EEES pretén homogeneïtzar els estudis i de manera concreta les competències adquirides per qualsevol estudiant independentment d'on hagi realitzat els seus estudis. Per això, existeixen iniciatives europees (com el projecte Tuning) que treballen per definir competències per a totes les titulacions universitàries.El projecte presenta l'anàlisi realitzat sobre vint Universitats de diferents continents per identificar models d'ensenyament-aprenentatge de competències no tècniques. La recerca es centra addicionalment en la competència comunicativa escrita.La font principal de dades ha estat la informació proporcionada a les pàgines Web de les universitats i molt especialment els seus plans d'estudi.

Análisis de la enseñanza-aprendizaje y evaluación de competencias transversales en general, y de la competencia de la comunicación escrita en particular, en currículos TIC

Este Proyecto Fin de Carrera, pertenece al área de 'Competencias profesionales' y tiene como objetivo el análisis de diversas experiencias de enseñanza-aprendizaje y de evaluación de competencias transversales, haciendo hincapié en la competencia de la comunicación escrita, dentro de la formación de currículos TIC. El análisis se centra en los planes de estudios del Grado en Ingeniería Informática de 10 universidades españolas representativas (públicas, privadas y a distancia) como representación de la "nueva" formación de currículos TIC en nuestra sociedad.

Report of Recommendations to the Information Technology Department, June 30, 2001

Annual Auditors report of Information Technology Department

Annual Report for Information Technology Department, 2000

Annual Report of Information Technology Department

A semantic model of selective dissemination of information for digital libraries

In this paper we present the theoretical and methodologicalfoundations for the development of a multi-agentSelective Dissemination of Information (SDI) servicemodel that applies Semantic Web technologies for specializeddigital libraries. These technologies make possibleachieving more efficient information management,improving agent–user communication processes, andfacilitating accurate access to relevant resources. Othertools used are fuzzy linguistic modelling techniques(which make possible easing the interaction betweenusers and system) and natural language processing(NLP) techniques for semiautomatic thesaurus generation.Also, RSS feeds are used as “current awareness bulletins”to generate personalized bibliographic alerts.

Competencias profesionales del ingeniero de informática en la universidad

El trabajo se va a centrar en la investigación mediante la búsqueda de información de las competencias transversales de un graduado/ingeniero en Ingeniería informática. Se investigarán y estudiarán los planes de estudio de las diferentes universidades que hay en España, tanto públicas como privadas.

Confusió i borsa

En aquest article es conceptualitza la confusió en termes d'incertesa, considerant posteriorment com intervé en el procés de formació de creences i en la presa de decisions d'inversió i distingint tres tipus d'estratègies inversores, la diversificació, la concentració en empreses confiant en el pla empresarial i en la capacitat de gestió i, finalment, el seguidisme, referent a l'estratègia basada en confiar en tercers (rumors, notícies, experts, gurus ...). D'acord amb aquesta anàlisi, s'estableix la influència de la informació i la confusió en formació de les bombolles financeres i s'il·lustra amb l'exemple de la bombolla immobiliària i el crac borsari de 2008 a Espanya.

Knowledge management: uncovering risky gaps underlying the criticisms and moving to another perspective

The comments related to the sustainability of knowledge management (KM) have shown signs that it possibly can be a discourse which determines a quick style, but otherwise have also allowed the building of a better understanding about the limits and weaknesses of the knowlege management. In addition to the criticisms, the conceptual bases of knowledge management have been undermined by a contradictory combination of paradigms; there are also contradictions between the theoretical perspective jubjacent to the knwoledge management and its operationality. As a way of minimizing the possibility that the knowledge management may be turned into an umbrella concept and fail, it is suggested that its approaches embody a more interpretative perspective, taking up the role of an instrument which enables and facilitates the processes and practices in building up knowledge and information, enhancing their focus on the support to the establishment of human competences in order to deal intelligently with the present overcharge of information resources and need for building up information in the organizations.

Analysis of Safety Benefits for Shielding of Bridge Piers, 2009

The highway system in the State of Iowa includes many grade separation structures constructed to provide maximum safety and mobility to road users on intersecting roadways. However, these structures can present possible safety concerns for traffic passing underneath due to close proximity of piers and abutments. Shielding of these potential hazards has been a design consideration for many years. This study examines historical crash experience in the State of Iowa to address the advisability of shielding bridge piers and abutments as well as other structure support elements considering the offset from the traveled way. A survey of nine Midwestern states showed that six states had bridge pier shielding practices consistent with those in Iowa. Data used for the analyses include crash data (2001 to 2007) from the Iowa Department of Transportation (Iowa DOT), the Iowa DOT’s Geographic Information Management System (GIMS) structure and roadway data (2006) obtained from the Office of Transportation Data, and shielding and offset data for the bridges of interest. Additionally, original crash reports and the Iowa DOT video log were also utilized as needed. Grade-separated structures over high-speed, multilane divided Interstate and primary highways were selected for analysis, including 566 bridges over roadways with a speed limit of at least 45 mph. Bridges that met the criteria for inclusion in the study were identified for further analysis using crash data. The study also included economic analysis for possible shielding improvement.

Vertical Clearance Restrictions on Primary Roads and Primary Road Extensions: Standard U.S. Measurements [Vertical Clearance Log], May 1, 2015

The Vertical Clearance Log is prepared for the purpose of providing vertical clearance restrictions by route on the primary road system. This report is used by the Iowa Department of Transportation’s Motor Carrier Services to route oversize vehicles around structures with vertical restrictions too low for the cargo height. The source of the data is the Geographic Information Management System (GIMS) that is managed by the Office of Research & Analytics in the Performance & Technology Division. The data is collected by inspection crews and through the use of LiDAR technology to reflect changes to structures on the primary road system. This log is produced annually.

Intranetin ylläpitoprosessin kehittäminen

Työn tavoitteena on tutkia intranetin ylläpitoprosessien merkitystä sisäisen viestinnän, tiedonhallinnan ja käytettävyyden kannalta. Työn kirjallisuusosuuden tavoitteena on tutustua yrityksen sisäisen viestinnän eri tekijöihin, tavoitteisiin, merkityksiin ja menetelmiin. Intranetin roolia organisaation kontekstissa tarkastellaan näkökulmista: organisaatio, tieto organisaatiossa, organisaatioiden sisäinen viestintä ja viestintäteknologian keinot sisäiseen viestintään. Kirjallisuusosan toisena tavoitteena on tutustua käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähtökohtiin ja malleihin. Nykypäivän tuotteissa käyttäjäkeskeisyys on itsestään selvää, ja se otetaankin huomioon jo tuotesuunnittelun alkuvaiheista lähtien. Työssä tutustutaan kolmeen käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimalliin: ISO 13407 –prosessimalli, Usability engineering lifecycle ja vaatimusmäärittelyn spiraalimalli. Työssä esitellään myös käyttäjäkeskeisen vaatimusmäärittelyn toteuttamiseen liittyviä vaiheita, tekijöitä ja toimenpiteitä. Työn käytännönosuudessa tarkastellaan case-yrityksen intranet-palvelun nykytilannetta ja kuvataan nykyinen ylläpitoprosessi ja sen ongelmakohdat. Työn tavoitteena on pohtia ratkaisuja näihin ongelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa intranetin vaatimusmäärittelyn tekemistä, jonka pohjalta voidaan tunnistaa kehityskohteet ja tehdä suunnitelma toimintojen kehittämisestä. Työn lopputuloksena saadaan prosessien kuvaus, joilla ylläpito hoituu parhaiten.

Kunnossapito käyttöomaisuuden arvon ja tuottokyvyn ylläpidon tukena laitoksen elinkaaren aikana

Työssä tutkittiin kunnossapidon mahdollisuuksia vaikuttaa laitoksen elinkaareen ja elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Lisäksi tutkittiin teknisen suunnittelun vaikutusta kunnossapidettävyyteen ja laitoksen elinkaarikustannuksiin. Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu nykyaikaisia kunnossapidon menetelmiä.Erityisesti on tutkittu luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa ja kunnossapidon tehtäviä laitoksen elinkaaren aikana. Investoinnin laitevalinnoilla ja niiden suunnittelulla on myös merkittävä vaikutus käyttöön ja erityisesti kunnossapitoon. Työn empiirisessä osassa selvitettiin Botnia Mill Servicen jaMetsä - Botnian toimintamalleja Joutsenon sellutehtaalla. Erityisesti keskityttiin suuriin korjauksiin ja niiden kustannusten hallintaan. Myös kunnossapidon toimintamallia ja sen kehittämistä on tutkittu. Kokeellisessa osassa selvitettiin kunnossapidolle tyypillinen toimintamalli laitoksen elinkaaren hallintaa varten. Tehdyn selvityksen pohjalta voidaan todeta, että pitkän tähtäimen suunnittelu luo pohjaa kustannusten hallinnalle ja laitteiden kunnon ylläpidolle. Suunnittelun aikajänne tulisi olla laitteiden kunnostusten osalta vähintään kolme vuotta. Koko laitoksen kattava elinkaarisuunnitelma on hyvä laatia joheti käyttöönottovaiheen jälkeen. Pitkäjänteisellä suunnittelulla ja sen toteutuksella pystytään parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitämään käyttöomaisuuden arvo. Kunnossapidolla on mahdollisuus vaikuttaa laitoksen käyttöomaisuuden arvonylläpitoon hallitsemalla elinkaarikustannuksia. Kunnossapidon onnistuneen toteutuksen takaa oikeanlainen johtaminen ja jatkuva osaamisen ylläpito. Myös kunnossapidossa sovitut toimintamallit ja järjestelmien jatkuva ylläpito ja kehittäminen takaavat onnistuneen toiminnan.

Osaamisen johtamisen mahdollisuudet tietohallinnon palvelutuotannossa

Tässä diplomityössä tutkitaan osaamisen johtamisen mahdollisuuksia tietopalveluja tuottavan organisaation toiminnassa. Tarkoituksena on selvittää vaatimukset osaamisen johtamiselle kohdeorganisaation toiminnassa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tietohallinnon palveluympäristön ja toimintatavan muutoksessa. Tarkastelunkohteina olivat osaamisen kehittäminen kohdeorganisaatiossa ja teoreettiset perusteet oppivasta organisaatiosta ja osaamisen johtamisesta. Empiirisen aineistonkerääminen toteutettiin kvalitatiivisilla haastatteluilla. Empiirisen aineistonosia liitettiin tutkimusraporttiin. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisesta kohdeorganisaatiossa ja vaatimukset osaamisen johtamisen toteuttamiselle. Osaamisen johtaminen oli kohdeorganisaatiossa kohtuullisen uusi asia, jonka vuoksi se ei ollut vakiintunutta käytäntöään. Teoreettisesta näkökulmasta kohde organisaation osaamisen johtaminen painottui yksilöosaamisen johtamiseen. Tutkimuksessa löydettiin myös käytännöllisiä kehittämisen kohteita, joiden perusteella osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulisi lisätä vuorovaikutusta organisaatiossaan, parantaa alaistensa tietämystä ydinosaamisista ja rakentaa oppimista tukevaa ilmapiiriä.

Tilintarkastusevidenssin luotettavuus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tilintarkastaja suorittaa tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arvioinnin osana tilintarkastusprosessia ja millaista tilintarkastusevidenssiä voidaan pitää luotettavana. Tutkimus on rajattu koskemaan ensisijaisesti suomalaista tilintarkastuskäytäntöä ja sääntelyä sekä ainoastaan voittoa tavoittelevien yritysten vuosittaisen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastusta. Tavoitteeseen pyritään tarkastelemalla ensin olemassa olevaa aihetta koskevaa kirjallisuutta ja tilintarkastukseen liittyvää sääntelyä.Käytännön toimintaa kartoitetaan suomalaisille KHT-tilintarkastajille suoritetun kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen mukaan tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arviointi on tapauskohtaista ammatillista harkintaa vaativaa toimintaa. Evidenssin luotettavuuteen vaikuttavat monet erilaiset tilannetekijät ja erilaisista lähteistä hankitun evidenssin luotettavuuden välillä voidaan havaita eroja.Arviointi-työn vaikeuden takia tilintarkastajalta edellytetään kokemusta ja ammatti-taitoa sekä riippumattomuutta. Empiirinen tutkimus osoittaa, että käytännössä tilintarkastajien suhtautuminen evidenssin arviointiin on melko käytännönläheistä. Arviointi suoritetaan lähinnä suunnitteluvaiheessa, jossa kartoitetaan tilintarkastukseen liittyvät riskit ja valitaan käytettävät tarkastusmetodit ja näin varmistetaan kerättävän evidenssin luotettavuus. Evidenssin lähteiden luotettavuus arvioidaan muutaman tärkeimmän kriteerin valossa. Tärkeimpinä luotettavuuteen vaikuttavina tekijöinä tilintarkastajat pitävät lähteen riippumattomuutta, yrityksen kontrolliympäristöä sekä omaa ammattitaitoaan.