Työvälineiden käyttöpäätöksen mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointi vanhoille käytössä oleville koneille ja konelinjoille

Työssä on tavoitteena saada tarkastuksilla käytettävä tarkastuslista, jonka avulla tarkastuksista saadaan laadukas ja yhtenäinen tuote. Työssä käydään läpi pääpiirteittäin koneturvallisuuteen vaikuttavat lait, standardit ja direktiivi. Käsitellään lain ja sen pohjalta annettujen säädöksien kehitys ja nykypäivä. Lisäksi selvitetään, kenelle kuuluu, kussakin koneen elinkaaren vaiheessa, vastata turvallisuudesta ja kuinka sitä tulee seurata, sekä mitä vaaditaan säädöksien yhteensovittamiselta. Pääpaino on sähköjärjestelmien koneturvallisuutta koskevissa vaatimuksissa ja siinä mitä sähköjärjestelmiltä vaaditaan. Käsitellään lyhyesti, kenen tulee missäkin koneen kehitysvaiheessa tehdä turvallisuustoimenpiteisiin vaadittava riskien arviointi. Sähköjärjestelmien vaatimukset jaotellaan työssä kahteen ryhmään eli sähköisiin vaatimuksiin ja ohjauspiireille asetettuihin vaatimuksiin. Sähköiset vaatimukset on jaoteltu kuuteen alakohtaan, siten kun ne on järjestetty standardissa. Ohjauspiirit on vastaavasti jaoteltu seitsemää alakohtaa standardin mukaisesti. Tarkastuksen vaatimukset ovat esitetty kussakin kohdassa, kuten ne on esitetty standardissakin. Työhön on liitetty työkalu, minkä avulla koneen tarkastamiseen liittyvät alueet eivät ole pelkästään muistin varassa. Työkalulla saadaan yhtenäistettyä tarkastajien suorittamat tarkastukset, siten että ne vastaavat työturvallisuuslain mukaista tarkastusta. Työn aikana on suoritettu yksi todellinen koneeseen kohdistuva tarkastus, mikä on anta-nut työkalun kehittymiselle oman todellisuuspohjansa. Tarkastus on suoritettu Saint-Gobain Isover Oy:n tehtaalla.

Maarakennusyrityksen laadunhallintajärjestelmän kehittäminen

Tämän insinöörityön tutkimuksen aiheena oli laatujärjestelmän laatimiseen perehtyminen ja sen pohjalta kohdeyrityksen laatujärjestelmän kehittäminen. Työssä tutkittiin rakennusalan laadunhallintaa sekä yleisesti laatujärjestelmän sisältöä, laatimista ja kehittämistä koskevaa kirjallisuutta. Rakennusalan kirjallisuuden lisäksi kansainväliset laadunhallinnan standardit nousivat erityisesti esille kehitystyössä. Aiheen käsitteleminen aloitettiin tutkimalla laatua käsitteenä ja jatkettiin laatuun perehtymistä erityisesti rakennusalan tuotannon kannalta. Laatu ja laatusuunnittelu ovat tärkeä osa työmaan tuotannonsuunnittelua ja siihen kuuluvaa laatusuunnittelua. Itse tuotantoprosessin aikana työmaan työnaikainen laadunhallinta ja laadunvarmistus ovat erittäin kiinteä osa tuotantoa. Laatujärjestelmän sisältöä ja laatimista tutkittiin kansainvälisten standardien ISO 9001 ja ISO 9004 pohjalta. Standardien vaatimuksia pohdittiin ja sovellettiin maarakennusalan näkökulmasta. Standardeihin pohjautuvassa laadunhallintajärjestelmän sisällössä tutkittiin vaatimuksia, prosessimaista toimintamallia, johdon vastuuta, resurssienhallintaa, tuotteen toteuttamista sekä mittausta, analysointia ja parantamista. Rakennusalan laadunhallintaan laatusuunnittelun ja dokumentoinnin kannalta tutustuttiin tutkimalla olemassa olevia käytännön esimerkkejä. Insinöörityössä pyrittiin laatimaan maarakennusliikkeen toimintaan soveltuva laatujärjestelmä. Insinöörityössä keskityttiin maarakennusliikkeen toiminnan kannalta oleellisimpaan aihealueeseen eli itse työmaatoimintaan. Kansainväliset standardit ja niiden soveltaminen käytäntöön maarakennusliikkeen toiminnassa nousivat lähtökohdaksi työssä laaditulle ja yrityksessä tulevaisuudessa kehitettävälle laatujärjestelmälle. Järjestelmän laatimisessa käytettiin hyödyksi yrityksen olemassa olevaa työmaakohtaista laadunhallintaa. Työmaatoimintojen laadunhallinnan suunnitteleminen, toteuttaminen ja valvonta sekä itse työvaiheet koettiin laatujärjestelmän sisällön kannalta tärkeimmiksi osa-alueiksi. Työn tuotoksena laadittiin maarakentamiseen soveltuva laatujärjestelmämalli, joka sisältää standardin mukaisesti laatujärjestelmän kuvauksen eli laatukäsikirjan, laatusuunnittelun, tallenteet ja prosessit.

IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutus aineettoman omaisuuden käsittelyyn ja tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä

Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS-standardit) siirtymisen vaikutusta aineettoman omaisuuden tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka aiemmin tekivät tilinpäätöksensä suomalaista kirjanpitolakia ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Työssä käsitellään aineettoman omaisuuden määritelmät, tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostus- ja jaksotuskäytönnöt molempien säännöstöjen näkökulmasta, jotta IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutusta taseen arvoon voidaan arvioida. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa materiaalina on käytetty IFRS-standardistoa, kirjanpitolakia sekä muita tilinpäätöskäytäntöjä määrittävää aineistoa. Muutoksen vaikutuksia taseen arvoon tutkittiin perehtymällä yritysten tilinpäätösmateriaaliin. Työntuloksissa esitellään kuinka tilinpäätöskäytännöstä toiseen siirtyminen vaikutti aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon tase-eriin työssä havainnoiduissa yrityksissä.

Sertifioidun puuraaka-aineen ja sertifioitujen tuotteiden tietojärjestelmän määrittely

Asiakkaiden kiinnostus tuotteiden raaka-aineiden alkuperää kohden on kasvanut. Puuraaka-aineesta tehtyjen tuotteiden alkuperä voidaan todentaa sertifikaatilla, jos puu on peräisin sertifioidusta metsästä ja sen alkuperäketju tunnetaan. Tieto sertifioidusta tuotteesta kulkeutuu asiakkaalle leimaamalla tuotteita sertifioinnista kertovin merkein tai merkitsemällä esimerkiksi tuotteen asiakirjaan sertifioinnista kertova teksti. Tutkimus tehtiin Stora Enson Imatran tehtaalle, jolla oli tarve uudelle tietojärjestelmälle. Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä sertifioidun puuraaka-aineen käytön ja sertifioituina myytävien tuotteiden seurannan mandollistava tietojärjestelmä. Puun alkuperäketjun hallinnan standardit määiittävät, paljonko sertifioitua puuta kohdennettava tuotteelle, jos tuotteita halutaan myydä sertifioituna. Tietojärjestelmän määrittelyn lisäksi oli tarve selvittää prosessi, kuinka tuotteisiin ja asiakirjoihin saataisiin sertifioinnista kertova leima. Tutkimusta tehdessä selvisi, että tehtaan nykyiset myyntitoiminnot ja tietojärjestelmät asettavat rajoituksia tuotteiden ja asiakirjojen leimaukselle. Prosessia kartoitettiin mm. haastatt elemalla tehtaan ti etojärj estelmi en, myynti- ja varastotoimintojen parissa työskenteleviä ihmisiä. Haastattelujen perusteella koottiin myös tietojärjestelmän asiakasvaatimukset. Vaatimusmäärittelyä tehdessä huomioitiin myös alkuperäketjun hallinnan standardien vaatimukset. Määriteltävän tietojärjestelmän toimintaa pyrittiin havainnollistamaan tehtaan edustajille prototyyppien avulla. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty havainnollistamaan järjestelmän toimintaa erilaisin kaavioin ja kuvin. Haasteena työssä oli tulkita standardeja ja kerätä yhteen toisistaan poikkeavia asiakasvaatimuksia.

Liitetietojen hallinta sähköisessä liiketoiminnassa

Viime vuosikymmenen aikana avoimet ja alustariippumattomat XML-pohjaiset standardikehikot ovat nousseet vakavaksi haastajiksi vanhoille EDI-järjestelmille. Uusilla menetelmillä tavoitellaan joustavampia toimintatapoja, laajempaa yhteensopivuutta ja alustariippumattomuutta. Työn tarkoituksena oli kehittää avoimia standardeja hyödyntävä rajapinta aiemmin toteutettuun WWW-palveluun. Teoriaosuudessa esitellään kolme avointa sähköisen liiketoiminnan kehikkoa, RosettaNet, Web service ja ebXML. Työn käytännön osuudessa toteutettiin sähköisen liiketoiminnan palvelu, jonka avulla organisaatiot voivat välittää dokumentteja keskenään. Palvelu toteutetiin Web service -tyylillä; se käyttää HTTP-protokollaa tiedonsiirtoon ja lähettää ja vastaanottaa tarkasti määriteltyjä XML-sanomia. Eräs keskisuuri suomalainen yritys käyttää toteutettua palvelua verkkolaskujen liitetietojen lähetyksen ja vastaanoton automatisointiin.

Mittausvirtoihin liittyvä standardointi- ja kooditusehdotus uusilla energiamarkkinoilla

Sähkömarkkinaosapuolet ovat havainneet lukuisia puutteita ja haasteita tietojärjestelmien tiedonvaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Tässä työssä käsitellään tiedonvaihdon ongelmaa mittausvirtojen kannalta. Tiedonvaihdon lisääntyminen ja sanomien monipuolistuminen on johtanut siihen, että läheskään kaikki tarpeelliset sanomat eivät ole standardoitu, ja jo luoduissa tai ehdotetuissa standardeissa on huomattavia eroavaisuuksia mm. eri maiden välillä. Tässä työssä kuvataan nykyinen automaattisen mittarinlukujärjestelmän ja jakeluverkkoyhtiön mittaustietovaraston välinen tiedonvaihtoratkaisu ja siihen liittyvät mittaustietovirrat. Työssä esitellään myös älykkäiden mittarien tuomia hyötyjä ja pohditaan uusien mittausten tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi pohditaan nykyisten tietovirtojen koodituskäytäntöjen toimivuutta ja niiden puutteita ja ongelmia. Työssä laaditaan esimerkki standardi mittausvirtakonfiguraation mallintamiseksi sähkömarkkinoilla. Työn painopiste on energiamittaustietojen tietovirroissa lähtien laskutuksen tarpeista. Tavoitteena on automaattisten mittarinhallintaprojektien tuomien älykkäiden mittarien uusien mittausten aiheuttaman ja mahdollistaman tietovirran standardointi. Työssä pohditaan, kuinka tietovirta saadaan eheästi siirtymään mittauspalveluntarjoajan ja jakeluverkkoyhtiön järjestelmien välillä sekä miten uudet tiedonkäyttötarpeet tulisi koodittaa. Uudet sanomastandardiehdotukset esitetään XML-mallein, ja lopuksi pohditaan mallien toimivuutta ja niihin tarvittavia jatkokehitystarpeita.

Yritysjohdon vaikutukset tilinpäätökseen liikearvon arvonmäärityksessä

Tutkimuksen päätarkoituksena oli tutkia teoreettisesti IAS 36:n mukaiseen liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat tilinpäätösinformaatioon, ja joihin yritysjohdolla on mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksenteollaan. Tavoitteeseen pyrittiin selvittämällä, mitä liikearvo on, kuinka sitä käsitellään sekä tutkimalla miten ja mistä komponenteista se muodostuu Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimi IFRS – standardit. Liikearvolaskentaan liittyvää ulko- ja kotimaista kirjallisuutta on myös hyödynnetty tutkimuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat liikearvon arvonmäärityksen ongelmat liittyvät rahavirtaa tuottavien yksiköiden määrittämiseen, toimivan viranomaisvalvonnan puuttumiseen, kerrytettävissä olevien rahavirtojen arvioimiseen ja niiden nykyarvon määrittämiseen. Näissä johdon vaikutus on keskeinen, sillä vastuu oikean kuvan antamisesta on johdolla ja IAS 36:n antamat suositukset nykyarvolaskennassa käytettävästä diskonttokorosta ja vastaisten rahavirtojen määrittämisestä ovat epätarkkoja mahdollistaen tilinpäätösinformaation kaunistelemisen. Toisaalta johdon ammattitaidottomuus saattaa johtaa tarpeettomien arvonalentumisten kirjaamiseen.

Context exchange between devices in mobile environment

Context awareness is emerging on mobile devices. Context awareness can be used to improve usability of a mobile device. Context awareness is particularly important on mobile devices due the limitations they have. At first in this work, a literature review on context awareness and mobile environment is made. For aiding context awareness there exist an implementation of a Context Framework for Symbian S60 devices. It provides a possibility for exchanging the contexts inside the device between the client applications of the local Context Framework. The main contribution of this thesis is to design and implement an enhancement to the S60 Context Framework for providing possibility to exchange context over device boundaries. Using the implemented Context Exchange System, the context exchange is neither depending on the type of the context nor the type of the client. In addition, the clients and the contexts can reside on any interconnected device. The usage of the system is independent of the programming language since in addition to using only Symbian C++ function interfaces it can also be utilized using XML scripts. The Meeting Sniffer application, which uses the Context Exchange System, was also developed in this work. Using this application, it is possible to recognize a meeting situation and suggest device profile change to a user.

Implementació de l'OpenERP a una Pyme

Aquest projecte mostrarà la implementació de l'ERP OpenERP, en les àrees vendes, compres i comptabilitat, d'una empresa pyme que per motius de privacitat no direm el seu nom i les dades de la base de dades seran fictícies. L'empresa és dedica al sector tèxtil i vol aconseguir que l'aplicació li funcioni com si és comportes com un e-commerce pels seus clients especials però amb les funcionalitats dels ERP's. És detallarà les funcionalitats de l'OpenERP, s'exposaran els requeriments que espera aconseguir l'empresa amb la implementació, el disseny, les configuracions i el desenvolupament d'un mòdul especific per l'empresa.

Ontologia de LinkedIn : El primer pas per inferir informació a partir de les ofertes de feina

Amb aquest treball de final de carrera de la titulació d'enginyeria tècnica en informàtica de gestió es pretén fer una primera aproximació al món de l'anàlisi semàntic de webs. Consisteix, per una banda, en la creació d'una ontologia per emmagatzemar informació provinent de la web de LinkedIn de manera que després pugui ser analitzada i permeti filtrar les dades de manera pràctica evitant l'excés d'informació no útil. Per altra banda, el treball inclou el desenvolupament d'una aplicació per a l'obtenció de la informació de la web de LinkedIn de manera automàtica, i un mètode per a la importació a l'ontologia creada.

Trabajo Final de Carrera : Compiladores

Estudio de la tecnología necesaria para la obtención de una herramienta de conversión de texto en formato OpenDocument a voz y que el resultado sea almacenado en un archivo de audio.

UDDI palvelurekisterin merkitys Web palveluissa

Tietojärjestelmien integraatio on nykypäivänä tärkeä osa alue yritysten toiminnassa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja Web palvelut on uusi joustava tapa tehdä tietojärjestelmien välinen integraatio. Web palveluiden yksi ydinkomponentti on UDDI, Universal Description, Discovery and Integration. UDDI toimii palvelurekisterin tavoin. UDDI määrittää tavan julkaista, löytää ja ottaa käyttöön Web palveluja. Web palveluja voidaan hakea UDDI:sta erilaisin kriteerein, kuten esimerkiksi palvelun sijainnin, yrityksen nimen ja toimialan perusteella. UDDI on myös itsessään Web palvelu, joka perustuu XML kuvauskieleen ja SOAP protokollaan. Työssä paneudutaan tarkemmin UDDI:in. UDDI:ta käsitellään tarkemmin myös teknisesti. Oleellinen osa UDDI:ta on ollut julkaisijoiden ja käyttäjien mielestä tietoturvan puute, joka on rajoittanut huomattavasti UDDI:n käyttöä ja käyttöönottamista. Työssä tarkastellaankin tarkemmin juuri tietoturvaan liittyviä asioita ja ratkaisuja sekä myös UDDI:n merkitystä yrityksille.

Cost Optimisation of Mobile Advertising Client Data Transfer

Data traffic caused by mobile advertising client software when it is communicating with the network server can be a pain point for many application developers who are considering advertising-funded application distribution, since the cost of the data transfer might scare their users away from using the applications. For the thesis project, a simulation environment was built to mimic the real client-server solution for measuring the data transfer over varying types of connections with different usage scenarios. For optimising data transfer, a few general-purpose compressors and XML-specific compressors were tried for compressing the XML data, and a few protocol optimisations were implemented. For optimising the cost, cache usage was improved and pre-loading was enhanced to use free connections to load the data. The data traffic structure and the various optimisations were analysed, and it was found that the cache usage and pre-loading should be enhanced and that the protocol should be changed, with report aggregation and compression using WBXML or gzip.

Invertteripääteasteen suunnittelu

Invertteritekniikalla voidaan toteuttaa nykyaikainen, monipuolinen ja tehokas pääteaste moneen eri käyttötarkoitukseen. Tässä työssä suunnitellaan invertteripääteaste mittalaite- ja virtalähdesovelluksiin. Suunnittelussa otetaan huomioon muunneltavuus, valmistuskustannukset ja mitat. Näiden kriteerien lisäksi pääteaste suunnitellaan niin, että se täyttää mittalaite- ja virtalähdesovelluksien vaatimat standardit. Pääteasteen teho rajoittuu 500 VA:iin, mutta vaatimukset lähtöjännitteen erimuotoisuudelle aiheuttavat suunnittelulle omat vaikeutensa. Työssä täytyy tutkia, minkälainen tuloaste, invertteri, suodin ja lähtöaste sopivat parhaiten pääteasteen toteutukseen. Sopivien topologioiden löydyttyä pääteaste simuloidaan tietokoneella, jonka jälkeen voidaan suunnitella prototyyppi käytännön testauksia varten. Suunnittelussa päädyttiin seuraaviin topologioihin: Tuloasteeksi valittiin PFC-piiri, joka on nykyaikana pakollinen invertterikäytössä, koska verkkoon palaavat harmoniset yliaaltokomponentit täytyy suodattaa. Invertteritopologiaksi valittiin kokosiltainvertteri, jolla saadaan parhaiten muutettua lähtöjännitteen taajuutta ja amplitudia. Suodintopologiaksi valittiin LC-suodin, jolla saadaan tehokkaasti suodatettua invertterin aiheuttamat harmoniset yliaallot. Lähtöön sijoitetaan muuntaja, jonka muuntosuhdetta muuntamalla saadaan lähtöjännite halutuksi eri käyttötarkoituksia varten.

Pankkien rahoitusinstrumenttien arvostus menetelmät IFRS siirtymässä empiirinen tarkastelu

IFRS standardit pyrkivät yhdenmukaistamaan yritysten taloudellisen informaation esittämistapaa ja lisäämään tilinpäätöksen läpinäkyvyyttä sijoittajien näkökulmasta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pankkien rahoitusomaisuuserien läpinäkyvyysvaatimusten toteutumista tutkimalla, kuinka rahoitusinstrumenttien arvostusmenetelmät ovat muuttuneet IFRS:n käyttöönoton myötä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin monitapaustutkimus, jossa selvitettiin kuinka aineistoon valitut neljä pohjoismaista pankkia oust menetelleet rahoitusinstrumenttien arvostamisessa IFRS standardien käyttöönoton siirtymävaiheessa vuosina 2003 2007. Aineistona käytettiin pankkien julkisia tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia. Tulosten perusteella rahoitusinstrumenttien läpinäkyvyyden voidaan sanoa jonkin verran lisääntyneen, sillä pankit olivat yleisesti ottaen siirtyneet käyvän arvon käyttämiseen aikaisemmasta hankintamenopohjaisesta menetelmästä. Käyvän arvon kaikki pankit oust määrittäneet markkinahintanoteerausten perusteella tai niiden puuttuessa erilaistenarvostusmenetelmien avulla. Pankin koko näytti olevan sidoksissa käytettavien arvostusmenetelmien monimutkaisuuteen.