Comparison study of two competing models of an all mechanical power transmission system

A comparison between two competing models of an all mechanical power transmission system is studied by using Dymola –software as the simulation tool. This tool is compared with Matlab/ Simulink –software by using functionality, user-friendliness and price as comparison criteria. In this research we assume that the torque is balanceable and transmission ratios are calculated. Using kinematic connection sketches of the two transmission models, simulation models are built into the Dymola simulation environment. Models of transmission systems are modified according to simulation results to achieve a continuous variable transmission ratio. Simulation results are compared between the two transmission systems. The main features of Dymola and MATLAB/ Simulink are compared. Advantages and disadvantages of the two softwares are analyzed and compared.

Tulevaisuuden työkonepuomin globaali optimointi -esiselvitys

Monitavoiteoptimointia käytetään laajasti auto- ja lentokoneteollisuudessa suunnittelun apu-välineenä, mutta muuten sen käyttö ei ole vielä yleistynyt laajemmin. Tässä työssä on tarkoi-tus tehdä laaja esiselvitys monitavoiteoptimoinnista ja sen hyödyntämisestä työkonepuomien suunnittelun apuvälineenä. Työ tehtiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja projektiin osallistuvien FIMA ry:n jäsenten kanssa. Tulosten ja johtopäätösten perusteella tutkimusta tullaan mahdollisesti jatkamaan Tampereen teknillisen yliopiston tohtorikoulussa. Työssä selvitettiin mitä monitavoiteoptimoinnilla tarkoitetaan ja esitellään sen etenemisvai-heet. Lisäksi työssä esitellään lyhyesti kuusi monitavoiteoptimointiohjelmistoa pääominai-suuksineen sekä selvitetään ohjelmistolisenssien hintoja. Työssä optimointiin perehdyttiin teleskooppipuomin jatkoksen case -tutkimuksen avulla. Ni-velpuomit ja nivel- ja teleskooppipuomien yhdistelmät rajattiin työn ulkopuolelle. Työssä muodostettiin teleskooppipuomin jatkoksen poikkileikkauksen optimointityökalu. Sen avulla voidaan laskea luotettavasti optimit mitat painon suhteen niin, että lommahdusrajoitteet, tai-vutusvastus sekä taipuma otetaan huomioon ja samalla voitiin arvioida optimointiprosessin etuja ja haittoja. Optimoinnin tuloksia voidaan käyttää edelleen monitavoiteoptimoinnin lähtö-arvoina. Optimointi tehtiin Matlabin avulla ja tulokset verifioitiin AGIFAP -elementtimenetelmäohjelmistolla. Optimoituja tuloksia tutkittiin edelleen Femap -elementtimenetelmäohjelmistolla, jolla haettiin vuorovaikutussuhteita monitavoiteoptimoinnin tueksi. FE -analyysien avulla muodostettiin kaksi apuohjelmaa optimoinnin tueksi. Työssä havaittiin, että teleskooppipuomin jatkoksen optimointi vaatii FE -analyysiohjelmiston rinnalleen, jotta voidaan varmistua rakenteen kestävyydestä ja optimoida väsymiskestävyyt-tä. Liukupalojen vaikutus teleskooppipuomin käytökseen sekä väsymiskestävyyden optimoin-ti vaatii jatkotutkimusta.

Julkishallinnon verkostojohtaminen - Case: Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia millainen on hyvä ympäristö-johtamisen verkostomalli kunnalle. Lisäksi työssä tarkasteltiin mitä hyötyjä haittoja on kunnan verkostomaisesti organisoidussa ympäristöjohtamisessa verrattuna ei-verkostomaiseen toteutukseen. Työssä selvitettiin myös millaiset verkostojohtamisen mallit ovat tehokkaita ja mitkä ovat verkoston osapuolten odotukset kunnan ympäristöjohtamisen verkostolle. Tutkielman lopputuloksena oli ympäristöjohtamisen verkostomalli kunnalle. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat julkishallinnon verkoston hallintamalli, verkostojohtaminen, ympäristöjohtaminen ja tehokkuus. Nämä kolme käsitettä muodostivat työn verkostomallin. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tapaustutkimusta, ja tutkimuksen kohteena oli kuntaorganisaation ympäristöjohtamisen verkosto, joka käsitti ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmän. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja tutkimuksessa haastateltiin kolmetoista asiantuntijatyöryhmän jäsentä yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluin.

Sähkökoneessa esiintyvien voimien yksityiskohtainen mittausjärjestelmä

Hissiteollisuudessa nostokoneistoina käytettyjen sähkömoottoreiden laatuvaatimukset ovat tiuken-tuneet viime vuosina. Erityisesti koneistojen tuottama ääni ja mekaaninen värähtely ovat olleet jat-kuvasti tiukentuneen tarkastelun alaisena. Hissikoriin ja hissiä ympäröiviin rakenteisiin välittyvästä värähtelystä johtuva ääni on yksi hissin laatuvaikutelmaan merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä. Nostokoneisto on yksi tärkeimmistä äänen ja värähtelyn lähteistä hissijärjestelmässä. Koneiston suunnittelulla edellä mainittuja tekijöitä voidaan minimoida. Sähkökoneiden suunnittelussa finiit-tielementtimenetelmien (FEM) käyttö on vakiintunut haastavimmissa sovelluksissa. Kone Oyj:llä nostokoneistoina käytetään aksiaalivuokestomagneettitahtikoneita (AFPMSM), joiden FEM simu-lointiin käytetään yleisesti kolmea eri tapaa. Kukin näistä vaihtoehdoista pitää sisällään omat hyö-tynsä, että haittansa. Suunnittelun kannalta tärkeää on oikean menetelmän valinta ai-ka/informatiivisuus suhteen maksimoimiseksi. Erittäin tärkeää on myös saatujen tulosten oikeelli-suus. Tämän diplomityön tavoite on kehittää järjestelmä, jonka avulla AFPMS-koneen voimia voidaan mitata yksityiskohtaisella tasolla. Järjestelmän avulla voidaan tarkastella käytössä olevien FE-menetelmien tulosten oikeellisuutta sekä äänen että värähtelyn syntymekanismeja. Järjestelmän tarkoitus on myös syventää Kone Oyj tietotaitoa AFPMS-koneiden toiminnasta. Tässä työssä esitellään AFPMS-koneen epäideaalisuuksia, jotka voivat vaikuttaa mittajärjestelmän suunnitteluun. Myös koneen epäideaalisuuksiin lukeutuvaa ääntä on tarkasteltu tässä työssä. Jotta työn tavoitteiden mukaista FE-menetelmien vertailua ja tulosten oikeellisuuden tarkastelua voitai-siin tehdä, myös yleisimpiä AFPMS-koneen FE-menetelmiä tarkastellaan. Työn tuloksena on mittajärjestelmän suunnitelma, jonka avulla voidaan toteuttaa kuuden vapausas-teen voimamittaus jokaiselle koneistomagneetille alle 1N resoluutiolla. Suunnitellun järjestelmän toimivuutta on tarkasteltu FE-menetelmiä käyttäen ja järjestelmässä käytettävän voima-anturin ky-vykkyyttä on todennettu referenssimittauksin. Suunniteltu mittajärjestelmä mahdollistaa sähkömoottorin useiden eri epäideaalisuuksien tarkaste-lun yksityiskohtaisella tasolla. Mittausajatuksen soveltaminen myös muiden koneiden tutkimiseen tarjoaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksille.

Intellectual Capital Measurement in IT industry

The goal of this research – which is to critically analyze current theories and methods of intangible assets evaluation and potentially develop and test new methodology based on the practical example(s) in the IT industry. Having this goal in mind the main research questions in this paper will be: What are advantages and disadvantages of the current practices of measurement intellectual capital or valuation of intangible assets? How to properly measure intellectual capital in IT? Resulting method exhibits a new unique approach to the IC measurement and potentially even larger field of application. Despite the fact that in this particular research, I focused my attention on IT (Software and Internet services cluster – to be exact), the logic behind the method is applicable within any industry since the method is designed to be fully compliant with measurement theory and thus can be properly scaled for any application. Building a new method is a difficult and iterative process: in the current iteration the method stands out as rather a theoretical concept rather than a business tool, however even current concept totally fulfills its purpose as a benchmarking tool for measuring intellectual capital in IT industry.

The best practices in the formation phase of Sino-Finnish joint ventures in China: For Finnish software companies

This study discusses the formation phase of Chinese-Finnish joint ventures in China. The purpose of this thesis is to create best practices for Finnish software companies in forming a joint venture with a local Chinese company in China. Therefore, the main research question, in what are the best practices for forming Sino-Finnish joint ventures in China for Finnish software firms, is examined through four different themes within the joint venture formation phase; the motives, the partner se- lection, the choice of a joint venture type and joint venture negotiations. The theoretical background of the study consists of literature relating to the establishment process of Sino-Western joint ventures in China. The empirical research conducted for this study is based on the expert interviews. The empirical data was gathered via nine semi-structured interviews with both Chinese and Finnish experts in software and technology industry, who have experience or knowledge in establishing Sino-Finnish joint ventures in China. Thematic analysis was used to cat- egorize and interpret the interview data. In addition, a thematic network was built to act as a basis of the analysis. According to the main findings, the main motives for Finnish software companies to establish a joint venture in China are lack of skills or experience, little resources to enter on their own, and China’s large market. The main motives for Chinese companies are to gain new technology or man- agerial skills, and expand internationally. The intellectual property rights (IPR) have recently im- proved a lot in China, but the Finnish companies’ knowledge on IPR is inadequate. The Finnish software companies should conduct a market and industry research in order to understand their po- sition in the market and to find a suitable location and potential joint venture partners. It is essential to define partner selection criteria and partner attributes. In addition, it is important to build the joint venture around complementary motives and a win-win situation between the joint venture partners. The Finnish companies should be prepared that the joint venture negotiations will be challenging and they will take a long time. The challenges can be overcome by gaining understanding about the Chinese culture and business environment. The findings of this study enhance understanding of the joint venture formation phase in China. This study provides guidelines for Finnish software companies to establish a joint venture in China. In addition, this study brings new insights to the Sino-Western joint venture literature with its soft- ware industry context. Future research is, however, necessary in order to gain an understanding of the advantages and disadvantages of a joint venture as an entry mode into China for Finnish soft- ware companies

Liiketoimintamallin uudistuminen yrityskaupassa

Diplomityön tavoitteena on tutkia yrityskaupan vaikutuksia liiketoimintaan. Kuinka se muuttui yrityskaupan jälkeen ja kuinka se vastasi ennalta suunniteltua strategiaa. Työ tehtiin haastattelututkimuksena, jossa tutkittavina kohdeyhtiöinä oli kuusi yritystä, jotka olivat laajentuneet ostamalla yrityksen tai yrityksiä. Yhtiöiden tavoitteena oli hakea kasvua ostamalla valmis yritys tai liiketoiminta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehityksen mukaisesti, jos yrityksen kasvustrategiana on kasvaa yrityskaupan avulla, sillä on vaikutus liiketoimintaan yrityskaupan jälkeen. Työn tuloksena saatiin arvio siitä, kuinka alkuperäinen strateginen tavoite saavutettiin ja mitä muita hyötyjä ja haittoja liiketoiminnan yhdistämisellä oli. Työn keskeisimmät tulokset olivat, että yrityskaupalla on aina vaikutus yrityksen liike- toimintaan. Paras hyöty saadaan, jos ostettavan yrityksen liiketointa on täydentävää, ei päällekkäistä liiketoimintaa. Yhdistymisestä saadaan hyötyjä jos yritykset voivat hyödyn- tää toinen toisensa osaamista. Etuina saadaan myös synergiahyötyjä, erityisesti yrityksen hallinnossa ja toiminnanohjausjärjestelmissä. Ostettavan yrityksen haltuunotto tulisi olla hallittu ja nopea.

Analysis of PWR-PACTEL Small Break LOCA experiment using TRACE

Currently, the power generation is one of the most significant life aspects for the whole man-kind. Barely one can imagine our life without electricity and thermal energy. Thus, different technologies for producing those types of energy need to be used. Each of those technologies will always have their own advantages and disadvantages. Nevertheless, every technology must satisfy such requirements as efficiency, ecology safety and reliability. In the matter of the power generation with nuclear energy utilization these requirements needs to be highly main-tained, especially since accidents on nuclear power plants may cause very long term deadly consequences. In order to prevent possible disasters related to the accident on a nuclear power plant strong and powerful algorithms were invented in last decades. Such algorithms are able to manage calculations of different physical processes and phenomena of real facilities. How-ever, the results acquired by the computing must be verified with experimental data.

The best practices in the formation phase of Sino-Finnish joint ventures in China: For Finnish software companies

This study discusses the formation phase of Chinese-Finnish joint ventures in China. The purpose of this thesis is to create best practices for Finnish software companies in forming a joint venture with a local Chinese company in China. Therefore, the main research question, in what are the best practices for forming Sino-Finnish joint ventures in China for Finnish software firms, is examined through four different themes within the joint venture formation phase; the motives, the partner se-lection, the choice of a joint venture type and joint venture negotiations. The theoretical background of the study consists of literature relating to the establishment process of Sino-Western joint ventures in China. The empirical research conducted for this study is based on the expert interviews. The empirical data was gathered via nine semi-structured interviews with both Chinese and Finnish experts in software and technology industry, who have experience or knowledge in establishing Sino-Finnish joint ventures in China. Thematic analysis was used to cat-egorize and interpret the interview data. In addition, a thematic network was built to act as a basis of the analysis. According to the main findings, the main motives for Finnish software companies to establish a joint venture in China are lack of skills or experience, little resources to enter on their own, and China’s large market. The main motives for Chinese companies are to gain new technology or man-agerial skills, and expand internationally. The intellectual property rights (IPR) have recently im-proved a lot in China, but the Finnish companies’ knowledge on IPR is inadequate. The Finnish software companies should conduct a market and industry research in order to understand their po-sition in the market and to find a suitable location and potential joint venture partners. It is essential to define partner selection criteria and partner attributes. In addition, it is important to build the joint venture around complementary motives and a win-win situation between the joint venture partners. The Finnish companies should be prepared that the joint venture negotiations will be challenging and they will take a long time. The challenges can be overcome by gaining understanding about the Chinese culture and business environment. The findings of this study enhance understanding of the joint venture formation phase in China. This study provides guidelines for Finnish software companies to establish a joint venture in China. In addition, this study brings new insights to the Sino-Western joint venture literature with its soft-ware industry context. Future research is, however, necessary in order to gain an understanding of the advantages and disadvantages of a joint venture as an entry mode into China for Finnish soft-ware companies.

An exploration of female administrators' perceptions of their role: do the differences make a difference?

Recent Ontario legislation by the Ministry of Education has targeted a goal of 50 percent as the minimum objective for representation by women in positions of responsibility by the year 2000. As a result,those few women currently in the field of Educational Administration have become a focus for researchers. The intent of this research is to contribute to the current knowledge and understanding of women principals in the leadership role. In-depth interviews with four experienced female principals were conducted centering on their perceptions and experiences on a wide range of issues that included: gender characteristics and impact on role, perceived differences as a result of gender characteristics, decision making, curriculum leadership, communication, the perception of others, and the advantages and disadvantages of being a woman in the role. Narrative profiles were constructed for each participant and analyzed. A description for each woman emerged by an analysis of common patterns and themes in the participants' narratives. Results revealed that the participants were able to identify and to describe particular gender traits that they perceived had impact on their role. Moreover the participants regarded their gender characteristics as facilitating and enhancing the performance of their role. Common patterns for all the participants emerged from the data that conveyed a strong feminine imagery of mother and espoused the idea of school as home, and staff and students as family. Leadership ii styles demonstrated an emphasis on collaborative decision making, open communication, and apparent difficulty and ambiguity arising from the role of Curriculum leader. The results of this study also indicate that personal metaphors ascribed and embedded in the narratives are significant in conceptualizing and interpreting the administrative role.

L'application de la notion d'entreprise entre le Code de commerce français et le Code civil du Québec

"Mémoire présenté à la faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de maîtrise en droit des affaires LLM"

Discrimination génétique lors de la pré-embauche : élaboration d'une politique d'encadrement

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures En vue de l'obtention du grade de maîtrise en droit"

Étude comparative de l'anatomie des plaies de greffe de cornée par tomographie de cohérence optique (OCT)

Cette thèse porte sur l’étude de l’anatomie de la cornée après 3 techniques de greffe soient, la greffe totale traditionnelle (GTT) et des techniques de greffe lamellaire postérieur (GLP) telles que la greffe lamellaire endothéliale profonde (DLEK) et la greffe endothélium/membrane de Descemet (EDMG) pour le traitement des maladies de l’endothélium, telles que la dystrophie de Fuchs et de la kératopathie de l’aphaque et du pseudophaque. Dans ce contexte, cette thèse contribue également à démontrer l’utilité de la tomographie de cohérence optique (OCT) pour l’étude de l’anatomie des plaies chirurgicales la cornée post transplantation. Au cours de ce travail nous avons étudié l'anatomie de la DLEK, avant et 1, 6, 12 et 24 mois après la chirurgie. Nous avons utilisé le Stratus OCT (Version 3, Carl Zeiss, Meditec Inc.) pour documenter l’anatomie de la plaie. L'acquisition et la manipulation des images du Stratus OCT, instrument qui à été conçu originalement pour l’étude de la rétine et du nerf optique, ont été adaptées pour l'analyse du segment antérieur de l’oeil. Des images cornéennes centrales verticales et horizontales, ainsi que 4 mesures radiaires perpendiculaires à la plaie à 12, 3, 6 et 9 heures ont été obtenues. Les paramètres suivants ont été étudiés: (1) Les espaces (gap) entre les rebords du disque donneur et ceux du receveur, (2) les dénivelés de surface postérieure (step) entre le les rebords du disque donneur et ceux du receveur, (3) la compression tissulaire, (4) le décollement du greffon, 6) les élévations de la surface antérieure de la cornée et 7) la pachymétrie centrale de la cornée. Les mesures d’épaisseur totale de la cornée ont été comparées et corrélées avec celles obtenues avec un pachymètre à ultra-sons. Des mesures d’acuité visuelle, de réfraction manifeste et de topographie ont aussi été acquises afin d’évaluer les résultats fonctionnels. Enfin, nous avons comparé les données de DLEK à celles obtenues de l’EDMG et de la GTT, afin de caractériser les plaies et de cerner les avantages et inconvénients relatifs à chaque technique chirurgicale. Nos résultats anatomiques ont montré des différences importantes entre les trois techniques chirurgicales. Certains des paramètres étudiés, comme le sep et le gap, ont été plus prononcés dans la GTT que dans la DLEK et complètement absents dans l’EDMG. D’autres, comme la compression tissulaire et le décollement du greffon n’ont été observés que dans la DLEK. Ceci laisse entrevoir que la distorsion de la plaie varie proportionnellement à la profondeur de la découpe stromale du receveur, à partir de la face postérieure de la cornée. Moins la découpe s’avance vers la face antérieure (comme dans l’EDMG), moins elle affecte l’intégrité anatomique de la cornée, le pire cas étant la découpe totale comme dans la GTT. Cependant, tous les paramètres d’apposition postérieure sous-optimale et d’élévation de la surface antérieure (ce dernier observé uniquement dans la GTT) finissent par diminuer avec le temps, évoluant à des degrés variables vers un profil topographique plus semblable à celui d’une cornée normale. Ce processus paraît plus long et plus incomplet dans les cas de GTT à cause du type de plaie, de la présence de sutures et de la durée de la cicatrisation. Les valeurs moyennes d’épaisseur centrale se sont normalisées après la chirurgie. De plus, ces valeurs moyennes obtenues par OCT étaient fortement corrélées à celles obtenues par la pachymétrie à ultra-sons et nous n’avons remarqué aucune différence significative entre les valeurs moyennes des deux techniques de mesure. L’OCT s’est avéré un outil utile pour l’étude de l’anatomie microscopique des plaies chirurgicales. Les résultats d’acuité visuelle, de réfraction et de topographie des techniques de GLP ont montré qu’il existe une récupération visuelle rapide et sans changements significatifs de l’astigmatisme, contrairement à la GTT avec et sans suture. La GLP a permis une meilleure conservation de la morphologie de la cornée, et par conséquence des meilleurs résultats fonctionnels que la greffe de pleine épaisseur. Ceci nous permet d’avancer que la GLP pourrait être la technique chirurgicale à adopter comme traitement pour les maladies de l’endothélium cornéen.

De la pertinence d'une approche sélectionniste en épistémologie : Hull contre Kitcher

David Hull et Philip Kitcher présentent tous deux une description des sciences qui tient compte autant de l'articulation logique des théories que de leur dynamique sociale. Hull (1988a, 2001) tente de rendre compte du progrès scientifique par le biais d'une analyse sélectionniste, en s'appuyant sur les contingences sociales et les biais individuels en tant que pressions de sélections. Pour lui, un processus de sélection darwinien filtre les théories supérieures des théories inadéquates. Kitcher (1993) présente plutôt le progrès scientifique comme un changement de consensus résultant de processus sociaux et psychologiques qui mènent de manière fiable à la vérité. Les théories sont ainsi filtrées par une dynamique sociale qui sélectionne les théories selon la qualité de leur articulation logique. Kitcher (1988) exprime un doute à l'idée qu'un processus de sélection darwinien du type suggéré par Hull puisse ajouter quoi que ce soit à une explication du processus d'avancement des sciences. Ce mémoire tentera d'établir si cette critique de Kitcher est fondée. Dans cette optique, une analyse détaillée de l’approche de Hull sera nécessaire afin d’examiner comment il justifie le lien qu’il établit entre la pratique scientifique et un processus de sélection. Un contraste sera ensuite fait avec l’approche de Kitcher pour tester la force et la nécessité de ce lien et pour expliquer le désaccord de Kitcher. Cette analyse comparative permettra de préciser les avantages et les désavantages uniques à chacune des approches pour déterminer si une analyse sélectionniste est plus prometteuse qu’une analyse non-sélectionniste pour rendre compte du progrès scientifique.

L'encadrement de la thérapie génique : étude comparative de différents modèles normatifs

La thérapie génique, qui consiste à modifier le génome d'un individu, est la progression logique de l'application de la recherche fondamentale à la médecine. Au moment où l'on célèbre le décryptage du génome humain, surgissent les premières guérisons par la thérapie génique qui soulèvent l'espoir d'un traitement par la génétique pour des maladies jusqu'ici incurables. Paradoxalement, est survenu au même moment le décès d'un adolescent au cours d'un essai clinique de thérapie génique aux Etats-Unis démontrant les risques sérieux de la thérapie génique et notre manque de connaissances scientifiques. À la lumière de ces derniers épisodes, il est important de réévaluer l'encadrement normatif des essais cliniques de la thérapie génique au Canada. Nous devons nous demander si la thérapie génique, hautement expérimentale, diffère d'un point de vue juridique, des autres types de recherche biomédicale. Une analyse comparative de différents modèles normatifs encadrant la thérapie génique permet de faire ressortir les avantages et les inconvénients de chacun. Le modèle québécois a intégré simplement la thérapie génique aux régimes normatifs préexistants (celui de l'expérimentation et celui des drogues). Le modèle français se distingue par l'insertion d'un régime d'exception dans le Code de la santé publique et le Code civil pour encadrer de façon spécifique la thérapie génique. Le Royaume-Uni offre un modèle intéressant d'auto-régulation alors que les États-Unis ont des normes spécifiques malheureusement restreintes aux recherches financées par les fonds publics. Il subsiste plusieurs lacunes dans l'encadrement canadien et québécois. Afin de l'améliorer, le Canada et le Québec devraient notamment se pencher sur la création d'une autorité nationale spécialisée et de normes spécifiques à la thérapie génique, l'implantation d'une évaluation structurée des risques de dissémination d'OGMs et l'établissement d'un suivi à long terme des participants.