997 resultados para Peyton, Wm. M. (William Madison), 1805-1868.
Resumo:
Research background: Cungelela is an intercultural music project undertaken in collaboration with William ‘Dura Danje’ Leisha and Shem ‘Curan Danje’ Leisha. The project contributes to cultural maintenance for Australian First Nations peoples, and is informed by prior work in this area by scholars including Peter Dunbar-Hall, Chris Gibson and Karl Neuenfeldt. These existing studies have discussed the complexities of intercultural collaboration, and the types of cultural politics that are involved when Indigenous and non-Indigenous musicians and scholars work together on projects of cultural significance. Critical race theory has also informed the creative work, as a means of interpreting the implicit and explicit discourses of race that arise through intercultural creative practice. The project asked the research question, in what ways can collaborative music making contribute to intercultural understanding and support cultural maintenance for Australian First Nations people affected by the Stolen Generations? Research contribution: This project has identified that collaborative production of recorded popular music can produce shared affective, embodied and transformative forms of knowledge about the impact of the Stolen Generations on Australian First Nations peoples. Research significance: The compact disc was presented by Aunty Anne Leisha as part of an invited presentation at the World Indigenous Nations Higher Education Consortium in New Mexico, 2013. The work also formed part of a refereed conference presentation at the 2013 conference of the International Association for the Study of Popular Music held at the University of Oviedo, Gijon, Spain.
Resumo:
Copyright, it is commonly said, matters in society because it encourages the production of socially beneficial, culturally significant expressive content. Our focus on copyright's recent history, however, blinds us to the social information practices that have always existed. In this Article, we examine these social information practices, and query copyright's role within them. We posit a functional model of what is necessary for creative content to move from creator to user. These are the functions dealing with the creation, selection, production, dissemination, promotion, sale, and use of expressive content. We demonstrate how centralized commercial control of information content has been the driving force behind copyright's expansion. All of the functions that copyright industries once controlled, however, are undergoing revolutionary decentralization and disintermediation. Different aspects of information technology, notably the digitization of information, widespread computer ownership, the rise of the Internet, and the development of social software, threaten the viability and desirability of centralized control over every one of the content functions. These functions are increasingly being performed by individuals and disaggregated groups. This raises an issue for copyright as the main regulatory force in information practices: copyright assumes a central control requirement that no longer applies for the development of expressive content. We examine the normative implications of this shift for our information policy in this new post-copyright era. Most notably, we conclude that copyright law needs to be adjusted in order to recognize the opportunity and desirability of decentralized content, and the expanded marketplace of ideas it promises.
Resumo:
In the past few decades, the humanities and social sciences have developed new methods of reorienting their conceptual frameworks in a “world without frontiers.” In this book, Bernadette M. Baker offers an innovative approach to rethinking sciences of mind as they formed at the turn of the twentieth century, via the concerns that have emerged at the turn of the twenty-first. The less-visited texts of Harvard philosopher and psychologist William James provide a window into contemporary debates over principles of toleration, anti-imperial discourse, and the nature of ethics. Baker revisits Jamesian approaches to the formation of scientific objects including the child mind, exceptional mental states, and the ghost to explore the possibilities and limits of social scientific thought dedicated to mind development and discipline formation around the construct of the West.
Resumo:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämttä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Näm tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämn jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämän kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö
Resumo:
In our earlier work ([1]) we proposed WLAN Manager (or WM) a centralised controller for QoS management of infrastructure WLANs based on the IEEE 802.11 DCF standards. The WM approach is based on queueing and scheduling packets in a device that sits between all traffic flowing between the APs and the wireline LAN, requires no changes to the AP or the STAs, and can be viewed as implementing a "Split-MAC" architecture. The objectives of WM were to manage various TCP performance related issues (such as the throughput "anomaly" when STAs associate with an AP with mixed PHY rates, and upload-download unfairness induced by finite AP buffers), and also to serve as the controller for VoIP admission control and handovers, and for other QoS management measures. In this paper we report our experiences in implementing the proposals in [1]: the insights gained, new control techniques developed, and the effectiveness of the WM approach in managing TCP performance in an infrastructure WLAN. We report results from a hybrid experiment where a physical WM manages actual TCP controlled packet flows between a server and clients, with the WLAN being simulated, and also from a small physical testbed with an actual AP.
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image