The Connected Learning Analytics toolkit

This demonstration introduces the Connected Learning Analytics (CLA) Toolkit. The CLA toolkit harvests data about student participation in specified learning activities across standard social media environments, and presents information about the nature and quality of the learning interactions.

Judah P. Benjamin collection, undated, 1838-1942.

The collection consists of 25 letters written by Benjamin between 1838 and 1881 on a variety of subjects, four Confederate notes and two bonds bearing his picture, miscellaneous items about Benjamin (1893-1942), nine issues of the Congressional globe with speeches by Benjamin, as well as separate copies of his printed speeches, and a photostatic copy of the "Diary of Events" (400 pp.) kept by Benjamin, the original of which is in the Library of Congress (1862-1864).

Franks family papers, 1711-1821, [1965-1968].

Contains business correspondence, accounts and documents relating to Jacob Franks of New York, his two sons, Moses and David, a nephew, Isaac, and a John Franks of Halifax, possibly a member of the family.

Address to George Clinton

Digital image

Letter of K.K. Beth Elohim Charleston, regarding address to George Washington

Digital image

Contract with John Moore for building house on Mill Street

Digital image

Hebrew hymns and prayers after an earthquake, during the reign of George II (1727-1760)

Digital image

Warrant to pay John Moore for building house on Mill Street

Digital image

Letter from Manuel Josephson to K.K.S.I. regarding joint letter to George Washington

Digital image

Oath of allegiance to George II by Jews in American colonies

Digital image

John Searlen teoria tietoisuudesta

Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan John Searlen teoriaa tietoisuudesta. Tietoisuus (consciousness) on Searlen mukaan tärkein mielenfilosofinen käsite. Searle ei määrittele käsitettä tarkasti, vaan tyytyy esittämään sitä kuvaavia esimerkkejä ja analogioita. Tietoisuuden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi Searlen teoriassa näyttävät muodostuvan intentionaalisuus (intentionality), subjektiivisuus (subjectivity) ja kausaalinen vaikutus käyttäytymiseen (mental causation). Näihin ominaisuuksiin liittyvät myös Searlen painavimmat tietoisuudesta esittämät argumentit. Argumenttien analysointi on tutkielman tärkein tavoite. Searlen yhteysperiaatteen (Connection Principle) mukaan intentionaalisia tiloja voi olla vain olennolla, jolla voi olla tietoisia intentionaalisia tiloja, ja jokainen alitajuinen intentionaalinen tila on ainakin potentiaalisesti tietoinen. Toisin sanoen intentionaalisuuden ja tietoisuuden välillä vallitsee välttämätön yhteys seuraavasti: on loogisesti välttämätöntä, että jokainen intentionaalinen tila voi ainakin periaattessa päästä tietoisuuteen.Tutkielmassa kuitenkin osoitetaan, että yhteysperiaateeseen on syytä suhtautua epäillen. Searlen yhteysperiaatteen puolesta esittämä argumentti näyttää nimittäin sisältävän dilemman. Jos erottelu intrinsiseen ja näennäiseen intentionaalisuuteen tulkitaan Searlen tavoin, syyllistytään sen olettamiseen, mikä pitäisi todistaa; jos taas erottelu tulkitaan toisin kuin Searle, argumentti ei tue yhteysperiaatetta. Searlen mukaan mentaaliset tilat ovat aina jonkun mentaalisia tiloja. Tästä väitteestä Searle pyrkii johtamaan toisen, paljon radikaalimman väitteen: mielen ilmiöt kuuluvat omaan ontologiseen kategoriaansa, subjektiivisten mentaalisten tilojen kategoriaan. Searlen käsitystä tukee Thomas Nagelin esittämä, hyvin samansisältöinen argumentti. Yksimielisyys ei kuitenkaan ole erehtymättömyyden tae, sillä Paul Churchlandin kritiikki näyttää pahasti horjuttavan Searlen subjektiivisuusargumentin uskottavuutta. Churchland väittää Searlen syyllistyvän intensionaaliseen virhepäätelmään. Yksittäisen henkilön episteemisen pääsyn rajoittuneisuudesta ei Churchlandin mukaan voida tehdä mitään ontologisia johtopäätöksiä, koska tiedetyksi tuleminen ei ole objektin aito ominaisuus. Vastaväite näyttää olevan kohtalokas Searlen subjektiivisuusargumentille. Subjektiivisuuden ongelma näyttää olevan perustava metafyysinen vedenjakaja, joka jakaa mielenfilosofiset teoriat toisaalta materialistisiin, toisaalta dualistisiin. Searle uskoo, että mieli-ruumis -ongelma (mind-body problem) on ratkaistavissa ilman, että tarvitsee valita kumpaakaan. Ratkaisu sisältyy kahteen Searlen näennäisesti yhteensopimattomaan teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan mentaaliset tilat ovat todellisia ilmiöitä, eikä niitä voida redusoida mihinkään muuhun tai eliminoida määrittelemällä ne uudestaan. Toisen teesin mukaan aivojen operaatiot aiheuttavat mentaaliset tilat ja mentaaliset tilat ovat aivojen piirteitä. Teeseistä jälkimmäinen osoittautuu ongelmalliseksi syistä, jotka Jaegwon Kim on esittänyt. Jos mentaaliset tilat olisivat aivojen ominaisuuksia, ei mielen ja aivojen välinen suhde voisi olla kausaalinen, koska kausaatiossa (causation) on aina kyse kahden erillisen entiteetin tai tapahtuman välisestä relaatiosta, jossa suhteen osapuolien välillä on oltava ajallista etäisyyttä. Toiseksi Searlen vertaus tietoisuuden ja aivojen suhteesta kappaleen kiinteyden ja sen mikrorakenteen suhteeseen epäonnistuu, koska tietoisuus ja kiinteys kuuluvat Searlen teoriassa eri ontologisiin kategorioihin, eikä niitä siten voi ongelmattomasti rinnastaa. Searlen analogia kiinteyteen murtuu myös siksi, että kappaleen mikrorakenne ei yksinkertaisesti aiheuta sen kiinteyttä. Tietoisuus ei siis voi olla samanaikaisesti aivojen ominaisuus ja aivojen kausaalisen toiminnan seuraus. Tutkielmassa päädytään puolustamaan kantaa, että Searlen argumentit eivät ole vakuuttavia ja että Searle ei ole onnistunut eksplikoimaan teoriaa, joka välttäisi dualismiin ja materialismiin liittyvät tunnetut ongelmat. Kysymys mikä on mielen suhde ruumiiseen, jää siten avoimeksi. Avainsanat: intentionaalisuus, mentaalinen, mieli-ruumis -ongelma, Searle, subjektiivisuus, tietoisuus

Untitled (after Steven and John)

'Untitled (after Steven and John)' takes inspiration from Spielbergian tracking shots and Baldessarian collages to create ghostly apparitions that explore the affective power of the cinematic close up. By appropriating and obfuscating this common filmic convention, the work investigates the intersubjective potential of the moving image.

Analysis of body composition in individuals with high bone mass reveals a marked increase in fat mass in women but not men

Context: High bone mass (HBM), detected in 0.2% of dual-energy x-ray absorptiometry (DXA) scans, is characterized by raised body mass index, the basis for which is unclear. Objective: To investigate why body mass index is elevated in individuals with HBM, we characterized body composition and examined whether differences could be explained by bone phenotypes, eg, bone mass and/or bone turnover. Design, Setting, and Participants: We conducted a case-control study of 153 cases with unexplained HBM recruited from 4 UK centers by screening 219 088 DXA scans. Atotal of 138 first-degree relatives (of whom 51 had HBM) and 39 spouses were also recruited. Unaffected individuals served as controls. Main Outcome Measures: We measured fat mass, by DXA, and bone turnover markers. Results: Amongwomen, fat mass was inversely related to age in controls (P<.01), but not in HBM cases (P<.96) in whom mean fat mass was 8.9 [95% CI 4.7, 13.0] kg higher compared with controls (fully adjusted mean difference, P<.001). Increased fat mass in male HBM cases was less marked (gender interaction P = .03). Compared with controls, lean mass was also increased in female HBM cases (by 3.3 [1.2, 5.4] kg; P<.002); however, lean mass increases wereless marked than fat mass increases, resulting in 4.5% lower percentage lean mass in HBM cases (P<.001). Osteocalcin was also lower in female HBM cases compared with controls (by 2.8 [0.1, 5.5]μg/L; P = .04). Differences in fat mass were fully attenuated after hip bone mineral density (BMD) adjustment (P = .52) but unchanged after adjustment for bone turnover (P < .001), whereas the greater hip BMD in female HBM cases was minimally attenuated by fat mass adjustment (P<.001). Conclusions: HBM is characterized by a marked increase in fat mass in females, statistically explained by their greater BMD, but not by markers of bone turnover. Copyright © 2013 by The Endocrine Society.

The effects of height and BMI on prostate cancer incidence and mortality: A Mendelian randomization study in 20,848 cases and 20,214 controls from the PRACTICAL consortium

Background Epidemiological studies suggest a potential role for obesity and determinants of adult stature in prostate cancer risk and mortality, but the relationships described in the literature are complex. To address uncertainty over the causal nature of previous observational findings, we investigated associations of height- and adiposity-related genetic variants with prostate cancer risk and mortality. Methods We conducted a case–control study based on 20,848 prostate cancers and 20,214 controls of European ancestry from 22 studies in the PRACTICAL consortium. We constructed genetic risk scores that summed each man’s number of height and BMI increasing alleles across multiple single nucleotide polymorphisms robustly associated with each phenotype from published genome-wide association studies. Results The genetic risk scores explained 6.31 and 1.46 % of the variability in height and BMI, respectively. There was only weak evidence that genetic variants previously associated with increased BMI were associated with a lower prostate cancer risk (odds ratio per standard deviation increase in BMI genetic score 0.98; 95 % CI 0.96, 1.00; p = 0.07). Genetic variants associated with increased height were not associated with prostate cancer incidence (OR 0.99; 95 % CI 0.97, 1.01; p = 0.23), but were associated with an increase (OR 1.13; 95 % CI 1.08, 1.20) in prostate cancer mortality among low-grade disease (p heterogeneity, low vs. high grade <0.001). Genetic variants associated with increased BMI were associated with an increase (OR 1.08; 95 % CI 1.03, 1.14) in all-cause mortality among men with low-grade disease (p heterogeneity = 0.03). Conclusions We found little evidence of a substantial effect of genetically elevated height or BMI on prostate cancer risk, suggesting that previously reported observational associations may reflect common environmental determinants of height or BMI and prostate cancer risk. Genetically elevated height and BMI were associated with increased mortality (prostate cancer-specific and all-cause, respectively) in men with low-grade disease, a potentially informative but novel finding that requires replication.