1000 resultados para Reformin pirstaleet : mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen
Resumo:
Työn tavoitteena oli luoda yritykseen soveltuva, toimiva laatujärjestelmän kirjallinen kuvaus sekä parantaa laadun hallintaa. Laatutoimintojen kehittämisessä perustana käytettiin laatujärjestelmästandardia SFS-EN ISO 9001. Työn lähtökohtana oli perusteellinen nykytilan selvitys. Saatujen tulosten perusteella voitiin kohdistaa toimenpiteet oikein, jolloin laadun parannus oli merkittävää ja mitattavissa. Lähtötilanteessa havaittiin suuria laatuongelmia niin asiakkaiden keskuudessa kuin yrityksen sisäisissä toiminnoissa, verrattaessa ISO 9001 standardiin. Prosessit pyrittiin kirjaamaan sekä aloitustilanteessaettä havaittujen puutteiden korjaamisen jälkeen. Tästä dokumentaatiosta muodostettiin pohja yrityksen laatujärjestelmän kuvaukselle - laatukäsikirjalle. Dokumentoitua työ- tai toiminto-ohjetta kehitettiin edelleen vastaamaan parasta havaittua toimintatapaa.Työ osoitti laadun hallinnan parantuneen merkittävästi, kun prosessi on onnistuttu kuvaamaan käytännönläheisesti ja yksinkertaisesti. Ratkaisevan tärkeää on prosessin suorittamiseen osallistuvan henkilöstön panos kuvattaessa ja kehitettäessä toimintoa. Ilman henkilöstön sitouttamista kuvaukset ja ohjeet jäävät vain hyödyttömiksi papereiksi, joita ei noudateta eikä päivitetä. Laadun, kuten minkään muunkaan parametrin, kehitystä on mahdoton seurata ilman selkeitä ja yksiselitteisiä mittareita. Työssä luotiin tärkeimpiinprosesseihin kehitystä ilmaisevat laatumittarit. Parhaimmillaan havaittiin maalaamossa suoritettujen toimenpiteiden seurauksena virheellisten kappaleiden osuuden pudonneen kertaluokkaa pienemmäksi. Laatujärjestelmän kehitystyö osoittautui tämänkin kokoisessa yrityksessä erittäin työlääksi ja aikaa vieväksi. Kuitenkin on selvää, että laadunhallinnan parantuessa ja todistusaineiston karttuessa onnistumisten kautta, lisääntyy koko yrityksen usko laadun parantamisen tärkeyteen ja näin nopeuttaa joskus kipeidenkin uudistusten läpivientiä.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena on kehittää Java CDC ajoympäristo Symbian OS käyttöjärjestelmällä varustettuun mobiililaitteeseen. Ajoympäristön tarkoituksena on mahdollistaa kehittyneiden ajoympäristöjen ja sovellusten kehittäminen mobiililaitteiden Java ohjelmistoalustoihin. Diplomityö tarkastelee kahta mobiiliympäristöa, jotka ovat käytössä erittäin laajasti matkapuhelimissa ja kämmenmikroissa: Symbian OS ja Java. Symbian OS on mobiililaitteille tarkoitettu käyttöjärjestelmä, joka on tässä työssä alustana Java ajoympäristölle. Käytännön osuus kuvailee, kuinka CDC ajoympäristö voidaan toteuttaa mobiilissa Symbian OS ympäristössä. Työssä esitellään myös teknologioita, joita CDC ajoympäristön luomalle perustalle voidaan toteuttaa. Mobiililaitteiden ominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti sen jälkeen kun ensimmäiset CLDC ja MIDP Javaa tukevat laitteet tulivat markkinoille. Nykyisin matkapuhelimet ja kämmenmikrot alkavat muistuttaa ominaisuuksiltaan entistä enemmän tavallisia tietokoneita. Myös mobiililaitteiden Java ohjelmistoalustat tarvitsevat uusia teknologioita kasvaneiden vaatimusten tyydyttämiseksi.
Resumo:
Lasertekniikkaa hyödyntävä 3D-kuvaustekniikka tuo uusia mahdollisuuksia robotilla suoritettavaan kasastapoimintaan. Kasasta otetun syvyyskuvan avulla tuotteista voidaan määrittää perinteisen XY-paikkatiedon lisäksi tuotteen korkeus- ja asentotieto. Näitä uusia ominaisuuksia hyödyntämällä robotilla voidaan suorittaa yksittäisen tuotteen poiminta kasasta eri korkeuksilta ja eri asennoista. Diplomityö kuuluu osana Master Automation Groupin ensimmäiseen 3D-tekniikkaan perustuvaan MAG PixCell 3D -robosoituun kappaleenkäsittelysoluun. Työn tavoitteena on kehittääsyvyyskuvan käsittelyyn algoritmeja, joiden avulla robotilla voidaan poimia yksitellen kasassa olevia metallisia saksen teriä. Algoritmien tarkoituksena on varmistaa kasasta löydettyjen terien poimittavuus sekä määrittää poimittavien terien korkeudet ja asennot. Tarkastusten jälkeen robotille välitetään terien XYZ-koordinaatti- ja asentotiedot.
Resumo:
Työn tavoitteena on laatia käsikirjamainen läpileikkaus levylämmönsiirtimen rakenteesta ja käytöstä lämpöpumppulaitteistoissa. Kylmäprosessin tarkastelun lisäksi on eri lähteistä haettu yhtälöitä lämmönsiirron ja painehäviönlaskentaan. Lähdeaineistona on käytetty lämmönsiirron oppikirjoja, joiden lisäksi on käyty läpi suuri joukko tieteellisen tutkimuksen julkaisemia tutkimusraportteja levylämmönsiirtimen mitoituksesta erilaisissa käyttökohteissa. Oppikirjoissa ei ole esitetty varsinaisesti levylämmönsiirtimen laskentamenetelmiä, vaan niissä esitetään lämmönsiirron perusyhtälöt. Varsinainen lämmönsiirtolevyprofiilin laskentaan perustuva lähdeaineisto on löytynyt lämmönsiirtoon erikoistuneista julkaisuista. Lämmönsiirto tapahtuu aina kuumemmasta kylmempään tilaan. Lämmönsiirto eri virtausaineiden välillä toteutetaan lämmönsiirtimien avulla. Lämmönsiirrintyyppejä on olemassa lukuisia, joista yksi yleisesti käytetty tyyppi on levylämmönsiirrin. Tässä konstruktiossa on mahdutettu paljon lämmönsiirtopintaa ulkomitoiltaan pieneen tilaan. Tämä siirrintyyppi on eduksi silloin, kun virtaavat aineet ovat puhtaita ja niillä ei ole likaavaa vaikutusta lämmönsiirtopinnoille. Lämpöpumpulla tarkoitetaan laitetta, jolla voidaan käyttää hyödyksi lämmönlähteen matalaa lämpötilatasoa nostamalla lämpötilatasoa kompressorin puristustyön avulla korkeampaan lämpötilatasoon. Lämpöpumppulaitteiston toiminta perustuu kylmäprosessin toimintaan. Kylmäprosessin läpikäynti auttaa lukijaa hahmottamaan, millainen prosessi on kysymyksessä ja mitä komponentteja liittyy kylmäprosessiin. Tässä diplomityössä esitetyt yhtälöt antavat suuntaa, millä tavalla levylämmönsiirtimien ominaisuuksia voidaan laskea ja mitkä tekijät vaikuttavat siirtimien mitoittamiseen. Tarkemmat vaihdinkohtaiset laskentakorrelaatiot muotoutuvat vasta sitten, kun valmis tuote on testattu laboratorio-olosuhteissa ja siitä on saatu lämpötila-, virtaus- ja painesuhteet selville. Tämän jälkeen voidaan mittaustuloksiin perustuen rakentaa matemaattinen malli, jolla laskennallisesti määritelläänvaihtimien ominaisuudet. Lisäksi on esitetty yleisiä tapoja, joilla voidaan määritellä lämmönsiirtimien lämpöpintoja.
Resumo:
Tämä diplomityö on tehty Hollming Works Oy:n Loviisan yksikölle. Työn tekovaiheessa yrityksessä oltiin aloittamassa tuulivoimalakoneikkojen sarjatyönä tapahtuvaa kokoonpanoa. Työn tavoitteena oli kehittää koneikkojen kokoonpanoverstaan toimintaa. Ennen työn alkua yritykseen oli perustettu tuulivoimalakoneikkojen kokoonpanoon tuoteverstas. Verstaalla kootaan raskaita osakokoonpanoja, jotka lopulta yhdistetään koneikoksi, jota kutsutaan myös naselliksi. Tämän jälkeen varusteluvaiheessa koneikkoon asennetaan mm. erilaisia sähköisiä ja hydraulisia järjestelmiä. Varusteluvaiheen päätteeksi koneikon toiminta testataan. Viimeisenä vaiheenakoneikon päälle asennetaan lasikuitukuori. Työn alkuosassa on käyty läpi tuotannon- ja materiaalinohjauksen perusteita, kokoonpanon kehittämistä ja layout-suunnittelua, jonka pohjalta tuulivoimalaverstaalle tehtiin kokoonpanosoluihin perustuva layoutsuunnitelma. Tuotannonohjaus suunnitelmassa perustuu kapeikko-ohjaukseen. Tuotannon kapeikon muodostava varusteluvaihe imee aiemmista vaiheista osakokoonpanot. Varusteluvaiheen ja testauksen jälkeen koneikko siirtyytyöntöohjatusti lasikuitukuoren asennukseen. Järjestelmässä pyritään tehokkaaseen tilankäyttöön, lyhyeen läpäisyaikaan ja vähäiseen keskeneräisen tuotannon määrään.
Resumo:
Diplomityössä selvitettiin Andritz Oy:n Pulp & Paper Mill Services -divisioonan myynnin analysointiin tarkoitettuja työkaluja ja tunnuslukuja varaosa- ja projektiliiketoiminnassa. Diplomityön aikana toteutetut haastattelut ja sähköpostin välityksellä lähetettävä kyselytutkimus kohdennettiin ennen kaikkea myynnistä vastuussa oleville ihmisille, kuten myyntipäälliköille, divisioonan johtohenkilöille ja tuoteryhmäjohtajille. Diplomityön aikana rakennettiin myynnin analysoinnissa käytettävät raportit SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään. Tulevaisuudessa kohdeorganisaatio pystyy diplomityön aikana rakennettujen myynnin analysointiraporttien avulla seuraamaan ja analysoimaan myyntiä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa ensin luotiin teoreettinen viitekehys tutkimalla Business Intelligence:ä, varaosa- ja projektiliiketoimintaa sekä myynnin analysoinnissa käytettäviä työkaluja. Tämän jälkeen suoritettiin kysely- ja haastattelututkimukset, joiden pohjalta saatiin tietoa kuinka Andritz:lla tällä hetkellä myyntiä analysoidaanja kuinka sitä halutaan tulevaisuudessa analysoida. Työn tuloksena saatiin teoriaa sekä haastattelu- ja kyselytutkimusta yhdistämällä rakennettua SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään myynnin analysoinnissa käytettävät raportit. Raportit ovat myynnin perusraportti sisältäen myynnin keskei-simmät tunnusluvut, abc-analyysi myynnistä asiakkaittain ja abc-analyysi myynnistä nimikkeittäin. Työn lopussa on myös pohdittu, mitä SAP Business Intelligence -tietojärjestelmään kannattaa tulevaisuudessa rakentaa raporttien osalta ja kuinka raportteja kannattaa lähteä hyödyntämään myynnin analysoinnin näkökulmasta.
Resumo:
Paperin pinnan karheus on yksi paperin laatukriteereistä. Sitä mitataan fyysisestipaperin pintaa mittaavien laitteiden ja optisten laitteiden avulla. Mittaukset vaativat laboratorioolosuhteita, mutta nopeammille, suoraan linjalla tapahtuville mittauksilla olisi tarvetta paperiteollisuudessa. Paperin pinnan karheus voidaan ilmaista yhtenä näytteelle kohdistuvana karheusarvona. Tässä työssä näyte on jaettu merkitseviin alueisiin, ja jokaiselle alueelle on laskettu erillinen karheusarvo. Karheuden mittaukseen on käytetty useita menetelmiä. Yleisesti hyväksyttyä tilastollista menetelmää on käytetty tässä työssä etäisyysmuunnoksen lisäksi. Paperin pinnan karheudenmittauksessa on ollut tarvetta jakaa analysoitava näyte karheuden perusteella alueisiin. Aluejaon avulla voidaan rajata näytteestä selvästi karheampana esiintyvät alueet. Etäisyysmuunnos tuottaa alueita, joita on analysoitu. Näistä alueista on muodostettu yhtenäisiä alueita erilaisilla segmentointimenetelmillä. PNN -menetelmään (Pairwise Nearest Neighbor) ja naapurialueiden yhdistämiseen perustuvia algoritmeja on käytetty.Alueiden jakamiseen ja yhdistämiseen perustuvaa lähestymistapaa on myös tarkasteltu. Segmentoitujen kuvien validointi on yleensä tapahtunut ihmisen tarkastelemana. Tämän työn lähestymistapa on verrata yleisesti hyväksyttyä tilastollista menetelmää segmentoinnin tuloksiin. Korkea korrelaatio näiden tulosten välillä osoittaa onnistunutta segmentointia. Eri kokeiden tuloksia on verrattu keskenään hypoteesin testauksella. Työssä on analysoitu kahta näytesarjaa, joidenmittaukset on suoritettu OptiTopolla ja profilometrillä. Etäisyysmuunnoksen aloitusparametrit, joita muutettiin kokeiden aikana, olivat aloituspisteiden määrä ja sijainti. Samat parametrimuutokset tehtiin kaikille algoritmeille, joita käytettiin alueiden yhdistämiseen. Etäisyysmuunnoksen jälkeen korrelaatio oli voimakkaampaa profilometrillä mitatuille näytteille kuin OptiTopolla mitatuille näytteille. Segmentoiduilla OptiTopo -näytteillä korrelaatio parantui voimakkaammin kuin profilometrinäytteillä. PNN -menetelmän tuottamilla tuloksilla korrelaatio oli paras.
Resumo:
Virranmittausantureita tarvitaan monenlaisissa käyttökohteissa, joissa ne mittaavat sekä virran suuruuttaettä laatua ja toimivat osana niiden säätelyjärjestelmää. Virranmittausantureita tarvitaan myös vikatilanteiden määrittämiseen erilaisissa suojauspiireissä. Taajuusmuuttajissa virranmittaus on hyvin tärkeää ja suurista virroista sekä taajuuksista johtuen se täytyy suunnitella huolella. Tässä diplomityössä käsitellään ja tutkitaan eri virranmittausmenetelmiä, joiden avulla taajuusmuuttajan luotettava virranmittaus voidaan toteuttaa. Työssä tutkitaan eri menetelmiä virranmittauksen toteuttamiseksi, minkä jälkeen niistä valitaan sopiva menetelmä ja tutkitaan sen eri toteutusvaihtoehtoja. Sopivan toteutusvaihtoehdon valinnan jälkeen työssä suunnitellaan oma virranmittausanturi, joka sopii nimenomaisesti taajuusmuuttajakäyttöön. Suunnitellun anturin ominaisuuksia tutkitaan lopuksi simuloimalla, jonka jälkeen arvioidaan sen soveltumista käytännön sovelluksiin sekä arvioidaan erilaisia keinoja sen parantamiseksi.
Resumo:
Sellun valmistuksessa kuluu energiaa mm. materiaalivirtojen lämmittämiseen. Käyttämällä prosessissa syntyvä sekundäärilämpö hyödyksi säästetään energiakustannuksissa. Toimiva sekundäärilämpöjärjestelmä on yksinkertainen ja tehokas. Tässä diplomityössä tutkitaan sellutehtaan sekundäärilämpöjärjestelmän toiminta. Tehtaan sekundäärilämmön käyttö on muuttunut uusien tehdasosastojen ja jakeluun tehtyjen muutoksien jälkeen. Tavoitteena on selvittää sekundäärilämpöjärjestelmän toiminta nykytilanteessa ja etsiä käyttökohteita hyödyntämättömälle sekundäärilämmölle. Saatujen tietojen perusteella laaditaan sekundäärilämpötase talvitilanteessa ja päivitetään raportointi nykytilannetta vastaavaksi.
Resumo:
Aktiivisten magneettilaakereiden avulla on mahdollista kannatella ferromagneettisia kappaleita, kuten sähkökoneiden roottoreita, ilman fyysistä kontaktia. Magneettilaakerit tarjoavat monia etuja, kuten esimerkiksi kitkattomuuden, verrattuina perinteisiin mekaanisiin laakereihin. Nämä edut vielä korostuvat suurnopeuskäytöissä, jotka ovat magneettilaakereiden pääasiallisia käyttökohteita. Tässä työssä esitellään magneettilaakereihin liittyvät erusteoriat ja niiden sovellustavat. Tämän jälkeen tarkastellaanmagneettilaakereiden kanssa käytettäviä säätöratkaisuja ja esitetään niille soveltuvat viritysmenetelmät. Teorioiden pohjalta rakennetaan täydellinen magneettilaakerijärjestelmän simulointimalli säätöratkaisuineen ja suoritetaan järjestelmän toimintaa kuvaavia simulointeja. Simuloinneissa saadut tulokset pyritään vielä varmentamaan suorittamalla mittauksia koelaitteistolla ja vertaamalla saatuja tuloksia keskenään.
Resumo:
Työn tarkoituksena oli tutkia korkeakappa-massan suotautuvuutta sekä etsiä uusia analyysimenetelmiä korkeakappa-massan karakterisoimiseksi. Työssä pyrittiin määrittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat korkeakappa-massan suotautumiseen. Työn kirjallisessa osassa tarkasteltiin aluksi yleisesti keiton teoriaa, minkä jälkeen käsiteltiin jauhatusta ja tarkemmin korkeakappa-massan hienovaraisempaa jauhatusta eli kuidutusta. Seuraavaksi käsiteltiin suodatusta ja sen teoriaa sekä suodatukseen vaikuttavia tekijöitä. Massan pesusta esitettiin perusteet ja teoriaa. Lopuksi tarkasteltiin massan karakterisointia eri lähestymistavoilla sekä kuitujen perusominaisuuksia. Kokeellisessa osassa verrattiin LTY:n koesuodatuslaitteistolla tehdyillä suodatuskokeilla korkeakappa-massaisen sellukakun suotautuvuutta eri paine-eroilla, suodoksen eri hienoainepitoisuuksilla sekä ennen ja jälkeen sellutehtaallatapahtuneen kuidutuksen. Savonlinnassa sijaitsevalla laitteistolla tehtiin syrjäytystestejä ennen ja jälkeen kuidutusta otetuilla sellumassoilla. Lisäksi ennenja jälkeen kuidutusta otettuja sellumassanäytteitä karakterisoitiin mm. kuituanalysaattorilla, huokoskoko- ja ominaispinta-ala-analyyseillä sekä SEM-kuvilla. Suodatuskokeissa hienoainepitoisuudella ei ollut merkitystä permeabiliteettiin mitattujen suodosvirtausten perusteella. Kuten Darcyn lain perusteella voitiin olettaa, kakun paine-eron kasvaessa permeabiliteetti kasvoi. Vaikutus ei ollut kuitenkaan lineaarinen paine-eroon verrattuna vaan kakun permeabiliteetti kasvoi enemmän tietyllä paine-erovälillä. Tämä paine-eroväli vaihteli hieman riippuen oliko sellumassa otettu ennen vai jälkeen kuidutusta. Lappeenrannassa tehdyissä suodatuskokeissa ei ennen ja jälkeen kuidutusta otetuilla näytteillä ollut selvää eroa permeabiliteeteissa, mutta Savonlinnan syrjäytystesteissä ero syrjäytymisnopeudessa oli selvä. Ennen ja jälkeen kuidutusta otettujen sellumassojen kuituanalysaattorituloksissa ja SEM-kuvissa ei havaittu eroa näytteiden välillä, mutta massojen huokoskoko muuttui kuidutuksen vaikutuksesta.
Resumo:
Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmesta ulkoistuksesta epäonnistuu. Tällä tutkimuksella halutaan osaltaan selvittää tähän syitä. Tutkimus tarkentuu ulkoistuksen hankintavaiheeseen ja tarkastelee sen tyypillisiä kehitys kohteita. Tutkimukseen osallistui 25 Suomessa toimivaa suurtatai keskisuurta yritystä useilta eri toimialoilta. Kohdeyritysten toteuttamistaja vielä suunnitteilla olevista ulkoistusprojekteista kerättiin tietoa haastattelemalla yritysten henkilöitä, jotka olivat itse olleet mukana toteutuneissa ulkoistusprojekteissa. Haastatteluissa käytiin muun muassa tarkemmin läpi yhteensä 40 toteutunutta ulkoistusprojektia. Ulkoistamisen hankintavaiheesta luotiin tätä tutkimusta varten viisivaiheinen prosessimalli. Sen jälkeen kirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista etsittiin tietoa siitä, miten ulkoistuksen hankintavaiheessa tulisi menetellä. Vertaamalla haastatteluissa ilmi tulleita asioita kirjallisuuden esittämään teoriaan sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin löydettiin kohdeyritysten toteuttamien ulkoistusten hankintavaiheesta 13 selkeää kehityskohdetta. Tyypillisten kehityskohtien tunnistaminen mandollistaa näiden haasteiden huomioimisen ulkoistusprojektien suunnittelussa ja vähentää siten projektin epäonnistumisen riskiä. Lista tunnistetuista kehityskohteista muodostaa lähtökohdan yritysten oman ulkoistamistoiminnan kehittämiselle tarjoamalla listan osa-alueista, joiden toimintaa on syytä tarkastella lähemmin.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on ensin selvittää, kuinka ulkoisenja sisäisen tar-kastuksen välisen rajapinnan pitäisi lähdeaineiston perusteellateoriassa muodostua. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisen jälkeen tutkimuk-sen empiirisessä osassa pyritään lähdeaineistoon perustuvan kyselytutki-muksen avulla muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välinen rajapinta käytännössä muodostuu. Tutkimuksen em-piirinen osa toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 60 suomalaisen yrityksen sisäisen tarkastuksen päällikölle ja päävastuulliselle tilintarkasta-jalle. Sisäisten ja ulkoisten tarkastajien mielipide-erojen tilastollinen mer-kitsevyys testattiin parillisten vastausten t-testillä. Tutkimustulokset osoittavat, että tarkastajien välilläon yhteistyötä ja että he koordinoivat työtään jonkin verran. Parhaiten koordinointitoimenpiteet onnistuvat päällekkäisen työn ehkäisemissä. Jos ja kun osapuolet ovat yh-teistyössä, tapahtuu se yleensä tilintarkastajien aloitteesta; tilintarkastajat päättävät missä ja milloin yhteistyö tapahtuu. Yhteistyön ja koordinaation lisäämiselle on siis paljon tilaa. Rohkaisevaa kuitenkin on, että vastausten perusteella yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sidosryhmät odottivat voittoa tavoittelemattomalta case-yritykseltä Lappeenranta Innovation Oy:ltä sen perustamisen yhteydessä ja reilun vuoden toiminnan jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös niitä kehittämisehdotuksia, joita sidosryhmillä on yritykselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus jasen aineisto koostuu dokumenteista, mediateksteistä ja haastatteluista. Menetelminä on käytetty teemoittelua ja diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi alkuvaiheen odotuskokonaisuutta: 1) yrittäjien auttaminen; 2) tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen; 3) rahoituksen hakeminen; 4) public-private -yhteistyön kehittäminen; 5) Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja6) verkostojen luominen. Reilun vuoden toiminnan jälkeen odotukset ovat muuttuneet jonkin verran: public-private-yhteistyön odotuksen merkitys on kasvanut ja uutena odotuksena on tullut IP-oikeuksien suojaaminen. Kehittämisehdotuksia tutkimuksessa löytyi 10 eri toiminta-alueelta: yritys-kehitys; rahoitus; Venäjä-yhteistyö; verkostot; maakunnallisuus; toiminnan laajuus; yhteistyö sidosryhmien kanssa; tiedottaminen, asioista kertominen, selkeys; fokusointi ja priorisointi; sisäisen toiminnan kehittäminen ja hallituksen rakenne.
Resumo:
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Kiinan osakemarkkinoiden tehokkuutta ja random walk -hypoteesin voimassaoloa. Tavoitteena on myös selvittää esiintyykö viikonpäiväanomalia Kiinan osakemarkkinoilla. Tutkimusaineistona käytetään Shanghain osakepörssin A-sarjan,B-sarjan ja yhdistelmä-sarjan ja Shenzhenin yhdistelmä-sarjan indeksien päivittäisiä logaritmisoituja tuottoja ajalta 21.2.1992-30.12.2005 sekä Shenzhenin osakepörssin A-sarjan ja B-sarjan indeksien päivittäisiä logaritmisoituja tuottoja ajalta 5.10.1992-30.12.2005. Tutkimusmenetelminä käytetään neljä tilastollista menetelmää, mukaan lukien autokorrelaatiotestiä, epäparametrista runs-testiä, varianssisuhdetestiä sekä Augmented Dickey-Fullerin yksikköjuuritestiä. Viikonpäiväanomalian esiintymistä tutkitaan käyttämällä pienimmän neliösumman menetelmää (OLS). Testejä tehdään sekä koko aineistolla että kolmella erillisellä ajanjaksolla. Tämän tutkielman empiiriset tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia Kiinan osakemarkkinoiden tehottomuudesta. Lukuun ottamatta yksikköjuuritestien saatuja tuloksia, autokorrelaatio-, runs- ja varianssisuhdetestien perusteella random walk-hypoteesi hylättiin molempien Kiinan osakemarkkinoiden kohdalla. Tutkimustulokset osoittavat, että molemmilla osakepörssillä B-sarjan indeksien käyttäytyminenon ollut huomattavasti enemmän random walk -hypoteesin vastainen kuin A-sarjan indeksit. Paitsi B-sarjan markkinat, molempien Kiinan osakemarkkinoiden tehokkuus näytti myös paranevan vuoden 2001 markkinabuumin jälkeen. Tutkimustulokset osoittavat myös viikonpäiväanomalian esiintyvän Shanghain osakepörssillä, muttei kuitenkaan Shenzhenin osakepörssillä koko tarkasteluajanjaksolla.