The passing of Protestant England

Kirjallisuusarvostelu

Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta

Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmäajattelun pohjalta. tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökulmasta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevainen on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluutioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nykyisyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evolutionaarisena mallina. tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaatioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluution kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat instituutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle sekä sen eri kehitysprosesseihin liittyvä mahdollinen polkuriippuvuuden logiikka. Tutkittavina instituutioina ovat kansallinen poliittinen päätöksenteko, joka ilmentyy erilaisina komiteamietintöjä, raportteina ja selontekoina. Sotilaallista instituutiota edustavat eri operatiiviset ohjeet, ohjesäännöt ja doktriinit, jotka ovat ohjanneet johtamisjärjestelmäkehitystä. Ilmasotateorian vaikuttavuuden analyysiä varten tutkimuskohteiksi on valittu seitsemän merkittävää ilmasotateoreetikkoa. Kenraalimajuri Giulio douhet, ilmamarsalkka Hugh Trenchard ja kenraalimajuri William Mitchell edustavat ilmasotateorian varhaista kautta. Kansallista ilmasotateorian kehitystä edustavat eversti Richard Lorentz ja kenraalimajuri Gustaf Erik Magnusson. Yhdysvaltalaiset everstit John Boyd ja John Warden III ovat uuden ajan ilmasotateoreetikkoja. Näiden henkilöiden tuottamien teorioiden avulla voidaan piirtää kuva muutoksesta, jota ilmasodankäynnin teoreetti- sessa ajattelussa on tapahtunut. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle haetaan vertailua kehityksestä, jota on tapahtunut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Ilmavoimat on saanut vaikutteita muistakin maista, mutta näiden maiden kehityksen avulla voidaan selittää Suomessa tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kansainvälisellä johtamisjärjestelmäevoluutiolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kehitykseen. Tämä tutkimus laajentaa prosessuaalista tutkimusteoriaa ja polkuriippuvuusmallin käyttöä sotatieteelliseen tutkimuskenttään. tutkimus yhdistää toisiinsa aivan uudella tavalla sotilasorganisaation institutionaalisia tekijöitä pitkässä evoluutioketjussa. Tutkimus luo pohjaa prosessuaaliseen, havaintoihin perustuvaan evoluutioajatteluun, jossa eri tekijöiden selitysmalleja ja kausaalisuutta eri periodien aikana voidaan kuvata. Tutkimuksen tuloksena ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluutiossa paljastui merkittäviä piirteitä. Teknologia on ollut voimakas katalysaattori ilmapuolustuksen evoluutiossa. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa. Sodankäynnin revoluutiosta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys on voimakkaasti linkittynyt ulkomaiseen johtamisjärjestelmäkehitykseen, jossa teknologiaimplementaatiot perustuvat usean eri ilmiön paljastumiseen ja hyväksikäyttöön. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen. Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien ja strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Tutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä. Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin. Ilmasotateorian evoluutio on luonut johtamisjärjestelmän kehitykselle välttämättömän konseptuaalisen viitekehyksen, jotta ilmasota on voitu viedä käytännön tasolle. Teoria, doktriini ja instituutiot toimivat vuorovaikutuksessa, jossa ne interaktiivisesti vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimus paljasti kuusi merkittävää sokkia, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla. tutkimuksen perusteella vaikuttavimmat muutoksia aiheuttavat sokit olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Sokkeja aiheuttaneet kuusi ajankohtaa olivat: 1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918 2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933 3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944 4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa 5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993 6. Maailmanlaajuinen lama 2008- Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehittäminen on perustunut rationaalisiin päätöksiin, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta ilmasotateorian ja -doktriinien kehityksestä sekä kansainvälisestä johtamisjärjestelmäkehityksestä. Johtamisjärjestelmän evoluutioon on vaikuttanut globaali konvergenssi, johon on tehty kansallisen tason ratkaisuja järjestelmien adaptaation ja implementaation yhteydessä.

Hyönteisten ja ihmisten yhteinen maailma

Kirjallisuusarvostelu

National religion and the prayer book controversy

Kirjallisuusarvostelu

Comparative uptake and metabolism of 2-[14C]-2,4-dichlorophenoxyacetic acid in callus cultures of monocot (Dioscorea spp.) and dicot (Nicotiana tabacum L.) plants

(Comparative uptake and metabolism of 2-[14C]-2,4-dichlorophenoxyacetic acid in callus cultures of monocot (Dioscorea spp.) and dicot (Nicotiana tabacum L.) plants). The uptake and metabolism of 2-[14C]-2,4-dichlorophenoxyacetic acid (2,4-D) were investigated in leaf calluses of Nicotiana tabacum, tuber calluses of Dioscorea opposita and calluses derived from zygotic embryos, leaves and petioles of Dioscorea composita. Striking similarities were evident in the patterns of 2,4-D metabolites and their chemical characteristics in the three callus types of D. composita compared, but significant differences were detected among the patterns of rnetabolites in the three species studied. Preliminary investigations on the stability of various metabolites (separated using TLC) by hydrolysis showed that sugar esters appeared to be the major metabolites in tobacco whilst in yams (D. opposita) glycosides were shown to be the main ones, which indicated a similarity between plants of Gramineae and Dioscoreaceae in terms of 2,4-D metabolism. Release of 2,4-D from tobacco callus cells upon their transfer to 2,4-D-free medium was detected and the implications of this are discussed in relation to the cultural conditions necessary to induce morphogenesis in vitro.

Uusia tutkimuksia ja tulkintoja maorien kristillistämisestä ja tutkimuksen metodisista haasteista

Kirjallisuusarvostelu

Tutkintojen ja taitojen globaali huutokauppa : koulutuksen, töiden ja tulojen petetyt lupaukset

Kirjallisuusarvostelu

How auditory temporal processing deficits relate to dyslexia

Studies have shown that dyslexic children present a deficiency in the temporal processing of auditory stimuli applied in rapid succession. However, discussion continues concerning the way this deficiency can be influenced by temporal variables of auditory processing tests. Therefore, the purpose of the present study was to analyze by auditory temporal processing tests the effect of temporal variables such as interstimulus intervals, stimulus duration and type of task on dyslexic children compared to a control group. Of the 60 children evaluated, 33 were dyslexic (mean age = 10.5 years) and 27 were normal controls (mean age = 10.8 years). Auditory processing tests assess the abilities of discrimination and ordering of stimuli in relation to their duration and frequency. Results showed a significant difference in the average accuracy of control and dyslexic groups considering each variable (interstimulus intervals: 47.9 ± 5.5 vs 37.18 ± 6.0; stimulus duration: 61.4 ± 7.6 vs 50.9 ± 9.0; type of task: 59.9 ± 7.9 vs 46.5 ± 9.0) and the dyslexic group demonstrated significantly lower performance in all situations. Moreover, there was an interactive effect between the group and the duration of stimulus variables for the frequency-pattern tests, with the dyslexic group demonstrating significantly lower results for short durations (53.4 ± 8.2 vs 48.4 ± 11.1), as opposed to no difference in performance for the control group (62.2 ± 7.1 vs 60.6 ± 7.9). These results support the hypothesis that associates dyslexia with auditory temporal processing, identifying the stimulus-duration variable as the only one that unequally influenced the performance of the two groups.

Generalization of temporal order detection skill learning: two experimental studies of children with dyslexia

The objective of this study was to investigate the phenomenon of learning generalization of a specific skill of auditory temporal processing (temporal order detection) in children with dyslexia. The frequency order discrimination task was applied to children with dyslexia and its effect after training was analyzed in the same trained task and in a different task (duration order discrimination) involving the temporal order discrimination too. During study 1, one group of subjects with dyslexia (N = 12; mean age = 10.9 ± 1.4 years) was trained and compared to a group of untrained dyslexic children (N = 28; mean age = 10.4 ± 2.1 years). In study 2, the performance of a trained dyslexic group (N = 18; mean age = 10.1 ± 2.1 years) was compared at three different times: 2 months before training, at the beginning of training, and at the end of training. Training was carried out for 2 months using a computer program responsible for training frequency ordering skill. In study 1, the trained group showed significant improvement after training only for frequency ordering task compared to the untrained group (P < 0.001). In study 2, the children showed improvement in the last interval in both frequency ordering (P < 0.001) and duration ordering (P = 0.01) tasks. These results showed differences regarding the presence of learning generalization of temporal order detection, since there was generalization of learning in only one of the studies. The presence of methodological differences between the studies, as well as the relationship between trained task and evaluated tasks, are discussed.

Whole transcriptome organisation in the dehydrated supraoptic nucleus

The supraoptic nucleus (SON) is part of the central osmotic circuitry that synthesises the hormone vasopressin (Avp) and transports it to terminals in the posterior lobe of the pituitary. Following osmotic stress such as dehydration, this tissue undergoes morphological, electrical and transcriptional changes to facilitate the appropriate regulation and release of Avp into the circulation where it conserves water at the level of the kidney. Here, the organisation of the whole transcriptome following dehydration is modelled to fit Zipf's law, a natural power law that holds true for all natural languages, that states if the frequency of word usage is plotted against its rank, then the log linear regression of this is -1. We have applied this model to our previously published euhydrated and dehydrated SON data to observe this trend and how it changes following dehydration. In accordance with other studies, our whole transcriptome data fit well with this model in the euhydrated SON microarrays, but interestingly, fit better in the dehydrated arrays. This trend was observed in a subset of differentially regulated genes and also following network reconstruction using a third-party database that mines public data. We make use of language as a metaphor that helps us philosophise about the role of the whole transcriptome in providing a suitable environment for the delivery of Avp following a survival threat like dehydration.

Interpretação e teoria nas ciências naturais e nas ciências humanas: comentários a respeito de Kuhn e Taylor

O objetivo do artigo é o de extrair dos escritos de Taylor uma crítica da concepção de Kuhn a respeito de uma possível unidade entre as ciências naturais e as ciências humanas, e dos de Kuhn uma crítica à caracterização proposta por Taylor para as ciências naturais. Deste empreendimento resulta uma reconceptualização da unidade das ciências.

Investigating the environmental risks of transgenic crops

Legitimation of public policies that support the widespread plantings of transgenic crops presuppose, among other conditions, that (1) evidence supports that there are no unmanageable environmental risks and (2) there are no better ways to produce enough nourishing food that can dispense with the transgenics-oriented ways. This paper discusses: (a) the kinds of scientific inquiry that are needed to address (1) adequately, (b) the connections between investigations of (1) and (2), and (c) how these investigations are related with controversial social values.

4-6-20, signature de la Paix avec la Hongrie, M. Wallace ambassadeur des États-Unis [montant les marches du perron] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59538

4/7/20, Independence day [jardin des Tuileries, tribune officielle] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59904

18/7/20, M. Lefèvre et M. Wallace au cimetière [du] bois Belleau [avec Lucien Saint, préfet de l'Aisne] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 60136