Luonto- ja maisemapalvelujen nykytila

Luonto- ja maisemapalveluiden tarve kasvaa Luonnon monipuolinen käyttö ja samalla huoli luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on lisääntynyt. Umpeenkasvu uhkaa maaseudun maatalouskäytöstä poisjääneitä peltoalueita ja järvien rantojen perinnemaisemia. Hoidetulla maisemalla ja luonnolla virkistyspalveluineen on suuri merkitys maaseudun viihtyisyydelle, vetovoimaisuudelle ja elinkeinoille, erityisesti matkailulle. Suomi on lisäksi sitoutunut kansallisesti ja kansainvälisesti muun muassa biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen sekä perinnemaisemien säilyttämiseen. Myös vesien osalta tavoitellaan pinta- ja pohjavesien hyvää tilaa. Luonnon ja maiseman hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluja tarjoava yrittäjyys tuo uusia ratkaisuja alan tarpeisiin ja samalla lisää pää- ja sivutoimisia elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle. Maaseutuyrittäjillä on usein hoitotöihin liittyvää osaamista ja koneita. Lisäksi yrityksillä on tarvetta monipuolistaa palvelujaan, jotta ne voisivat vahvistaa toimintansa ympärivuotisuutta. Julkisten palvelujen ja rahoituksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykytasollaan, mutta yksityisellä rahoituksella toteutettavien töiden osuuden odotetaan kasvavan. Ympäristöstä huolehtiminen ja erilaisiin luonnon- ja maisemanhoidon projekteihin osallistuminen ovat osa yritysten yhteiskuntavastuullisuutta. Myös ikääntyneet, kaupungistuneet tai omaa vapaa-aikaansa arvostavat ihmiset ja kotitaloudet ovat lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän kiinnostuneita ostamaan luonto- ja maisemapalveluita. Monipuolista työtä ja palvelutoimintaa luonnon ja maiseman parissa Luonto- ja maisemapalveluilla tarkoitetaan luonnon ja kulttuurimaiseman hoitoon ja käyttöön liittyviä palveluita. Suojelu- ja monimuotoisuuskohteiden hoidon lisäksi palveluilla on merkitystä maisemanhoidossa, kulttuurikohteiden vaalimisessa, luonnon virkistyskäytössä ja luontomatkailussa. Luonto- ja maisemapalvelut voidaan jakaa luonnonhoitopalveluihin, maisemanhoitopalveluihin ja luonnon käyttöön liittyviin palveluihin. Luonnonhoitopalveluihin kuuluvat lähinnä perinnebiotooppien ja rakennettujen perinnemaisemien kunnostus- ja hoitotyöt, metsien ja soiden luonnonhoitotyöt, vesistöjen ja kalakantojen hoitotyöt, vesiensuojelutyöt sekä rantojen ja rantaniittyjen raivaustyöt, niitto ja laidunnus. Maisemanhoitopalveluihin kuuluvat muun muassa kuntien ja taajamien viheralueiden hoitotyöt, liikenneympäristöjen viheralueiden hoito, ranta-alueiden siivous ja näkymien avaaminen sekä maisemointityöt. Luonnon käyttöön liittyviä palveluja ovat muun muassa retkeily- ja virkistyskohteiden työt, liikuntapaikkojen perustaminen ja hoito, tieisännöinti ja yksityisteiden kunnossapitotyöt, kiinteistöjen ja tonttien huolto- ja kunnostustyöt, sähkölinjojen raivaus, puunkorjuu erityiskohteilla, energiapuun ja luonnonmateriaalien keruu sekä riistanhoitotyöt. Yrityspalveluiden kysyntä kasvussa Luonto- ja maisemapalveluita ostavia asiakkaita ovat pääasiassa kunnat ja seurakunnat, tiehallinto ja tiekunnat, voimayhtiöt, alueelliset ympäristökeskukset, Museovirasto, Metsähallitus, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, maanviljelijät ja metsänomistajat, yritykset, kyläyhdistykset ja muut maaseudun yhdistykset, yksityiset ihmiset sekä hankkeet. Palveluita tarjoavat luonto- ja maisemapalveluyritysten lisäksi muun muassa julkiset palvelun tuottajat kuten kunnat, alueelliset ympäristökeskukset ja Museovirasto sekä Metsähallitus, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset ja muut yhdistykset. Kuntien tehtäviin ja palveluihin sisältyvät ympäristönhoitotyöt sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut toteutetaan joko kuntien omana työnä tai ostamalla palveluja muilta palvelujen tuottajilta. Kustannussäästöjen takia tehtävä toiminnan ulkoistaminen lisää ammattitaitoisten palveluiden kysyntää. Tiehallinto tiepiireineen toimii liikenneympäristöjen hoidossa tilaajavirastona, jolla ei ole itsellään käytännön hoitotöihin kalustoa eikä työntekijöitä. Alueurakkakokonaisuuksille ostetaan urakoitsijalta sovitut laatuvaatimukset ja toimintaohjeet täyttävä teiden palvelutaso, jonka täyttämiseen liittyvistä laatuvaatimuksista urakoitsijalla on oltava selvitys. Urakkakoon kasvamisesta huolimatta maaseutuyrittäjillä on toimintaansa ja yhteistyötään kehittämällä mahdollisuuksia osallistua kokonaisurakoiden sekä mahdollisten erillisurakoiden toteutukseen. Palvelutehtäviä on myös yksityisteiden isännöinnissä, kunnossapidossa ja tiemaisemien hoidossa. Alueelliset ympäristökeskukset toteuttavat erilaisilla julkisilla rahoituksilla hankkeita, joissa työkohteet vaihtelevat vesiensuojelusta monimuotoisuuden hoitoon, viheralueiden hoidosta maisemien avaamiseen ja luontopolkujen kunnostamisesta rakennusten kunnostamiseen. Ympäristökeskuksilla ei ole merkittävästi omia henkilöresursseja hoitotöiden toteuttamiseen, joten töitä toteutetaan esimerkiksi työllisyystöinä tai ostamalla urakoitsijoilta. Ostopalveluiden kysyntä voi kasvaa luonnonhoidon tarpeiden kasvaessa. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa pääosin budjettivaroin valtion maiden luonnonsuojelualueita, kansallis- ja luonnonpuistoja sekä erämaa- ja retkeilyalueita. Metsähallitus tekee muun muassa metsien ja soiden ennallistamista, erilaisia luonnonhoitotöitä ja luontokartoituksia, rakentaa alueiden opastus- ja palveluvarustusta sekä järjestää opastustoimintaa. Pääosan hoitotöistä Metsähallitus hoitaa omana työnä erityisesti alueilla, joilla on runsaasti valtionmaita, metsätaloutta ja omaa metsurityövoimaa. Toiminnan resursseja kiristävät valtionhallinnon tuottavuusohjelman aiheuttama oman henkilöstön väheneminen sekä Etelä-Suomen uusien suojeluohjelmien mukana Metsähallituksen hoidettavaksi siirtyvät luontoreitit. Hajallaan olevien pienien suojelualueiden sekä vastaavien retkeilykohteiden hoitotöiden toteuttamiseen hankitaan ostopalveluita. Metsäkeskukset toteuttavat metsänomistajien mailla luonnonhoitohankkeita. Näitä töitä toteutetaan omana työnä tai ostamalla palveluita yrityksiltä. Metsänhoitoyhdistykset puolestaan tarjoavat asiakkailleen maisema- ja luontopalveluja, joita toteutetaan joko omana työnä tai ostamalla osittain yrityksiltä. Töiden määrä on lisääntymässä. Maanomistajat voivat ostaa luonto- ja maisemapalveluita tilan ulkopuolelta, jos itsellä ei ole töihin aikaa, sopivaa konekantaa tai riittävää ammattitaitoa. Yrityksillä on muun muassa matkailualalla tarvetta palveluille. Ympäristöstä huolehtiminen on osa yritysten julkisuuskuvaa ja yhteiskuntavastuullisuutta, jonka arvioidaan saavan lisää merkitystä lähitulevaisuudessa. Myös yksityisten ihmisten ja kotitalouksien kysynnän odotetaan kasvavan esimerkiksi pihapiirin ja teiden hoidossa sekä virkistys- ja maisema-arvokaupan muodossa. Maaseudun erilaiset yhdistykset, kuten kyläyhdistykset ja kalastuskunnat, voivat toimia sekä kysynnän kokoajina että palveluiden toteuttajana ja organisoijana. Hanketoiminnasta on tullut merkittävä resurssi ja palvelujen ostaja luonto- ja maisemapalveluihin liittyvissä töissä. Rahoituksen lyhytkestoisuus ja työvoiman vaihtuvuus kuitenkin hankaloittavat säännöllisten hoitotoimien tekoa ja kokonaisuuksien aikaansaamista. Hankerahoitus mahdollistaa monien erilaisten toimijoiden osallistumisen luonnon- ja maisemanhoitoon, mutta käytännössä tarvitaan välittäjäorganisaatioita, jotka kokoavat rahoituksen, osaavat tekijät ja tekemättömät työt sekä organisoivat toteutuksen. Hankerahoituksia ovat muun muassa työllisyysrahoitus, Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus sekä erilaiset EU-rahoitukset esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ESR- ja EAKR-ohjelmat ja Life-rahoitus. Toimialan vahvistuminen vaatii koulutusta ja kehittämistoimia Luonto- ja maisemapalveluihin liittyvät työt monipuolisine ja lisääntyvine osaamisvaatimuksineen vaativat uuden ammattikunnan, ammattitaitoisen luonto- ja maisemapalveluyrittäjän. Alan tarpeisiin on jo osin syntynytkin palveluita tarjoavia yrityksiä. Toistaiseksi alan yrityskenttä on kuitenkin pääosin varsin hajanainen ja tilastoimaton. Alan yrittäjyyden kehittyminen omana toimialana nostaa myös maiseman- ja luonnonhoidon arvostusta. Työtehtävät tarjoavat päätoimisen yrittäjyyden lisäksi mahdollisuuksia monialayrittäjyyteen perinteisten maaseutuelinkeinojen rinnalla. Palvelujen tarjoajien määrän ja ammattitaidon lisäämiseksi tarvitaan ammatillista koulutusta sekä lyhytkestoista koulutusta alalla jo toimiville tai alalle aikoville. Luonto- ja maisemapalveluiden työtehtäviin liittyvää, tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta on tarjolla varsin monipuolisesti perustutkinnoista ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Luonto- ja maisemapalveluihin liittyvät ammatilliset tutkinnot sisältyvät pääosin luonnonvara- ja ympäristöalaan. Lyhytkestoista koulutusta maaseutuyrittäjille ovat järjestäneet muun muassa ProAgrian maa- ja kotitalousnaiset maiseman- ja ympäristönhoidosta sekä Suomen Tieyhdistys tieisännöinnistä. Koulutusta tarvitaan esimerkiksi alan kustannusperusteista ja hinnoittelusta, erilaisten kohteiden hoitotöistä, hoidon laatuvaatimuksista sekä hoitotyössä tarvittavista koneista ja laitteista. Luontokohteiden töissä vaaditaan usein monialaosaamista, mikä korostuu varsinkin syrjäisillä ja pienillä työkohteilla. Luonto- ja maisemapalveluyrittäjyyden kehittyminen edellyttää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, luonto- ja maisemapalveluiden tunnettuuden lisäämistä sekä rahoituksen toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Palvelujen tarjoajien verkottuminen tarjoaa mahdollisuuksia asiakkaiden tarvitsemiin kokonaispalveluihin, erikoisosaamisen kehittämiseen sekä kustannussäästöihin. Asiakkaiden ja töiden toteuttajien yhteensaattamisessa, rahoituslähteiden kokoamisessa sekä alan neuvonnan ja koulutuksen järjestämisessä tarvitaan välittäjäorganisaatioita. Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä jatkaa tämän nykytilakatsauksen kokoamisen jälkeen toimialan vaatimien kehittämistoimien tarkastelua, johon sisältyvät täydennyskoulutuksen, tuotteistamisen sekä kysynnän ja tarjonnan kehittäminen.

Thin Film Strain Gauges--an Overview

This review gives a brief description of the historical development followed by the origin and the principle of operation of strain gauges. The features of an ideal strain gauge for measurement purposes and the general classes of strain gauges are given. The remaning part is devoted to an important development in strain gauge technology, namely thin film strain gauges. After highlighting the advantages of thin film strain gauges, a review of current data is given. Detailed description of metallic thin film strain gauges is provided and avaliable information on alloy semiconductor and cermet films for their possible use as strain gauge elements has also been included. The importance of ion implantation in tailoring the properties of strain gauges is highlighted. 33 ref.--AA

Rare-earth chromium citrates as precursors for rare-earth chromites: lanthanum biscitrato chromium(III) dihydrate, La[Cr(C6H5O7)2]·2H

The thermal decomposition of lanthanum biscitrato chromium(III) dihydrate has been studied in static air and dynamic argon atmospheres. The complex decomposes in four steps: dehydration, decomposition of the citrate to an intermediate oxycarbonate, formation of LaCrO4(V) from oxycarbonate, and finally decomposition of LaCrO4(V) to LaCrO3. Formation of LaCrCrO4(V) requires the presence of oxygen The decomposition behaviour of a mechanical mixture of lanthanum citrate hydrate and chromium citrate hydrate was compared with that of the citrato complex. Both the starting material and the intermediates were characterized by X-ray diffraction, IR electronic and ESR spectroscopy, surface area and magnetic susceptibility measurements, as well as by chemical analysis. A scheme is proposed for the decomposition of lanthanum biscitrato chromium(III) dihydrate in air. LaCrO3 can be obtained at temperatures as low as 875 K by isothermal decomposition of the complex.

Temperature and pressure dependence of direct current electrical resistivity in the Na2O-ZnO-B2O3 glass system

Two series of glasses were prepared, xNa2O, yZnO, 100 - x - yB2O3 and 30 - xNa2O, xZnO, 70B2O3 (mol%). The temperature dependence of the direct current resistivity was measured from room temperature to about 700 K and in both series of glasses we observed a simple Arrhenius type of temperature dependence. However, the resistivity of the binary alkali glass increased steeply by as much as two orders of magnitude with the addition of even a small quantity of ZnO and remained virtually unaffected by further addition of ZnO. The resistivity decreases gradually with increasing pressure in Na2O-B2O3 but increases with increasing pressure with the addition of ZnO.

Photoacoustic Investigation of Glass Transition in AsxTe1-x Glasses

Photoacoustic (PA) technique is used to study glass transition and temperature dependence of thermal diffusivity in AsxTe1-x glasses with 0.25 0.60. PA amplitude goes through a minimum and the phase shows a maximum at glass transition temperature Tg. The variation of thermal diffusivity with temperature shows sharp decrease near Tg. The variation of thermal diffusivity with composition shows maximum at = 0.40 for all temperatures T Tg.

Non-periodic tilings in 2-dimensions with 4, 6, 8, 10 and 12-fold symmetries

The two dimensional plane can be filled with rhombuses, so as to generate non-periodic tilings with 4, 6, 8, 10 and 12-fold symmetries. Some representative tilings constructed using the rule of inflation are shown. The numerically computed diffraction patterns for the corresponding tilings are also shown to facilitate a comparison with possible X-ray or electron diffraction pictures.

Photoacoustic investigation of the optical absorption and thermal diffusivity in SixTe100−x glassesstar

The photoacoustic technique is used to determine the optical energy gap E0 of bulk SixTe100−x glasses in the glass-forming region 10 ≤ x ≤ 28. The thermal diffusivity α of these samples has also been measured. The variation of E0 and α with x is reported. It is found that E0 increases with x nearly linearly with a sharp decrease in the rate of increase beyond x = 20. The thermal diffusivity also increases with x up to x = 20 but decreases for compositions with higher values of x. The observed behaviour is explained on the basis of a chemical bond approach. It is accounted for in terms of the increase in the number of Te---Te bonds and formation of SiTe4 tetrahedra with an increase in the chalcogen content.

Electrical and Dielectric Behaviour at the Critical Point of Binary Liquids: Acetonitrile + Cyclohexane

The electrical capacitance and resistance of the binary liquid mixture cyclohexane + acetonitrile are measured in the one phase and two phase regions at spot frequencies between 5 kHz and 100 kHz. This sample has a very low gravity affected (∼0.6 mK) region. In one phase region the capacitance data show a sharp, ∼0.7% increase above background within 0.5 degrees of Tc whereas the resistance has a smooth increase of ∼1.5% above background in a (T−Tc) range of 4 degrees. Two phase values of capacitance and resistance from the coexisting phases are used to determine the critical parameters Tc (critical temperature), Rc (resistance at Tc) and Cc (capacitance at Tc). A precise knowledge of these parameters reduces the uncertainty on the critical exponent 0 for C and R. The one phase capacitance data fit to an (1 - α) exponent in a limited temperature range of 0.2 degrees. Resistance data strongly support an (1 - α) exponent over the entire 5 degree range.

Synthesis and characterisation of co-evaporated tin sulphide thin films

Tin sulphide films were grown at different substrate temperatures by a thermal co-evaporation technique. The crystallinity of the films was evaluated from X-ray diffraction studies. Single-phase SnS films showed a strong (040) orientation with an orthorhombic crystal structure and a grain size of 0.12 mu m. The films showed an electrical resistivity of 6.1 Omega cm with an activation energy of 0.26 eV. These films exhibited an optical band gap of 1.37 eV and had a high optical absorption coefficient (> 10(4) cm(-1)) above the band-gap energy. The results obtained were analysed to evaluate the potentiality of the co-evaporated SnS films as an absorber layer in solar photovoltaic devices.

A note on the observed anisotropy in linear compressibility and thermal expansion of quasicrystals

The linear compressibility and the thermal expansion of Al-Fe and Al-Mn quasicrystals have been reported to be anisotropic. The authors suggest that the observed anisotropy in these properties could be due to the presence of decagonal quasicrystals rather than icosahedral quasicrystals.

Effects of capillary waves on the thickness of wetting layers

The free energy contribution of capillary waves is calculated to show its significant dependence on the thickness of the liquid layer, when the thickness is very small. It is shown that these oscillations can play an important role in determining the thermodynamic stability of a wetting layer, close to the critical point of a binary liquid mixture in the case of both short range and long range forces. In particular, the thickness of the wetting layer goes to zero as the temperature T approaches Tc.

High-pressure studies on Ge-Te glasses. Evidence for a critical composition in IV-VI chalcogenide glassy systems

The electrical resistivity of bulk GexTe100-x glasses has been measured as a function of temperature and pressure. Under high pressure, all the glasses were found to undergo sharp discontinuous transitions from glassy semiconductors to crystalline metal. Several of the observed properties such as the transition pressure, conductivity activation energy and pre-exponential factor, exhibit anomalous trends at a composition x = 20. These results suggest that the x = 20 composition in the Ge-Te system should possess salient structural features. A model based on the unusual stability of structural units is proposed for explaining the anomaly at 20 at.% Ge concentration.