IRM dans le diagnostic des spondyloarthrites axiales: utilité et pièges diagnostiques [MRI of axial spondyloarthritis: diagnostic role and pitfalls].

MRI has become a major tool for the diagnosis of axial spondyloarthritis and provides objective signs based on which therapy can be initiated. In clinical practice, ASAS classification criteria are often applied for the diagnosis of spondyloarthritis at a pre-radiographic stage. However, MRI signs of spondyloarthritis as stated in ASAS criteria lack specificity, and can be encountered in a wide array of diagnoses, in particular degenerative and mechanical conditions. In this article, we will review the role of MRI in the diagnosis and classification of spondyloarthritis, general technical considerations, the elementary MRI signs of axial spondyloarthritis, as well as diagnostic pitfalls. We also provide a practical approach on how to avoid overdiagnosis of spondyloarthritis and to improve the diagnostic value of MRI.

Vaihtoehto Jaana Laineen tulkinnalle

Keskustelua

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Orkesterityön haasteet : ihanteellinen orkesterikoulutus jousisoittajan näkökulmasta

Opinnäytetyössä käsitellään orkesterisoittoa ja sen koulutusta sekä ammattilaisten että opiskelijoiden näkökulmien pohjalta. Varsinkin käytännön orkesterityöstä kertovat luvut tarjoavat ajankohtaista tietoa orkesterityön haasteista ja vaatimuksista sekä tuleville muusikoille että muille asiasta kiinnostuneille. Tämän lisäksi työ on kohdistettu orkesterikoulutuksen parissa työskenteleville henkilöille. Työ perustuu kahden orkesterimuusikon ja kahden kapellimestarin asiantuntijahaastatteluihin sekä aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin ja opinnäytetöihin. Punaisena lankana työssä on orkesterikoulutuksen kehittämisen tarve. Vastavalmistuneelle opiskelijalle on suuri haaste selvitä ensimmäisistä vuosista ammattiorkesterissa, jossa vallitsee nopea työtahti, mikäli orkesterityöskentelyyn ei ole valmistautunut monipuolisesti jo ammattiopintojen aikana. Työn tarkoituksena on esittää ehdotuksia ja ideoita orkesterikoulutuksen kehittämiseksi ja herättää keskustelua orkesterikoulutuksesta. Työ luo näin siltaa orkesterisoiton ammattiopintojen ja työelämän välille.

Språkvetenskap

Samlingen med signum HB III finns vid huvudbiblioteket och innehåller litteratur till och med år 1999 om språkvetenskap, filologi, fonetik samt ordböcker. Språkvetenskaplig litteratur finns också vid Humanistiska biblioteket. Språkvetenskaplig litteratur har ingått i talrika bokdonationer till akademibiblioteket, som exempel kan nämnas bokdonationer av professor Julio Reuter, fru Aino Åberg, kamrer Magnus Åberg, docent Väinö Nordström, professor Hugo Pipping, lektor Ludvig Granit, lektor John Schlüter och FM Karl Kekoni samt J.V. Brummer. Friexemplaren som erhållits från 1919 samt inköp har kompletterat samlingen. Den språkvetenskapliga litteraturen vid huvudbiblioteket söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB III. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i den systematiska kortkatalogen, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Från och med år 2000 ingår den språkvetenskapliga litteraturen vid huvudbiblioteket i en numerus currens-samling.

En färd i språket. Festskrift till Marketta Sundman på 60-årsdagen den 12 mars 2009

Marketta Sundman är en uppskattad forskare och en ansedd akademisk lärare. Till hennes forskningsintressen hör framför allt nusvenskansgrammatiska struktur, tvåspråkighet och inlärning av svenska som främmande språk. Det grammatiska studiet av svenskan representeras i hennes vetenskapliga produktion först och främst av den gedigna doktorsavhandlingen Subjektsval och diates i svenskan (1987). Problem kring tvåspråkighet har hon behandlat ingående t.ex. i monografierna Tvåspråkigheten i skolan: en undersökning av språkfärdigheten hos en- och tvåspråkiga grundskoleelever i Finland (1994) och Barnet, skolan och tvåspråkigheten (1998). Under de senaste åren har hon intresserat sig för inlärning av svenska som främmande språk och för närvarande leder hon ett av Svenska litteratursällskapet i Finland finansierat forskningsprojekt med titeln På väg mot kommunikativ kompetens: Tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare Marketta Sundmans vetenskapliga verksamhet har uppmärksammats även i Sverige; år 2008 tilldelades hon av Svenska Akademien ett pris som årligen tillerkänns en person som ”genom sin verksamhet har gjort särskilt viktiga insatser för svenska språket.” Artiklarna i denna festskrift är skrivna av personer som har anknytning till olika tidsperioder under Markettas akademiska bana – hennes ”färd i språket”. En del av dem kan karakteriseras som akademiska mentorer, en del som kolleger – tidigare eller nuvarande – och en del som adepter till henne. Detta har också varit vårt mål; vi ville bjuda in både namnkunniga nordister och unga forskare från jubilarens närmaste bekantskapskrets. Vi riktar ett stort tack till artikelförfattarna som trots den kärva tidtabellen ville ställa upp! Festskriften publiceras endast i elektroniskt format. Vid Åbo universitet är den därmed den första av sitt slag. Vår förhoppning är att artiklarna tack vare det nya mediet kommer att få stor spridning och vara lättillgängliga för alla intresserade.

β1 integrin regulation

Integrins are heterodimeric adhesion receptors mediating adhesion to extracellular matrix proteins and to other cells. Integrins are important in embryonic development, structural integrity of connective tissue, blood thrombus formation, and immune defense system. Integrins are transmembrane proteins whose ligand binding capacity (activity) is regulated by large conformational changes. Extracellular ligand binding or intracellular effector binding to integrin cytoplasmic face regulate integrin activity. Integrins are thus able to mediate bi-directional signaling. Integrin function is also regulated by intracellular location. Integrins are constantly recycled from endocytic vesicles to plasma membrane, and this has been shown to be important for cell migration and invasion as well. Deregulation of integrin functionality can lead to deleterious illnesses, such as bleeding or inflammatory disorders. It is also evident that integrin deregulation is associated with cancer progression. In this study, a novel Beta1 integrin associating protein, Rab21, was characterized. Rab21 binding to integrin cytoplasmic tail was shown to be important for Beta1 integrin endo- and exocytosis – intracellular trafficking. It was furher shown that this interaction has an important role in cell adhesion, migration, as well as in the final step of cell division, cytokinesis. This work showed that abrogation of Rab21 function or β1 integrin endocytic traffic, can lead to defects in cell division and results in formation of multinucleated cells. Multinucleation and especially tetraploidy can be a transient pathway to aneuploidy and tumorigenesis. This work characterized chromosomal deletions in rab21 locus in ovarian and prostate cancer samples and showed that a cell line with rab21 deletion also had impairment in cell division, which could be rescued by Rab21 re-expression. The work demonstrates an important role for Rab21 and Beta1 integrin traffic regulation in cell adhesion and division, and suggests a probable associaton with tumorigenesis. In this study, Beta1 integrin activity regulation was also addressed. A novel cell array platform for genome-scale RNAi screenings was characterized here. More than 4500 genes were knocked-down in prostate cancer cells using siRNA-mediated silencing. The effects on Beta1 integrin activity were analyzed upon knock-downs. The screen identified more that 400 putative regulators of Beta1 integrin activity in prostate cancer. In conclusion, this work will help us to understand complex regulatory pathways involved in cancer cell adhesion and migration.

On Fault Tolerance Methods for Networks-on-Chip

Technology scaling has proceeded into dimensions in which the reliability of manufactured devices is becoming endangered. The reliability decrease is a consequence of physical limitations, relative increase of variations, and decreasing noise margins, among others. A promising solution for bringing the reliability of circuits back to a desired level is the use of design methods which introduce tolerance against possible faults in an integrated circuit. This thesis studies and presents fault tolerance methods for network-onchip (NoC) which is a design paradigm targeted for very large systems-onchip. In a NoC resources, such as processors and memories, are connected to a communication network; comparable to the Internet. Fault tolerance in such a system can be achieved at many abstraction levels. The thesis studies the origin of faults in modern technologies and explains the classification to transient, intermittent and permanent faults. A survey of fault tolerance methods is presented to demonstrate the diversity of available methods. Networks-on-chip are approached by exploring their main design choices: the selection of a topology, routing protocol, and flow control method. Fault tolerance methods for NoCs are studied at different layers of the OSI reference model. The data link layer provides a reliable communication link over a physical channel. Error control coding is an efficient fault tolerance method especially against transient faults at this abstraction level. Error control coding methods suitable for on-chip communication are studied and their implementations presented. Error control coding loses its effectiveness in the presence of intermittent and permanent faults. Therefore, other solutions against them are presented. The introduction of spare wires and split transmissions are shown to provide good tolerance against intermittent and permanent errors and their combination to error control coding is illustrated. At the network layer positioned above the data link layer, fault tolerance can be achieved with the design of fault tolerant network topologies and routing algorithms. Both of these approaches are presented in the thesis together with realizations in the both categories. The thesis concludes that an optimal fault tolerance solution contains carefully co-designed elements from different abstraction levels

De perspicuitate orationis

Invocatio: D.D.

Fabrica, usus & differentias palporum in insectis

Invocatio: D.D.

De forma regiminis optima

Invocatio: D.D.

Aureus ramus

Painovuosi nimekkeestä.

De communione bonorum

Invocatio: B.C.D.