Pohjois-Karjalan elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma vuoteen 2015

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa virkatyönä valmisteltu elinkeinokalatalouden (ammattikalastus, vesiviljely, kalanjalostus, tukkukauppa) kehittämisohjelma esittelee alan nykytilaa, ongelmia, kehittämistarpeita sekä toimenpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi. Elinkeinokalataloudessa on tapahtunut monia muutoksia. Kalan käsittely- ja valmistustaidot ovat siirtymässä yhä enemmän kodista yrityksiin. Matka tuottajalta lopputuotemarkkinoille on pidentynyt ja monimutkaistunut. Ammattikalastuksen väheneminen ja kannattavuusongelmat ovat uhkaamassa järvikalan saatavuutta. Ruokakalatuotantoon tähtäävä vesiviljely on myös vähentynyt Pohjois-Karjalassa. Norjalainen lohi ja kirjolohi ovat korvanneet kotimaista kalaraakaaineen saantia. Kalanjalostuksen kehitys on ollut kovasta kilpailutilanteesta huolimatta maakunnassa pääosin myönteistä. EU:n rahoitusjärjestelmän avulla maakunnan elinkeinokalatalouden rakenteita on pystytty kehittämään merkittävästi (mm. kalasatamat, jäähileasemat, yritysinvestoinnit). Pohjois-Karjalan elinkeinokalatalouden kehittämisessä tärkeää lähitulevaisuudessa on: - Maakunnan ammattikalastussaaliin lisääminen, jalostusasteen nostaminen, jatkojalostuksen lisääminen ja monipuolistaminen. - Vesiviljelytuotannon lisääminen ja monipuolistaminen sekä yleisten toimintaedellytysten kehittäminen. - Markkinoinnin (maakunnallinen, valtakunnallinen sekä kansainvälinen taso) tehostaminen. - Ekologisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestävän kalantuotannon varmistaminen. - Elinkeinokalatalousalan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen. - Innovaatioiden käyttöönoton ja yritysosaamisen edistäminen. Elinkeinokalatalouden merkittäviin kehittämistuloksiin pääseminen edellyttää laajaa sitoutumista ja yhteisiä ponnisteluja.

Aggression and its Management in Adolescent Forensic Psychiatric Care

The overall goal of this study was to explore and identify good aggression management methods and on that basis to produce recommendations for aggression management in the adolescent forensic setting. The study was conducted in three phases. In Phase I, staff’s (n = 58) perception of adolescent aggressive behaviour and methods to manage it was examined. In Phase II, staff’s (n = 30) perception of treatment settings and treatment interventions available were studied. In Phase III, the effectiveness of an aggression management programme was evaluated. The data were collected during the period 2004-2007. Participants perceived adolescent aggressive behaviour in a similar way and described aggressive behaviour as being a comprehensible phenomenon. Management methods used to control aggressive situations were alike, although the practical solutions varied between the study units, especially regarding coercive methods. Staff members proposed more time and better opportunities to discuss and evaluate the aggression situation in order to improve the methods used. The treatment settings were similar in studied forensic units and interventions were primarily focused on psychological aspects, including management of aggressive behavior. A comprehensive aggression management programme proved to be effective in decreasing incidents of violence. The use of coercive methods in aggression situations decreased and injuries to the staff became less frequent. If staff members intend to apply high quality management methods in aggression situations they have to share a consistent understanding of aggressive behaviour and need to be aware of the various methods available. In addition, they should learn more about assessment methods in order to improve aggression management. International comparison of aggression, methods for managing it and service provision creates a starting point for developing equal care provision and realization within and between European countries.

The use of dietary supplements and medication among Finnish elite athletes

Background: Dietary supplements are widely used among elite athletes but the prevalence of dietary supplement use among Finnish elite athletes is largely not known. The use of asthma medication is common among athletes. In 2009, the World Anti-Doping Agency (WADA) and the International Olympic Committee (IOC) removed the need to document asthma by lung function tests before the use of inhaled β2-agonists. Data about medication use by Paralympic athletes (PA) is limited to a study conducted at the Athens Paralympics. Aims: To investigate the prevalence of the use of self-reported dietary supplements, the use of physician-prescribed medication and the prevalence of physician-diagnosed asthma and allergies among Finnish Olympic athletes (OA). In addition, the differences in the selfreported physician-prescribed medication use were compared between the Finnish Olympic and the Paralympic athletes. Subjects and methods: Two cross-sectional studies were conducted in Finnish Olympic athletes receiving financial support from the Finnish Olympic Committee in 2002 (n=446) and in 2009 (n=372) and in Finnish top-level Paralympic athletes (n= 92) receiving financial support from Finnish Paralympic committee in 2006. The results of the Paralympic study were compared with the results of the Olympic study conducted in 2009. Both Olympic and Paralympic athletes filled in a similar semi-structured questionnaires. Results: Dietary supplements were used by 81% of the athletes in 2002 and by 73% of the athletes in 2009. After adjusting for age-, sex- and type of sport, the odds ratio OR (95% confidence interval, CI) for use of any dietary supplement was significantly less in 2009 as compared with the 2002 situation (OR 0.62; 95% CI 0.43-0.90). Vitamin D was used by 0.7% of the athletes in year 2002 but by 2% in 2009 (ns, p = 0.07). The use of asthma medication increased from 10.4 % in 2002 to 13.7% in 2009 (adjusted OR 1.71; 95% CI 1.08-2.69). For example, fixed combinations of inhaled long-acting β2-agonists (LABA) and inhaled corticosteroids (ICS) were used three times more commonly in 2009 than in 2002 (OR 3.38; 95% CI 1.26-9.12). The use of any physician-prescribed medicines (48.9% vs. 33.3%, adjusted OR 1.99; 95% CI 1.13-3.51), painkilling medicines (adjusted OR 2.61; 95% CI 1.18-5.78), oral antibiotics (adjusted OR 4.10; 95% CI 1.30-12.87) and anti-epileptic medicines (adjusted OR 37.09; 95% CI 5.92-232.31) was more common among the PA than in the OA during the previous seven days. Conclusions: The use of dietary supplements is on the decline among Finnish Olympic athletes. The intake of some essential micronutrients, such as vitamin D, is suprisingly low and this may even cause harm in those well-trained athletes. The use of asthma medication, especially fixed combinations of LABAs and ICS, is clearly increasing among Finnish Olympic athletes. The use of any physician-prescribed medicine, especially those to treat chronic diseases, seems to be more common among the Paralympians than in the Olympic athletes.

Kvinnornas budskap till världen

20 x 29 cm

Internationella Kvinnoförbundets för Fred och Frihet Finlands avdelning

12 x 19 cm

Tietoja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden liiton työmaalta

16 x 24 cm

Kvinnoförbundet för fred och frihet

10 x 24 cm

Otteita olympialaisten kisojen ja maailmanmestaruuskilpailujen ampuma-ohjelmasta

kuv., 11 x 14 cm

Internationella Kvinnoförbundets för Fred och Frihet Finlands avdelning

13 x 19 cm

Kansainvälisen naisten rauhan ja vapauden liiton Suomen osasto

12 x 19 cm

Kansainliittoyhdistysten Kansainvälisen Unioonin XVII. Yleiskokous

19 x 35 cm

Internationell massdeklaration för allmän nedrustning

11 x 26 cm

Kunnioitettavat Eduskunnan Herrat Puhemiehet, Kunnioitettavat Kansanedustajat

23 x 37 cm

Suomalaisen artistin kansainvälistymispolut

Kansainvälinen musiikkitoimiala on keskellä merkittäviä muutoksia. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti Internetin ja tekniikan kehittyminen, jotka ovat muuttaneet toimialan rakenteita ja vaikuttaneet artistin mahdollisuuksiin toimia kannattavasti. Äänitemyynti on selkeästi laskenut ja live-esiintymiset ja kiertueet ovat nousseet yhdeksi tärkeimmistä tulonlähteistä artisteille. Vaikka suomalaisten artistien kansainvälinen menestyminen on suhteellisen uusi ilmiö suomalaisessa musiikkikulttuurissa, suomalaisten artistien kilpailukyky ja halu menestyä kansainvälisesti on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta myös kilpailu on kovempaa ja artistien määrä kansainvälisillä markkinoilla on suurempi kuin aikaisemmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia aineistolähtöisesti suomalaisen artistin kansainvälistymispolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen pohjana oli artistin näkökulma. Aihetta lähestyttiin kolmen osaongelman kautta: Mitkä ovat kansainvälistymiseen vaikuttavat muutokset musiikkitoimialalla? Mitä artistin kansainvälistyminen tarkoittaa? Miten artistin kansainvälinen ura muodostuu? Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjana oli musiikkitoimialan rakenteiden ja niiden muutoksen, kansainvälistymisen ja artistin urakehityksen tarkastelu. Teoreettisen viitekehyksen olennaisin tarkastelu perustui Frithin (1988) kahteen urakehitysmalliin, joiden avulla voitiin hahmottaa artistin kansainvälistymistä. Tutkimuksen empiirisessä osassa sovellettiin laadullista tapaustutkimusta. Tutkimuksen kohteena oli viisi suomalaista rock- ja popartistia, joille Music Export Finland oli vuonna 2007 myöntänyt julkaisukiertuetukea. Jokaisesta artistista muodostettiin tutkimusta varten oma tutkimustapaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta ja aineiston analysointitapana sovellettiin teemoittelua. Tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella haastateltavat näkivät tärkeimmän musiikkitoimialan muutoksen kohdistuneen romahtaneeseen levymyyntiin. Levymyynnistä saatavat tulot ovat nykyään todella pieniä artistille ja albumin tarkoituksena on enemmänkin olla markkinointiväline artistin live-esiintymisiin. Toimialan tulevaisuus nähtiin pääsääntöisesti epävarmana ja pelottavana johtuen kehittymättömistä jakelukanavista. Artistin kansainvälisen uran voidaan nähdä etenevän vähitellen, kovan ja määrätietoisen työn kautta. Menestymisen edellytys on tiivis yhteistyö managerin, levy-yhtiön ja agentin kanssa. Monesti myös kansainvälisen menestymisen edellytyksenä on menestyminen ensin kotimaassa. Artistin kansainvälisen uran tärkeimmät käännekohdat liittyvät yleensä artistin ja jonkin uuden toimijan, kuten esimerkiksi managerin tai levy-yhtiön, välisen yhteistyön alkamiseen ja kehittymiseen. Artistien suurimmat haasteet kansainvälisessä toiminnassa liittyivät taloudellisiin näkökulmiin, kuten taloudellisten voimavarojen niukkuuteen tehdä kiertueita tai kilpailla kansainvälisesti maailman suurimpien artistien kanssa.

Kansainvälisen osakeportfolion hajauttamishyödyt eri suhdannesykleissä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko kansainvälisen hajauttamisen hyöty heikentynyt globaalisti ajan kuluessa. Tutkimusongelmaan pyritään löytämään vastaus korrelaatioanalyysillä sekä Box M-testillä. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Markowitzin luomaa modernia portfolioteoriaa, kansainväliseen hajautukseen liittyvää kirjallisuutta sekä aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Empiirisenä tutkimusaineistona käytetään Thomson Datastreamin tuottamia kokonaistuottoindeksejä. Indeksit ovat yhdeksältä eri markkina-alueelta ja 30 eri maasta. Maat on jaoteltu 18 kehittyneeseen ja 12 kehittyvään maahan.kaikki tutkielmassa käytetyt tuottoaikasarjat ovat dollarimääräisiä. Tutkimusaineisto kattaa vuodet 1995-2009 sisältäen 783 viikottaista havaintoa, kullekin tuottoindeksille. Tutkimustulosten mukaan kansainvälisen hajauttamisen edut ovat suuremmat sijoitettaessa kehittyville markkinoille, kuin pelkästään kehittyneille markkinoille sijoitettaessa. Tutkimusperiodin alkupuolella kehittyvillä markkinoilla on ollut saatavissa huomattavasti enemmän hajautushyötyä, mutta suhteellinenhyöty suhteessa kehittyneisiin markkinoihin vähenee tultaessa lähemmäs nykyhetkeä. Korrelaatiot ovat nousseet koko ajanjaksolla, mutta on myös ollut osaperiodeja, jolloin korrelaatiokertoimet ovat laskeneet.