Aliupseerioppilaiden tavoiteorientaation yhteys opintomenestykseen jalkaväen aliupseerikurssilla Kainuun prikaatissa

Tavoiteorientaatio tarkoittaa yksilön taipumusta valita tiettyjä tavoitteita ja lopputuloksia. Tämä orientaatiotaipumus tulee esille oppimis- ja suoritustilanteissa erilaisina lähestymistapoina. Tavoiteorientaatiotutkimuksen lähtökohtana onkin pyrkimys ymmärtää ja ennustaa yksilöllisiä vaihteluita suorituskäyttäytymisessä. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on tavoiteorientaatioteorian suuntaus, jossa tutkitaan tavoiteorientaatioiden ja opintomenestykse välistä yhteyttä. Tavoiteorientaatioiden on todettu olevan yhteydessä suorituksiin ja oppimistuloksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aliupseerioppilaiden tavoiteorientaation yhteys oppimistuloksiin jalkaväen aliupseerikurssila Kainuun prikaatissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ennustaako jonkin tavoiteorientaation voimakkuus henkilön valintaa reserviupseerikurssille. Tutkimuksen päämääränä oli tuoda lisätietoa varusmieskoulutukseen osana johtamisen ja sotilaspedagogian tutkimusta. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat saapumiserän 214 tiedustelulinjan oppilaat (N=38). Kvantitatiivinen aineisto muodostui tutkittavien tavoiteorientaatioista sekä aliupseerikurssin ensimmäisen jakson loppuarvioinnin mukaisista arvosanoista. Orientaatioita mitattiin Niemivirran (2002) kehittämällä kysymyssarjalla, jossa tavoitteita tarkastellaan viiden tavoiteorientaation järjestelmänä: (1) oppimisorientaatio, (2) Menestysorientaatio, (3) suoritus-lähestymisorientaatio, (4) suoritus-välttämisorientaatio ja (5) välttämisorientaatio. Aineiston analysointiin käytettiin regressioanalyysiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Tulokset analysoitiin SPSS- sovellusta käyttäen lineaarisella regressioanalyysillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. 5 Tulosten perusteella tavoiteorientaatioilla on yhteys ainoastaan johtamistaidon oppimistuloksiin. Muiden opintokokonaisuuksien yhteyksiä ei regressiomalleissa havaittu. Oppimis- ja menestysorientaatiot vaikuttivat voimakkaasti muissa paitsi liikuntakoulututuksen tuloksissa. Huomioitavaa on, että oppimisorientaatio vaikutti negatiivisesti kaikilla osa-alueilla. Johtamistaidon regressiomallissa ainut tilastollisesti merkitsevä muuttaja oli menestysorientaatio. Tavoiteorientaatioilla voidaan siis jossakin määrin ennustaa johtamistaidon oppimistuloksia ja siten koko kurssimenestystä. Reserviupseerikurssille pääsyä selitti menestysorientaatio, jonka painottumisella oli melkein merkitsevä yhteys valintaan. Aikaisemmat tavoiteorientaatiotutkimukset osoittavat, että oppimisorientaatiot ovat tuottavampia kuin suoritusorientaatiot. Tässä tutkimuksessa menestysorientaatio tuki tätä käsitystä, samoin välttämisorientaatioiden heikompi kurssimenestys. Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että korkeiden arvosanojen tavoittelu korostaa menestysorientaatiota aliupseerikurssin opinnoissa. Kurssin painokertoimilla ja tavoitteilla voidaan merkittävästi vaikuttaa oppimiseen ja oppimisstrategioiden valintaan. Sopivasti asetetut koulutustavoitteet sekä yksilöllisempi viestintä todennäköisesti tukisi oppimisorientoituneiden henkilöiden kurssimenestystä. Löydettyihin yhteyksiin sekä selittäviin tekijöihin on tutkimusaineiston rajallisuudesta johtuen suhtauduttava tietyllä varauksella. Tulosten luotettavuuden lisäämiseksi tutkimusta on syytä jatkaa laajemmalla aineistolla, pidemmällä tarkasteluvälillä sekä metodologisen triangulaation avulla.

Meri-Lapin liikenneturvallisuussuunitelma

Meri-Lapin liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kuntien ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas- ja koululaiskyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Meri-Lappin liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset ovat valtateiden ja taajamateiden parantamishankkeita. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Arvioidut rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 30,7 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kuntien osuus kustannuksista on noin 8,4 miljoonaa

IAS 36 -tilinpäätösstandardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus ja sen tuomat haasteet tilintarkastukselle

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -tilinpäätösstandardi luo tilintarkastajille. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilintarkastajan näkökulmaan arvonalentumistestauksen osa-alueista ja niissä esiintyvistä haasteista. Myös yritysten kohtaamia haasteita arvonalentumistestauksen laatimisessa käytiin läpi tutkimuksessa käyttäen hyödyksi IFRS-asiantuntijan näkökulmaa. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuomia muutoksia liikearvon tilinpäätöskäsittelyyn verrattiin aiemmin käytössä olleisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin neljän KHT-tilintarkastajan ja kahden IFRS-asiantuntijan haastatteluista. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla litteroitu haastatteluaineisto. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tilintarkastajien kohtaamat haasteet nähdään liittyvän ensisijaisesti arvionvaraisiin tulevaisuuden rahavirtojen ennusteiden tarkastamiseen sekä monimutkaisen arvonalentumistestauksen osa-alueiden hallitsemiseen. Arvonalentumistestauksen nähdään lisäävän tilintarkastajan työmäärää sekä tilintarkastusriskiä.

Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan kansallisen identiteetin ja kansallisten intressien ilmentäjänä

Kansalliset tavoitteet ja kansalliset intressit ohjaavat valtioiden toimintaa. Sotaa kansallisten intressien edistämiseksi ei enää käsitetä normaalina valtioiden välisenä toimintana. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta sen sijaan voidaan nähdä nykyajan yhteisoperaationa, jonka päämäärät ovat poliittisia. Kansainvälinen kokonaisvaltainen kriisinhallinta on strateginen väline, jolla on mahdollista tavoitteellisesti edistää kansallisia intressejä. Suomen kriisinhallintaan liittyvä toimijuus ja tavoitteenasettelu ilmentävät Suomen itseymmärrystä kansallisesta identiteetistä. Suomen kansallinen identiteetti vaikuttaa sekä kriisinhallinnan tavoitteellisuuteen että itse toimintaan. Tutkimusongelma on miten kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tavoitteenasettelu ilmentää Suomen kansallista identiteettiä ja kansallisia intressejä. Tutkimus mahdollistaa Suomen kriisinhallintaosallistumisen arvioimisen kansallisten intressien edistämisen näkökulmasta päätöksenteon tueksi sekä kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuuden tarjoaman keinovalikoiman hyödyntämisen Suomen kansallisista lähtökohdista. Tämä kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu abduktiiviseen päättelyyn perustuvaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tieteenfilosofisesti tutkimus perustuu konstruktivismiin ja tutkimusasetelma ilmentää sosiaalisen konstruktivismin mukaista teoreettista viitekehystä. Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti Suomen intersubjektiivisten uskomusten perusteella määrittyvänä näyttäytyvää kriisinhallintaan liittyvää toimijuutta. Suomen toimijuus rakentuu vuorovaikutussuhteessa Suomen oman ja toisten toimijoiden toiminnan kanssa. Suomen toteuttamaan kansainväliseen kriisinhallintaan liittyy kansallisen identiteetin mukaisia uskomuksia, oletuksia, arvoja ja normeja, jotka vaikuttavat kansalliseen tavoitteenasetteluun. Tutkimuksessa on laadittu Suomen valtiojohtoisen kriisinhallintaoperaation perusrakenne, jonka avulla on mallinnettu kansallisten intressien edistäminen ja kokonaisvaltaisuuden edellyttämien toimintojen yhteensovittaminen. Suomen strategia on toteuttaa aktiivista ja verkottunutta ulkopolitiikkaa Suomen kansainvälisen aseman rakentamiseksi kansallisen identiteetin edellyttämällä tavalla. Suomen kansallinen identiteetti mahdollistaa Suomen toteuttaman kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tavoitteenasettelun rakentamisen siten, että se edistää sekä kansallisia intressejä että kansainvälistä turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomen kansalliset intressit eivät ole ristiriidassa globaalin turvallisuus- ja hyvinvointikehityksen kanssa, vaan edistävät niitä. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tavoitteellisuus mahdollistaa sekä Suomen aktiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisen että Suomen kansallisten intressien suunnitelmallisen edistämisen, mutta edellyttää vallalla olevien sotaa ja kriisinhallintaa sekä auttamista ja kansallisia hyötyjä koskevien kansalliseen identiteettiin liittyvien uskomusten ja käsityksien muuttumista.

Kartoitus Kaakkois-Suomen jätelietteistä, lietteen tuottajista ja käsittelymenetelmistä

In this thesis the sludge of Southeastern-Finland, the companies which produce sludge and the current methods and those still in development have been surveyed. 85 % of the waste sludge from industry comes from forest industries. The sludge from municipal waste water treatment plants is mostly used as a raw material for bioplants. The sludge from forest industry is mostly incinerated. New circulation methods increase the recycling value of the waste by creating new products but they still lack a full-scale plant. The political pressure from Europe and the politics driven by the government of Finland will drive circular economy forward and thus uplifting the processing options of waste slurries. This work is divided in two parts, first contains the survey and the second contains the experimental part and the operational methods based on the survey. In the experimental part wet hard sheet waste sludge was de-watered with shaking filter and the applications for waste sludge from cellulose factory were considered. The results are, that the wet hard sheet waste sludge can be dewatered to high enough total solids content for the inteded use. Also, the cellulose waste sludge has too high Cd content in almost all of the batches to be used as a land improment.

Hyödyntämiskielto ratkaisemassa konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ongelmia

Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen. Tulkitsen konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ulottuvuutta ja oikeustieteen käsitystä siitä. Lähteinä olen käyttänyt sekä kansallista että kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Lisäksi olen käyttänyt oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita. Näiden lisäksi tutkimuksessa olen painottanut lähteinä lainsäädäntöaineistoa. Tutkielmassani tuon esiin itsekriminointisuojan nykyisen ulottuvuuden sekä muodostan hieman erottelua perinteisen itsekriminointisuojan ja konkurssivelallisen itsekriminointisuoja välille. Tarkoituksena on tuoda esiin ongelmakohtia liittyen konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ulottuvuuteen sekä pohtia, ratkaiseeko vuoden 2016 alusta voimaan tuleva oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskielto konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ongelmat. Perinteinen itsekriminointisuoja ymmärretään jokaisen oikeutena olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuoja on yleisesti tunnustettu osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taetta. Konkurssilaissa säädetään erikseen konkurssivelallisen itsekriminointisuojasta konkurssissa. Konkurssivelallisella on oikeus vaieta konkurssimenettelyssä, jos samanaikaisesti on vireillä rikosprosessi häntä vastaan. Ainoastaan rikosprosessin ollessa vireillä ja rikosprosessin koskiessa konkurssimenettelyssä vaadittuja tietoja, saa velallinen oikeuden poiketa konkurssilain mukaisesta myötävaikutusvelvollisuudesta. Konkurssivelallisen itsekriminointisuoja ei takaa velalliselle yhtä laajaa suojaa kuin mitä perinteinen itsekriminointisuoja antaisi. Konkurssivelallisen itsekriminointisuoja saattaa tietyissä tilanteissa mahdollistaa oman rikoksen selvittämisen etukäteisen myötävaikutuksen. Oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskiellon on nähty parantavan konkurssivelallisen itsekriminointisuojan toteutumista ja sitä kautta velallisen oikeusturvaa. Hyödyntämiskiellolla tarkoitetaan kieltoa olla hyödyntämättä todisteena rikosprosessissa sellaista todistetta, joka on hankittu konkurssimenettelyssä käyttäen hyväksi velallisen myötävaikutusvelvollisuutta.

Oodi filmille sen alasajon aikakaudella

Kirjallisuusarvostelu