European Integration Without EU Membership : Models, Experiences, Perspectives

At the beginning of the 1990s, the concept of "European integration" could still be said to be fairly unambiguous. Nowadays, it has become plural and complex almost to the point of unintelligibility. This is due, of course, to the internal differentiation of EU membership, with several Member States pulling out of key integrative projects such as establishing an area without frontiers, the "Schengen" area, and a common currency. But this is also due to the differentiated extension of key integrative projects to European non-EU countries - Schengen is again a case in point. Such processes of "integration without membership", the focus of the present publication, are acquiring an ever-growing topicality both in the political arena and in academia. International relations between the EU and its neighbouring countries are crucial for both, and their development through new agreements features prominently on the continent's political agenda. Over and above this aspect, the dissemination of EU values and standards beyond the Union's borders raises a whole host of theoretical and methodological questions, unsettling in some cases traditional conceptions of the autonomy and separation of national legal orders. This publication brings together the papers presented at the Integration without EU Membership workshop held in May 2008 at the EUI (Max Weber Programme and Department of Law). It aims to compare different models and experiences of integration between the EU, on the one hand, and those European countries that do not currently have an accession perspective on the other hand. In delimiting the geographical scope of the inquiry, so as to scale it down to manageable proportions, the guiding principles have been to include both the "Eastern" and "Western" neighbours of the EU, and to examine both structured frameworks of cooperation, such as the European Neighbourhood Policy and the European Economic Area, and bilateral relations developing on a more ad hoc basis. These principles are reflected in the arrangement of the papers, which consider in turn the positions of Ukraine, Russia, Norway, and Switzerland in European integration - current standing, perspectives for evolution, consequences in terms of the EU-ization of their respective legal orders1. These subjects are examined from several perspectives. We had the privilege of receiving contributions from leading practitioners and scholars from the countries concerned, from EU highranking officials, from prominent specialists in EU external relations law, and from young and talented researchers. We wish to thank them all here for their invaluable insights. We are moreover deeply indebted to Marise Cremona (EUI, Law Department, EUI) for her inspiring advice and encouragement, as well as to Ramon Marimon, Karin Tilmans, Lotte Holm, Alyson Price and Susan Garvin (Max Weber Programme, EUI) for their unflinching support throughout this project. A word is perhaps needed on the propriety and usefulness of the research concept embodied in this publication. Does it make sense to compare the integration models and experiences of countries as different as Norway, Russia, Switzerland, and Ukraine? Needless to say, this list of four evokes a staggering diversity of political, social, cultural, and economic conditions, and at least as great a diversity of approaches to European integration. Still, we would argue that such diversity only makes comparisons more meaningful. Indeed, while the particularities and idiosyncratic elements of each "model" of integration are fully displayed in the present volume, common themes and preoccupations run through the pages of every contribution: the difficulty in conceptualizing the finalité and essence of integration, which is evident in the EU today but which is greatly amplified for non-EU countries; the asymmetries and tradeoffs between integration and autonomy that are inherent in any attempt to participate in European integration from outside; the alteration of deeply seated legal concepts, and concepts about the law, that are already observable in the most integrated of the non-EU countries concerned. These issues are not transient or coincidental: they are inextricably bound up with the integration of non-EU countries in the EU project. By publishing this collection, we make no claim to have dealt with them in an exhaustive, still less in a definitive manner. Our ambition is more modest: to highlight the relevance of these themes, to place them more firmly on the scientific agenda, and to provide a stimulating basis for future research and reflection.

Ahtaat tieteenrajat eivät sovellu kuvatutkimukseen

Vastine Sami Moision kirja-arvioon Anne Kosken teoksesta "Niinkö on jos siltä näyttää? - Kuva ja mielikuva Suomen valtaresursseina kansainvälisessä politiikkassa" (Politiikka 2/2006)

Reino Rinteen arkisto

- Reino Rinteen arkisto sisältää laajan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjekokoelman, miete- ja päiväkirjoja 1930-luvulta lähtien, teosten käsikirjoituksia sekä muuta kirjallista tuotantoa: nuoruudenaikaisia runoja ja kirjoitelmia, satuja, pakinoita sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. - Reino Aleksanteri Rinne (1913-2002) oli sanomalehtimies ja kirjailija. Hän työskenteli toimittajana oululaisessa sanomalehti Kalevassa 1938-1947, luottamustoimessa kulttuurilehti Kaltion toimitussihteerinä 1945-1946 sekä päätoimittajana rovaniemeläisessä Lapin kansassa 1947-1948. Posiolle palattuaan Reino Rinne pani alulle Kollissanomat, jonka ensimmäinen näytenumero ilmestyi 18.8.1950. Lehden päätoimittajana hän oli 1950-1968. Vapaana kirjailijana hän toimi vuodesta 1969. Puolen vuosisadan aikana Reino Rinne julkaisi lapinaiheisia romaaneja, novellikokoelmia, runoja ja pamfletteja. Esikoisromaani "Tunturit hymyilevät" ilmestyi v. 1945. Hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa "Luotiin Koillismaa" ilmestyi v. 1995. - Valtion kirjallisuuspalkinnon Reino Rinne sai v. 1971 teoksesta "Anna minulle atomipommi". Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänelle myönnettiin v. 1977. Oulun yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi Reino Rinne promovoitiin v. 1994. - Reino Rinne tuli 1960-luvulta alkaen tunnetuksi myös eräänä Suomen johtavista luonnon ja ihmisen elinympäristön puolustajista. Elämäntyönään hän piti Kuusamon koskien säilyttämistä luononvaraisena. Kuusamon "koskisoturi" saavutti tavoitteensa, kun v. 1965 valtion asettama komitea päätyi ehdottamaan Kuusamon koskien rauhoittamista ja viimein tammikuussa 1987 asiasta säädettiin eduskunnassa laki.

Mobiiliteknologia liikkuvan työntekijän apuna

Nomadic workers travel often between different work sites and work mainly outside their regular work place, but often require access to information stored electronically in corporate information systems. While working in field conditions, communication with an information system can be achieved by using mobile technology, i.e. mobile devices and wireless communication. This master’s thesis researches the use of mobile technology to assist nomadic field workers in their tasks. First different mobile technologies are compared and constraints that characterize mobile computing are explained. In the practical part of the thesis client software is developed for a mobile device. The software allows a nomadic construction worker to identify concrete elements and to acquire and update information concerning them. The characteristics of mobile computing and their effect on usability are taken into account when implementing the client software and the software is designed to be as easy to use as possible.

Web-palveluiden turvallisuus tietojärjestelmien välisessä integraatiossa

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia liiketoiminnallisessaympäristössä olevia Web-palvelu -teknologialla toteutettujen integraatioprojektien tietoturvaa. Web-palvelut ovat SOAP-muotoisia HTTP-protokollalla välitettäviä viestejä, joilla voidaan välittää tietoa tietojärjestelmästä toiseen tai suorittaa liiketoiminnan tapahtumia. Työssä käsiteltiin erilaisia tietoturvallisuuteen vaikuttavia osa-alueita ja niiden sopivuutta Web-palveluihin. Tietoturvaa on käsitelty enimmäkseen liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Työssä havaittiin tietoturvan koostuvan monesta osa-alueesta. Osa-alueista muodostuutietoturvallinen kokonaisuus, jossa on mukana valitut teknologiat, haluttu tietoturvallisuuden taso, integroitavat tietojärjestelmät sekä näiden yhteenliittäminen ja prosessit. Jokaisen integraatioprojektin ollessa oma kokonaisuutensa, on yleispätevän tietoturvan rakentaminen vaikeaa. Tämän seurauksena tietoturvaa tulee käsitellä jatkuvasti integraatioprojektin eri vaiheissa tietoturvan vaatimusten mukaan.

Verkko-oppimateriaalien uudelleenkäytettävyys ja siirrettävyys oppimisalustalta toiselle

Työssä tarkastellaan oppimisalustoilla käytettäviä testikysymyksiä ja oppisisältöjä uudelleen-käytettävyyden ja siirrettävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia välineitä määrämuotoisten sisältöjen tuottamista varten on olemassa, ja miten niillä luodut materiaalit ovat siirrettävissä työvälineestä toiseen ja oppimisalustoille. Tutkittavana ovat sisällön paketointiin tarkoitetutSCORM- ja IMS Content Packaging -spesifikaatiot sekä kysymysten esittämiseen tarkoitettu IMS Question and Test Interoperability -spesifikaatio. Pääpaino työssäon selvittää, miten oppisisällöt ovat siirrettävissä WebCT- ja Moodle-alustojenvälillä. Tähän liittyen on luotu ohjeistus, miten yksittäiset tiedostot, kysymykset ja Sisältökokonaisuus-työkalulla koostetut sisällöt siirretään WebCT:ltä Moodleen.

Radiaalikompressorin valinta hiilivetyteollisuudessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hiilivetyteollisuudessa käytettävien radiaali-kompressorien ominaisuuksia, toimintaympäristöjä, turvallisuusasioita, etuja ja rajoitteita. Tämän lisäksi selvitettiin vaihtoehtoisia yleisesti käytettyjä menetelmiä radiaalikompressorien simuloimiseksi. Työssä tutkittiin myös kaupallisten mitoitusohjelmien soveltuvuutta laitesuunnittelun tueksi Neste Jacobs Oy:ssä. Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin radiaalikompressorien toimintaympäristöjä, säätötapoja sekä näistäja muista tekijöistä aiheutuvia rajoitteita ja vaatimuksia. Kirjallisuustutkimuksen perusteella laadittiin tarkistuslista asioista, jotka tulee selvittää ennenvarsinaista radiaalikompressorien mitoittamista. Soveltuvaakaupallista kompressorien mitoitusohjelmaa ei tutkimuksessa löytynyt. Tämän vuoksi työn kokeellisessa osassa laadittiin Excel-laskentataulukko, joka perustuu yhteen kirjallisuusosassa esitettyyn mitoitustapaan. Laaditun laskentataulukon soveltuvuutta kompressorien esivalintaan testattiin vertailemalla ohjelman mitoituksia Neste Jacobs Oy:llä käytössä olevaan mitoitusohjelmaan ja toiseen työssä esitettyyn mitoitus-menetelmään. Lisäksi Excel-laskentataulukon ja Neste Jacobs Oy:n ohjelman mitoituksia verrattiin todellisen, käytössä olevan kompressorin suunnittelu- ja operointiarvoihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin laaditun laskentataulukon käytettävyyttä, rajoitteita ja kehitysmahdollisuuksia. Saatujen tulosten perusteella työssä laadittu laskentataulukko soveltuu sellaisenaan Neste Jacobs Oy:n radiaalikompressorien simulointiin.

Natriumsilikaatin liuotuslaitoksen kapasiteetin nosto

Tässä työssä tutkittiin natriumsilikaatin (vesilasi) liuotukseen ja suodatukseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä pyrittiin optimoimaan natriumsilikaatin liuotus- ja suodatuskapasiteetti J. M. Huber Finland Oy:n Haminan tehtaan liuotuslaitoksella. Kirjallisuusosassa perehdyttiin kiinteän natriumsilikaatin ja natriumsilikaatin vesiliuoksen ominaisuuksiin, sekä käsiteltiin soveltuvin osin liuotuksen ja suodatuksen teoriaa. Kokeellisessa osassa vertailtiin kahden eri valmistajan natriumsilikaatteja toisiinsa, sekä pyrittiin löytämään molemmille laseille optimaalisimmat prosessiparametrit liuotus- ja suodatuskokeiden avulla. Erilaisia prosessiparametreja ja ajotapoja testattiin tehdasmittakaavan koeajoilla todellisilla prosessilaitteilla. Eri natriumsilikaattien vertailu tehtiin tehdasmittakaavan koeajojen sekä laboratorioanalyysien avulla. Koeajojen tulosten perusteella Taavetista toimitettu vesilasi liukenee nopeammin kuin Puolasta toimitettu ostolasi, mutta puolalaisesta lasista liuotettu silikaatti suodattuu helpommin kuin Taavetin lasista liuotettu silikaatti. Liukenemisnopeuden eroon selitettävissä Taavetin lasin suuremmalla ominaispinta-alalla sekä hauraammalla rakenteella. Suodatuseroon ei löytynyt yksiselitteistä syytä, joten sen löytämiseksi vaadittaisiin jatkotutkimuksia. Kokeiden perusteellaparas keino puolalaisen lasin liuotuksen nopeuttamiseen olisi pitää liuotussäiliön lasiylimäärä mahdollisimman korkeana jokaisessa panoksessa ja nopeuttaa liuotussäiliön panostusta lasin ja veden yhtäaikaisella annostelulla. Tulosten perusteella paras keino Taavetin lasista liuotetun silikaatin suodatuksen helpottamiseen olisi laskea liuoksen tavoitetiheyttä nykyisestä arvostaan, jolloin viskositeetti pienenee merkittävästi ja suodatus onnistuu liuotuslaitoksen kapasiteetin kannalta paremmin. Edellä mainituilla ajotavoilla tehtyjen koeajojen perusteella, molemmilla laseilla on mahdollista päästä 150 MT/d tavoitekapasiteettiin, mutta varmin tapa kyseisen kapasiteetin saavuttamiseksi olisi lisätä suodatuskapasiteettia investoimalla toiseen silikaattisuodattimeen.

Pyridyyliryhmän sisältävien erotusmateriaalien ominaisuudet ja soveltaminen hydrometallurgiassa

Diplomityössä tutkittiin silikarunkoisen, pyridyyliryhmän sisältävän erotusmateriaalin kykyä erottaa selektiivisesti kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kadmiumia sinkkisulfaattiliuoksista. Erotuskykyä verrattiin kolonnikokein toiseen kaupalliseen polystyreenidivinyylibentseenirunkoiseen (PS-DVB) erotusmate-riaaliin, jonka funktionaalinen ryhmä on samantyyppinen. Silikarunkoisen erotusmateriaalin happo-emäsominaisuuksia selvitettiin titrauksin. Metallien sitoutumisen kinetiikkaa ja eluointia verrattiin PS-DVB-runkoisen erotus-materiaalin kirjallisuudessa esitettyihin tuloksiin. Lisäksi määritettiin kummankin erotusmateriaalin partikkelikokojakaumat. Silikarunkoisen materiaalin havaittiin turpoavan noin 4 % muutettaessa se vapaastaemäsmuodosta happomuotoon. Turpoaminen oli huomattavasti vähäisempää kuin PS-DVB-runkoisella materiaalilla. Silikarunkoisen erotus-materiaalin titrauksen tuloksena voitiin todeta, että se oli heikosti emäksinen. Titrauskäyrä muistutti PS-DVB-runkoisen erotusmateriaalin titrauskäyrää, vaikka erotusmateriaalien protonoitumisalueet olivat hieman erilaiset. Tämä johtuu siitä, että silikarunkoisen materiaalin funktionaaliset ryhmät poikkeavat rakenteeltaan hieman PS-DVB-runkoisesta materiaalista. Tasapainokokeet osoittivat, että silikarunkoinen erotusmateriaali adsorboi tutkituista metalleista eniten kuparia ja nikkeliä ja vähiten sinkkiä. Kaikkien tutkittujen metallien eluointi silikarunkoisesta erotusmateriaalista onnistui rikkihapolla toisin kuin PS-DVB-runkoisesta erotusmateriaalista, jonka regenerointiin tarvitaan rikkihappoa tai ammoniumhydroksidia riippuen siitä, mitä metalleja siihen on ladattu.

Pienyrityksen elinkaaren kriittiset vaiheet ja rahoitus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä ovat pienyrityksen elinkaaren kriittiset vaiheet ja millä tavoin rahoitus ja riski liittyvät näihin vaiheisiin. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan yritystä instituutiona ja yrittäjyyttä yrittäjän piirteitä korostavien näkökulmien avulla. Rahoitus ja riski liittyvät osana yrityksen elinkaaren vaiheisiin, joita tarkastellaan elinkaariteorian avulla. Empiirinen osa koostuu yrittäjien haastatteluista, joissa yrittäjät ovat tuoneet esille omianäkemyksiään yrityksensä kriittisistä vaiheista, näihin liittyvästä rahoituksesta sekä riskistä. Tutkimus osoittaa, että pienyrityksessä yrittäjä henkilöityy yritykseensä, jolloin yrittäjän oman persoonan ja yrityksen liikeidean välinen yhteys on liiketaloudellisestikin tärkeä. Yritystoiminnan aloitus sekä yrittäjän ominaisuudet ja toimintatapa vaikuttavat pitkälti siihen miten yritys kehittyy jasiirtyy elinkaaren vaiheesta toiseen.

Sähköisen hankintatyökalun kehittäminen ja käyttöönotto. Case: Inex Partners Oy

Internetin yleistyminen on luonut uudenlaiset puitteet yritysten väliselle sähköiselle kaupankäynnille. Vanhat EDI-pohjaiset järjestelmät koetaan kalliiksi ja sitoviksi ja niiden sijasta rakennetaan www-teknologiaan pohjautuvia järjestelmiä. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli kuvata mahdollisimman tarkkaan erään web-pohjaisen hankintatyökalun kehittämis- ja käyttöönottoprojekti sekä arvioida sen onnistumista sekä käyttöönoton vaikutuksia. Case yrityksenä tutkielmassa toimii valikoima- ja logistiikkayhtiö Inex Partners Oy. Tutkielma on luonteeltaan toimintatutkimus, sillä tutkija on osa tutkimuskohdetta. Työn teoriaosassa käsitellään hankintatoimen strategiaa toimittajien valinnan ja toimittajasuhteiden hallinnan näkökulmasta. Tämän jälkeen esitellään sähköistä kaupankäyntiä ja sen hankintatoimelle tarjoamia sovelluksia. Kehitysprojektin tuotoksena syntyi sähköinen SRM-toimittajaportaali, joka mahdollistaa tarjouspyyntöjen lähettämisen ja vastaanottamisen Inexin ja tavarantoimittajien välillä. Portaali on integroitu Inexin toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) siten, että tarjouspyyntöjen perusteella muodostuneet ostotilaukset siirtyvät järjestelmästä toiseen. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että läpikäyty kehitysprojekti oli lähtökohtaisesti oikeintoteutettu ja yrityksen strategian mukainen. Tuotoksena saadun toimittajaportaalin istuvuutta tuoteryhmän hankintastrategiaan ei kuitenkaan oltu otettu tarpeeksi huomioon. Teknisen toteutuksen monimutkaisuus asettaa myös haasteensa työkalun käytölle. Jatkokehitystarpeiksi puolestaan esitetään portaalin räätälöimistä Inexin muiden tuoteryhmien hankinnan tueksi sekä portaalin huutokauppa- toiminnallisuuden kehittämistä ja käyttöönotttoa.