Customer References as Marketing Practice in Company Web sites - Content and Discourse Analysis

Työn tarkoituksena oli tutkia sisältö- ja diskurssianalyysin avulla kuinka yritykset viestivät asiakasreferenssejä verkkosivuillaan. Työssä keskityttiin tutkimaan yritysten referenssikuvausten teemoja ja diskursseja, sekä sitä kuinka referenssisuhde rakentuu diskursiivisesti referenssikuvauksissa. Tutkimukseen valittiin kolme suomalaista ICT-alan yritystä: Nokia, TietoEnator ja F-Secure. Aineisto koostuu 140:stä yritysten WWW-sivuilta kerätystä referenssikuvauksesta. Sisältöanalyysin tuloksena havaittiin, että referenssikuvaukset keskittyvät kuvaamaan yksittäisiä tuote- tai projektitoimituksia referenssiasiakkaille kyseisten asiakassuhteiden valossa. Analyysin tuloksena tunnistettiin kolme diskurssia: hyötydiskurssi, sitoutumisen diskurssi sekä teknologisen eksperttiyden diskurssi. Diskurssit paljastavat referenssikuvausten retoriset keinot ja konstruoivat referenssisuhteen ja toimittajan subjektiposition eri näkökulmista. Pääpaino referenssikuvauksissa on toimittajan ratkaisun tuomissa hyödyissä. Diskurssit tuottavat referenssisuhteesta kuvan hyötyjä tuovana ja läheisenä asiakassuhteena, joka tarjoaa väylän ulkopuolisiin kyvykkyyksiin ja teknologioihin. Toimittaja esitetään referenssikuvauksissa diskurssista riippuen hyötyjen tuojana, luotettavana partnerina sekä kokeneena eksperttinä. Referenssiasiakas sen sijaan esitetään vain yhdestä näkökulmasta stereotyyppisesti tärkeänä ja tyytyväisenä asiakkaana.

Managing Configurable Products in Mass Customization

Massaräätälöinti on tärkeä osa nykyaikaista tuotestrategiaa. Massaräätälöinti mahdollistaa asiakaskohtaisesti muokattujen tuotteiden valmistuksen massatuotannon tehokkuudella. Massaräätälöinti edellyttää laajamittaista tietojärjestelmien hyväksikäyttöä, niin räätälöityjen tuotteiden mallinnuksessa, tuotteistuksessa kuin ylläpidossakin. Diplomityössä käsittelen taustatekijöitä jotka ovat johtaneet massaräätälöinnin syntyyn ja yleistymiseen. Käsittelyssä ovat myös erilaiset tavat toteuttaa massaräätälöintiä ja tietojärjestelmät jota tukevat massaräätälöintiä. Diplomityön empiirisessä osassa tarkastellaan Nokia Networksin tapaa toteuttaa massaräätälöintiä sekä esitellään tärkeimmät tätä tukevat järjestelmät. Empiirisen osan painopiste on kuitenkin hyvin vahvasti keskittynyt yhteen tuoterakenteiden osaan, joka on aiheuttanut haasteita Nokia Networksin massaräätälöintikonseptille. Tämä tuoterakenteen osa on valjastettu moneen erilaiseen käyttöön, mikä aiheuttaa ongelmia tietojärjestelmissä ja prosesseissa joihin se on vaikuttamassa. Työn tarkoituksena on kartoittaa kaikki ne ongelmat joita tämä tuoterakenteen osa aiheuttaa sulavalle massaräätälöinnin toteuttamiselle, niin yleisesti kuin järjestelmä- ja prosessimielessäkin. Työ on tehty osana laajamittaista projektia. Projektin tarkoituksena on kehittää uusi ja joustavampi ratkaisu tuoterakenteisiin, mandollistaen asiakaskohtaisten räätälöityjen tuotteiden valmistamisen, niin että se sopii Nokia Networksin järjestelmä sekä prosessi ympäristöön.

Synchronous Digital Hierarchy implementation to a Radio Transmission Node

Kiristyville markkinoille on aina tuotava jotain uutta tarjottavaa ja SDH-kortti on yksi sellainen tuote jonka Nokia Networks julkistaa osaksi uutta Nokia Flexihub Nodea. Tavoitteena on suunnitella VC-12kanavoitu STM-1 kortti yhdistämään ylemmän tason tietoliikenneverkko suuren kapasiteetin radioon. Ennen kuin markkinoilla on valmis tuote, on sen takana valtaisa määrä työtä. Erilaisia dokumentteja on pitänyt tuottaa ja sopimuksia tehdä. Esimerkiksi vaatimusmäärittelyt on oltava selvät, jotta tiedetään mitä tuotteelta halutaan. Tätä ennen on kuitenkin pitänyt ymmärtää miten SDHtoimii ja miten otsikkotavuja käsitellään. Myös erilaiset piirivalinnat aiheuttavat miettimistä, sillä markkinoilla on runsaasti valmiita piirejä SDH signaalinkäsittelyyn. Varma tiedonsiirto on tärkeää puhelinoperaattorille ja siksi joudutaan miettimään varmennuksia ja niiden toteuttamista. Myös synkronointi on tärkeä osa SDH järjestelmää ja sen toteuttaminen hyvin on tärkeää. Hälytykset on otettava huomioon ja mietittävä, miten niiden käsittely saadaan hoidettua järkevästi, ilman että mikään järjestelmän osa ruuhkautuu kohtuuttomasti. Tässä Diplomityössä on tutustuttu SDH-järjestelmään, otsikkotavujen käsittelyyn ja vaatimusmäärittelyihin.

GTK+ toolkit on mobile Linux devices

Linux -käyttöjärjestelmä on laajasti käytössä palvelin- ja työpöytätietokoneissa. Linux on lisäämässä suosiotaan kuitenkin myös sulautetuissa laitteissa, kuten PDA:issa, kännyköissä sekä erilaisissateollisuusjärjestelmissä. Näytön koko, suorituskyky ja käytettävyys asettavat omia erityisiä tarpeitaan laitteiden graafiselle käyttöliittymälle. Linux -käyttöjärjestelmälle on olemassa useita käyttöliittymäkirjastoja, joista GTK+ on yksi yleisimmin käytetyistä. Tämä diplomityö esittelee sulautetun Linux -käyttöjärjestelmän ja GTK+ käyttöliittymäkirjaston, selvittäen miten hyvin ne soveltuvat mobiileihin päätelaitteisiin. Yksi suurimmista esteistä työpöytäkäyttöön suunnattujen teknologioiden, kuten GTK+, muokkaamisessa mobiileihin päätelaitteisiin on suorituskyky. Osana tätä työtä kehitettiin GtkPerf -niminen työkalu, jolla GTK+:n suorituskykyä eri alustoilla pystytään helposti mittaamaan ja havaitsemaan mahdollisia pullonkauloja. Tämän työn johtopäätöksenä on, että pienillä muokkailuilla ja optimoinneilla GTK+ soveltuu myös mobiileihin päätelaitteisiin. Ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva GTK+ -pohjainen päätelaite, Nokia 770 Internet Tablet, on tästä osoituksena.

Evaluation of Routing solution for Next Generation Open Platform

Verkkoon kytkettävien laitteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina, joka luo tarpeen reitittimille ja niiden ominaisuuksille. On muodostunut uusi tarve laitteille, jotka voivat yhdistää erilaisia verkkoja toisiinsa. Tällaisen reitittimen rakentamiseen tarvitaan vakaa alusta. Tällaisella alustalla luodaan mahdollisuus kuormittaa järjestelmää ilman suuria ongelmia. Tällainen alusta on Open Platform, joka on suunniteltu tällaisille toiminnoille ja yhdessä oikeanlaisen verkkoratkaisun kanssa sitä voidaan käyttää sille suunnitellussa ympäristössä. Tämän diplomityön tarkoituksena on arvioida neljää eri reititysohjelmistoa ja kahta eri IP pinoa. Työssä käytetyt testit on suunniteltu arviointia varten ja niiden tarkoituksena on tuoda esille ohjelmistoissa esiintyvät viat ja ongelmat. Kaikki testit ovat samoja kaikille ohjelmille ja tehdään samassa ympäristössä. Testit analysoidaan niiden ajon jälkeen ja niiden tulosten avulla tehdään päätös mitä näistä ohjelmistoista tullaan käyttämään seuraavan sukupolven avoimella alustalla, joka tulee toimimaan Nokian Intelligent Service Nodessa. Tämä verkon laite toimii yhdyskäytävänäerilaisten verkkojen välillä.

Mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluprosessin kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun liittyvät haasteet ja ongelmat Nokia Networksin Espoon tehtaalla. Lisäksi tavoitteena oli esittää ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja ja kehitysehdotuksia mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään tuotannonohjausta ja -suunnittelua sekä tuotannonsuunnittelussa käytettäviä tietojärjestelmiä, joita ovat toiminnanohjaus-järjestelmät (ERP) ja analysointi- ja suunnittelujärjestelmät (APS). Lisäksi käsitellään tiedon tärkeää merkitystä yrityksen resurssina. Empiirisessä osuudessa käsitellään mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnittelua ja siihen liittyviä haasteita. Keskeisimpiä haasteita ovat tuotannonsuunnittelun päivittäiseen raportointiin kuluva aika sekä yhteistyö ja tiedonkulku sidosryhmien välillä. Työn tuloksissa esitettäviä kehitysehdotuksia toteuttamalla voidaan tuotannonsuunnittelusta tehdä entistä täsmällisempää ja samalla parantaa tehtaan toimitusvarmuutta.

EFFECTS OF THIDIAZURON (TDZ) ON FRUITING OF TEMPERATE TREE FRUITS

Thidiazuron (TDZ) is a phenylurea like citokinin on cell division fruit growth and fruit shape in some deciduous fruit trees. The effects of TDZ applied during flowering on apple cultivars 'Gala' and 'Fuji" were evaluated during seven growing seasons with annual applications on the same trees. The effects on pear and kiwi fruit trees were also evaluated. Every year, TDZ significantly increased fruit set and fruit weight on apple trees. The seven-year average of the fruit set from TDZ at 10 mg.L-1 was 112.7% while the control was only 51.3%. TDZ did not affect the number of clusters. The fruit weight increased 7.0% and 18.3% when the trees were sprayed with TDZ at 10 mg.L-1 and 5 mg.L-1, respectively. TDZ also increased fruit yield per tree by 28.7% and 41.8% for the 10 mg.L-1 and 5 mg.L-1 treatments, respectively. TDZ reduced the seed number per fruit and the calcium content in the flesh fruit, but increased the fruit firmness. The fruit set increased significantly on pear cultivar Packm's Triumph treated with TDZ, and reduced the seed numbers per fruit. TDZ applied at 12.5 mg.L-1 increased fruit weight by 47,4% on "Monty" kiwi.

Benchmarking Symbian OS smartphones

Diplomityön tarkoituksena oli luoda menetelmä Symbian-käyttöjärjestelmää käyttävien älypuhelinten suorituskyvyn määrittämiseen, jotta laitteiden välisiä eroja voitaisiin mitata. Aluksi Symbian-käyttöjärjestelmää ja älypuhelinlaitteistoja tutkittiin suorituskykyyn ja sen vaihteluun vaikuttavien tekijöiden ja osien löytämiseksi. Tämän jälkeen kehitettiin useita testitapauksia sisältävä testikirjasto, jolla voitiin mitata joidenkin suorituskykyyn vaikuttavien käyttöjärjestelmän rajapintojen suoritusaikoja. Testikirjaston testit ajettiin kolmella eri älypuhelinmallilla, jotta testien toimivuutta voitiin arvioida. Lopuksi testituloksia analysoitiin mahdollisten pullonkaulojen havaitsemiseksi suorituskyvystä. Testikirjaston pystyttiin havaitsemaan eroja laitteiden suorituskyvyssä. Viimeisin, uudella Symbianin EKA2-ytimellä varustettu älypuhelin, Nokia E70, jäi mittauksissa viimeiseksi, koska se pärjäsi huonosti muistinvarauksia ja TRAP-poikkeuksia testaavissa tapauksissa. Muilla mitatuilla osa-alueilla se kuitenkin päihitti selvästi muut testatut puhelimet, Nokia N90:n ja Nokia 6630:n. Näiden kahden muun laitteen tulosten skaalan tasaisuus osoittaa, että kehitetyn testikirjaston avulla saadaan johdonmukaisia ja uskottavia mittaustuloksia.

Effect of aminoethoxyvinilglycine (AVG) on preharvest fruit drop and maturity of apples

Apple trees cultivars Gala and Fuji were sprayed four weeks before commercial harvest with aminoethoxyvinilglycine (AVG), at doses of 0, 125, or 250 mg L-1, and assessed for preharvest fruit drop, fruit growth, and maturation on tree. In 'Gala', 64 days after AVG spraying, fruit drop for control treatment was 85%, and AVG (at 125 and 250 mg L-1) reduced it to 10%. In 'Fuji', 64 days after AVG spraying, fruit drop for control was 6%, while treatments with AVG (at 125 and 250 mg L-1) increased fruit drop to 10%. AVG was a powerful retardant of fruit maturation for 'Gala' but not for 'Fuji'. In 'Gala', the most affected attribute was the skin background color, followed, in decreasing order, by soluble solids content, the starch index, skin red color, the flesh firmness, and titratable acidity. In 'Gala', only flesh firmness retention was improved by increasing AVG dose from 125 mg L-1 to 250 mg L-1. The AVG at 250 mg L-1 inhibited "Gala" late fruit growth but not 'Fuji'.

Effect of preharvest spraying with thidiazuron on fruit quality and maturity of apples

Apple trees, cultivars Gala and Fuji, were sprayed at full bloom with thidiazuron (TDZ) at the doses of 0, 5, 10, or 20 g (a.i.) ha-1 and fruit were assessed for quality and maturity. In both cultivars, the increase of TDZ dose had detrimental effects on fruit quality, causing a reduction of fruit red surface and an increase of percentage of fruit that was asymmetrical and with calyx-end rot. TDZ caused an increment of calyx-end aperture that might have increased calyx-end rot. TDZ increased density and the length : diameter (L : D) ratio of the fruit. The number of viable seeds was not affected by TDZ. TDZ resulted in a substantial delay of fruit maturity in 'Gala' but not in 'Fuji'. TDZ also reduced soluble solids content (SSC) in 'Gala' and reduced titratable acidity in both cultivars.

In Search of Corporate Renewal: How to Benefit from Corporate Venturing?

Despite the rapid change in today's business environment there are relatively few studies about corporate renewal. This study aims for its part at filling that research gap by studying the concepts of strategy, corporate renewal, innovation and corporate venturing. Its purpose is to enhance our understanding of how established companies operating in dynamic and global environment can benefit from their corporate venturing activities. The theoretical part approaches the research problem in corporate and venture levels. Firstly, it focuses on mapping the determinants of strategy and suggests using industry, location, resources, knowledge, structure and culture, market, technology and business model to assess the environment and using these determinants to optimize speed and magnitude of change.Secondly, it concludes that the choice of innovation strategy is dependent on the type and dimensions of innovation and suggests assessing market, technology, business model as well as novelty and complexity related to each of them for choosing an optimal context for developing innovations further. Thirdly, it directsattention on processes through which corporate renewal takes place. On corporate level these processes are identified as strategy formulation, strategy formation and strategy implementation. On the venture level the renewal processes are identified as learning, leveraging and nesting. The theoretical contribution of this study, the framework of strategic corporate venturing, joins corporate and venture level management issues together and concludes that strategy processes and linking processes are the mechanism through which continuous corporate renewaltakes place. The framework of strategic corporate venturing proposed by this study is a new way to illustrate the role of corporate venturing as a purposefullybuilt, different view of a company's business environment. The empirical part extended the framework by enhancing our understanding of the link between corporate renewal and corporate venturing in its real life environment in three Finnish companies: Metso, Nokia and TeliaSonera. Characterizing companies' environmentwith the determinants of strategy identified in this study provided a structured way to analyze their competitive position and renewal challenges that they arefacing. More importantly the case studies confirmed that a link between corporate renewal and corporate venturing exists and found out that the link is not as straight forward as indicated by the theory. Furthermore, the case studies enhanced the framework by indicating a sequence according to which the processes work. Firstly, the induced strategy processes strategy formulation and strategy implementation set the scene for corporate venturing context and management processes and leave strategy formation for the venture. Only after that can strategies formed by ventures come back to the corporate level - and if found viable in the corporate level be formalized through formulation and implementation. With the help of the framework of strategic corporate venturing the link between corporaterenewal and corporate venturing can be found and managed. The suggested response to the continuous need for change is continuous renewal i.e. institutionalizing corporate renewal in the strategy processes of the company. As far as benefiting from venturing is concerned the answer lies in deliberately managing venturing in a context different to the mainstream businesses and establishing efficientlinking processes to exploit the renewal potential of individual ventures.

Peduncle and fruit yield, in six cropping seasons, of early dwarf cashew tree clones irrigated with different water regimes

The objective of this work was to evaluate peduncle and fruit yield in clone MS 076 and in a clonal population of drip-irrigated, early dwarf cashew trees propagated by layering, in six cropping seasons. In order to meet the increased water requirements of the crop resulting from plant growth and development, irrigation during the dry season was performed daily according to the following water regime: 15 min/plant/day during the 1st year, 30 min/plant/day during the 2nd year, 45 min/plant/day during the 3rd year and 60 min/plant/day during all subsequent years. Water was supplied by one drip emitter/plant, at an (adjustable) flow rate of 36 L/h.The research was carried out in Fortaleza-Ceará, Brazil, and a random block design was utilized, with five replicates and split-plots. The clones were assigned to plots and the cropping seasons were considered as subplots. The clonal population was superior to the clone only with regard to number of nut shells (NNS), and solely in the first season. The clone was superior to the population as to NNS and peduncle yield (PY) in the second season, and also with regard to the three evaluated traits - NNS, PY, and nut shell yield, in the last three cropping seasons.

Patulin in food: state-of-the-art and analytical trends

Patulin is a mycotoxin produced by several fungal species of the genera Penicillium and Aspergillus, found on several fruit species and, remarkably, in apples and apple products. Patulin has a broad spectrum of toxicity, including carcinogenicity and teratogenicity in animals. Due to the stability of the molecule, considerable amounts of patulin still remain in apple products after processing. This paper reviews different analytical methods for patulin determination and methods to reduce levels of patulin in apple products as well.

Estudio de la distribución espacial de Cydia pomonella (L.) y Pandemis heparana (Denis & Schiffermüller) en Torregrossa (Lleida) mediante métodos geoestadísticos

El estudio de la distribución espacial de una especie por me'todos geoestadísticos se realiza mediante el conocimiento de la función semivariograma. Después de calcular el semivariograma se procede a la estimación de la variable regionalizada en cualquier punto de la zona de estudio. Esta estimación se realiza mediante técnicas de interpolación lineal llamadas «krigeado», en honor a Krige y Matheron, fundadores de la geoestadística. El «krigeado» se basa en la minimización de la varianza del error en cada punto de estudio, previamente localizado en el espacio por sus coordenadas de situación. Cydia pomonella (L.) y Pandemis heparana (Denis & Schiffermüller) son dos tortrícidos plaga del manzano y del peral. La estimación de sus poblaciones se realiza mediante trampas de feromona y es posible disponer de una amplia base de datos. El objetivo de este trabajo fue analizar la idoneidad de los métodos geoestadísticos para el estudio de poblaciones de insectos y aplicarlas al caso concreto de C. pomonella y P. heparana. Se utilizaron las capturas en 55 estaciones con trampas de feromonas (difusor de origen Wageningen) colocadas en parcelas comerciales de manzano y peral en 1996 y 1997 en el término municipal de Torregrossa (Lleida). La idoneidad de los métodos geoestadísticos quedó demostrada por el hecho de que la variable número acumulado de machos por trampa fue regionalizable. Una vez calculadas las funciones semivariograma para cada especie y año, se han dibujado los mapas de distribución mediante el uso de isolíneas. En el futuro, se plantea la posibilidad de ampliar la zona de estudio a toda la zona frutera de Lleida y analizar la influencia de variables independientes (climáticas ...) sobre la distribución espacial mediante métodos de «co-krigeado».

Efecto del momento de aplicación, utilización de coadyuvantes y volumen de tratamiento en la efectividad de tebufenocida para el control de Cydia Pomonella (L.) (Lepidoptera: Tortricidae)

En ensayos realizados en plantaciones de manzanos en 1994 en Hood River, Oregon, se evaluó el porcentaje de daño obtenido cuando se trataron la primera y segunda generación de Cydia pomonella L con tebufenocida (RH 5992). variando tan sólo la fecha del primer tratamiento para la primera generación. Se evaluaron la persistencia, porcentaje de recubrimiento e influencia en la efectividad de tebufenocida dependiendo del volumen de caldo aplicado por hectárea y del coadyuvante utilizado. No se obtuvieron diferencias significativas entre los distintos momentos de aplicación de tebufenocida, ni tampoco entre el tipo de coadyuvante utilizado, pero sí se obtuvieron entre volúmenes. En árboles de tamaño medio, el porcentaje de mortalidad larvaria fue del 60,89r cuando se aplicó tebufenocida a un volumen de 935 1/ha. y del 81,1% cuando se aplicó a un volumen de 3.745 1/ha, porcentaje que no decreció hasta 32 días después del tratamiento. Se obtuvo una buena correlación entre porcentaje de cobertura y porcentaje de mortalidad cuando se trató con 935 1/ha.