1000 resultados para Hanski, Jari: Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918-1944
Resumo:
Tutkimukseni käsittelee vuosina 2010 ja 2011 suomalaisessa julkisuudessa käytyjä Euroopan velkakriisiin liittyviä poliittisia kiistoja. Tutkimusaineistoina ovat Helsingin Sanomien uutisartikkelit ja Suomen eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat, jotka edustavat kahta valtajulkisuutta. Selvitän, mihin kiistat liittyivät, mitkä toimijat julkisuuksissa pääsivät ääneen ja ketkä eivät. Tarkastelen, miten toimijat argumentoivat julkisuuksissa ja miten he oikeuttavat argumenttejaan. Tutkimus liittyy talouden ilmiöiden politisoitumiseen ja valtajulkisuuksiin pääsyn problematiikkaan. Tutkin Nancy Fraserin julkisuusteorian käsitteistöä hyödyntäen, miten valtajulkisuuksien toiminta suhteutuu Pierre Rosanvallonin ajatuksiin demokratian kriisistä, vastademokratiasta ja voimattomasta kansasta. Kun kyse on yhteisten asioiden ja yhteisen hyvän ajamisesta, julkisuuksien ulossulkevat mekanismit vahvistavat eliittitoimijoiden sananvaltaa. Uusliberalismi on vaikuttanut etenkin taloutta koskevan politiikan ja julkisen keskustelun käytäntöihin: asiantuntijuus ja epäpoliittisuus nähdään pätevyytenä. Analyysi on kaksivaiheinen. Sisällönanalyysin myötä hahmotin kolme kiistaa, joiden ydinkysymykset liittyvät Suomen etuun EU-politiikassa, markkinoiden ja demokratian vastakkainasetteluun ja asiantuntijuuden merkitykseen talouspolitiikassa. Syvennän sisällönanalyysia julkisen oikeuttamisen analyysilla tarkastellakseni argumentteja ja niiden oikeuttamisen tapoja. Oikeuttamisanalyysi pohjautuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorialle, jossa he tarkastelevat rauhanomaisen yhteiselämän koossapitäviä voimia. Julkisen oikeuttamisen analyysin avulla tutkitaan, mihin käsityksiin yhteisestä hyvästä toimijoiden argumentaatio perustuu. Näitä jaettuja käsityksiä kutsutaan oikeuttamisen maailmoiksi, ja hyödynnän niitä käsitteellisenä työkaluna argumenttien analyysissa. Oikeuttamisanalyysi osoittaa, että poliitikot etsivät ratkaisua velkakriisiin vahvaa johtajuutta ja talouden pelisääntöjen tärkeyttä painottamalla. Myös yhteiskunnan eliittien ongelmallinen suhde kansaan ja kansalaisuuteen korostuu. Lisäksi analyysista ilmenee, miten markkinamyönteisyys ajautuu talouden rakenteiden horjuessa kriisiin. Velkakriisin kiistat kuumensivat politiikan kentän ja vaikuttivat keskusteluun populismin esiinmarssilla. Talouspuhetta sekä suomalaista poliittista keskustelukulttuuria on pidetty teknis-rationaalisen argumentoinnin ja arvomaailman värittämänä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että talouteen liittyvät kysymykset ovat poliittisia ja velkakriisin kiistojen myötä talouspuheen konventiot ja niiden taustalla olevat käsitykset yhteisestä hyvästä ovat muutoksessa.
Resumo:
Työntekijät ovat yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Ammattitaitoisina, motivoituneina ja sitoutuneina työntekijät muodostavat tärkeän osan yrityksen liiketoimintaa. Työntekijöiden mieltäminen sisäisiksi asiakkaiksi johtaa sisäisen markkinoinnin toteuttamisen kautta yrityksen menestyksekkäämpään toimintaan. Kirjallisuudessa on esitetty monia eri näkemyksiä sisäisen markkinoinnin käsitteestä. Tässä tutkimuksessa tärkeimmiksi sisäisen markkinoinnin keinoiksi on valittu sisäinen viestintä, koulutus, motivointi ja yrityksen sisäiset suhteet. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella sisäisen markkinoinnin roolia työtyytyväisyyden ja tätä kautta myös sitoutumisen edistäjänä yrityksen esimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta. Tätä tutkitaan kolmen osaongelman avulla: 1) Miten sisäisen markkinoinnin keinot toimivat yrityksessä? 2) Miten sisäisen markkinoinnin keinoja voidaan hyödyntää työtyytyväisyyden kehittämisessä? 3) Mihin sitoutuneisuus perustuu yrityksessä? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena alkoholialan monopoliyrityksen Alko Oy:ssa. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisäinen markkinointi on tärkeä osa yritystä, vaikkei se käsitteenä tule ehkä esiin jokapäiväisessä toiminnassa. Tarkasteltavassa yrityksessä sisäistä markkinointia pyritään toteuttamaan tehokkaasti. Kuitenkin siitä huolimatta yrityksen tulisi kiinnittää enemmän huomiota sisäisen markkinoinnin toimintoihin ja täten parantaa entisestään toimintaansa. Tulokset osoittivat lisäksi, että Alkon sisäisessä markkinoinnissa tulisi painottaa vahvasti yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Sisäisen markkinoinnin toteuttaminen edellyttää siis avointa kommunikointia esimiesten ja työntekijöiden välillä ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin yrityksessä. Tulosten perusteella työtyytyväisyyden merkitys on suuri. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sisäisen markkinoinnin toteuttamisella on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja sitä kautta myös sitoutumiseen. Tämä edellyttää, että yrityksessä viestintä tavoittaa kaikki toivotulla tavalla ja että viestit ovat tarpeeksi selkeitä ja yksiselitteisiä. Keskeisenä asiana tuloksista tuli esiin esimiesten rooli sisäisen markkinoinnin toteuttamisessa ja työtyytyväisyyden parantamisessa. Vastuiden selkiyttäminen on yksi yrityksen sisäisen toiminnan parantamisen kehittämisalueita, koska sen avulla yritys pystyy vaikuttamaan työtyytyväisyyteen. Sitoutuneisuus perustui mahdollisuuteen tehdä erilaisia asioita ja kehittää itseään ja vaikuttaa asioihin omalla panostuksellaan. Etenkin esimiesaseman kautta koettiin positiivista velvollisuuden tunnetta. Sitoutuneisuus perustui myös vahvasti rakentuneeseen työtyytyväisyyteen.
Resumo:
Referee-artikkeli
Resumo:
Markkinoinnin hyödyllisyys ja tuottavuus on kyseenalaistettu, koska markkinointiosastot eivät ole pystyneet osoittamaan selkeitä numeerisia tuloksia toiminnalleen. Tämä tutkielman tarkoituksena on kuvata markkinoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden välistä linkkiä, erityisesti asiakkuusajattelun kautta. Työn päätarkoituksena on tutkia yrityksen markkinointi-investointeja asiakkuuspääomaan ja näiden investointien tuottavuuden seurantakäytäntöjä. Tutkimusongelma jakautuu neljään osaon-gelmaan: 1) Mitä tarkoitetaan markkinointi-investoinneilla? 2) Mistä muodostuu yrityksen asiak-kuuspääoma? 3) Miten asiakkuuspääomaan voidaan investoida tuottavasti? ja 4) Kuinka suomalai-set keskisuuret ja suuret yritykset käytännössä toteuttavat asiakkuusinvestointi-ajattelua ja seuraavat näiden tuottavuutta? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella haastattelututkimuksella. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä asiantuntijaa, jotka työskentelevät päivittäin keskisuurten ja suurten suoma-laisten yritysten asiakkuusjohtamisen ja markkinointitoimien parissa. Tutkimustulosten mukaan markkinoinnin strateginen merkitys on ainakin osittain ymmärretty yrityksissä, vaikka harva suo-malainen yritys käsittelee markkinointikustannuksia investointeina. Asiakkuudet nähdään olennai-sena osana yritystoimintaa ja niille annetaan runsaasti arvoa, mutta yritykset eivät puhu asiakkuuk-sistaan pääomana. Asiakkuuspääomaan investoidaan tuottavasti ennen kaikkea löytämällä oikeat kohderyhmät, esimerkiksi asiakkuuksien riski-tuottoanalyysillä tai asiakaskannan optimoinnilla. Harva yritys segmentoi asiakkuudet riski-tuottoprofiilin perusteella, mutta yritykset pyrkivät opti-moimaan asiakaskantansa uusien asiakkaiden ja vanhojen asiakkuuksien kesken. Asiakkuuden elinkaaren arvo on yksi tapa seurata markkinointi-investointien tuottavuutta asiakkuuspääoman ke-hittymisen kautta, mutta kyseinen mittari ei ole yleisessä käytössä suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että suomalaiset keskisuuret ja suuret yritykset ovat muuttumassa yhä asiakkuuslähtöisemmiksi ja markkinoinnin tuottavuuteen kiinnitetään huomiota, vaikka monella yrityksellä on tässä vielä parannettavaa. Tulisi kehittää lisää monipuolisia, selkeitä ja luotettavia asiakkuusanalyysimittareita, joiden avulla asiakkuusjohtaminen voidaan liittää koko yrityksen tuloksen tuottamiskykyyn. Lisäksi yritysten tulisi kiinnittää entistä enemmän ja syste-maattisemmin huomiota erityyppisiin asiakkuusriskeihin.
Resumo:
Palveluiden kehittämista on tutkittu suhteellisen vähän. Ensimmäiset palvelukehitysprosessit esitettiin kirjallisuudessa jo 80-luvulla mutta sen jälkeen kehitysprosessia ei ole radikaalisti päivitetty. Tämän työn tarkoituksena on koota kirjallisuudesta erilaisia lähestymistapoja palveluiden kehittämiseen ja näiden tutkimuksien löydöksien pohjalta rakentaa synteesi palveluiden kehittämisen prosessista sekä tutkia sen toteutumista IBM:n ja Fazer Amican yhteishankkeena toteutetun Tulevaisuuden henkilöstöravintola –projektin tapauksessa. Palveluiden kehittämisen prosessin synteesi perustuu kirjallisuudessa esitettyyn perinteiseen 12-vaiheiseen kehitysprosessiin, jota on muokattu päällekkäin suoritettujen vaiheiden kehitysprosessin, teknologian mahdollistaman palvelukehityksen, testikäytön ja interaktioiden kautta oppimisen näkökulmasta. Synteesissä on esitetty prosessin neljä päävaihetta, jotka ovat ideointi, palvelun kehittäminen ja testikäyttö, tuotteistus ja lanseeraus.
Resumo:
Nykypäivän taistelukentällä käytettävä taisteluvälinemateriaalin on oltava kustannustehokasta. Entistä pienempien joukkojen on taisteltava laajalla alueella ja valmistauduttava vaikuttamaan viholliseen myös syvyydessä. Materiaali ja kalusto erikoistuvat saavuttaakseen mahdollisimman suurta tehoa ja tuhoa tietyissä maaleissa. Tykistön tehtävinä ovat edelleen vastatykistötoiminta, torjuntatuli sekä joukkojen lähituki. Tykistöjärjestelmien merkitys kokonaistulivoiman aikaansaamisessa pysyy ennallaan muun muassa sen monipuolisen käytettävyyden, tehokkuuden ja nopean reagointikyvyn ansiosta. Tykistöasejärjestelmillä halutaan vaikuttaa yhä syvemmälle vihollisen ryhmitykseen. Kasvaneen ampumaetäisyyden johdosta on tarvetta varustaa ampumatarvikkeet ohjausominaisuuksilla. Vihollinen on suojautunut kevyesti panssaroituihin ajoneuvoihin tai liikkuu jalan. Tutkimuksen tarkoitus on esitellä eri erikoisampumatarvikkeiden käyttötehokkuutta tiettyjä maaleja vastaan tietyissä suomalaisissa olosuhteissa. Erikoisampumatarvikkeina käsitellään kenttätykistön erikoisampumatarvikkeita. Erikoisampumatarvikkeisiin luetaan valaisu-, savutus- ja kuorma-ammukset sekä ohjautuvat ja ohjattavat ammukset. Tutkimuksessa ei käsitellä raketinheittimistön tai kranaatinheittimistön ampumatarvikkeita eikä NBC (Nuclear Biological Chemical)-ampumatarvikkeita. Tutkimuksesta on jätetty pois ampumatarvikkeet, joilla on mittausominaisuuksia tai ovat muotoilunsa ansiosta suunniteltu saavuttamaan pidempiä ampumaetäisyyksiä. GPS-ohjautuvia ampumatarvikkeita käsiteltäessä tarkastellaan vain yhdysvaltalaista Global Positioning System:iin tukeutuvaa järjestelmää. Eurooppalaista GALILEO Positioning System:iä ja venäläistä Global Navigation System:iä (GLONASS) ei ole tarkasteltu. Nykyajan ampumatarviketeollisuudessa yleisimpänä kenttätykistön kaliiperina on 155 millimetrin ampumatarvikkeet. Tälle kaliiperille löytyy suurin valikoima erilaisia ampumatarvikkeita. Tutkimuksessa on siksi tarkasteltu vain tälle kaliiperille valmistettuja ampumatarvikkeita. Maalilla tarkoitetaan tutkimuksessa esitettyjä yleispäteviä kenttätykistön maaleja. Tutkimusmenetelmänä on kartoittava ja kuvaileva asiakirjatutkimus. Tiedot on analysoitu ja johtopäätökset tehty lähinnä teknisestä näkökulmasta. Kaikki tutkimuksessa käytetyt lähteet on verrattu ainakin yhteen muuhun lähteeseen, mahdollisimman suuren totuudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Tutkija on pyrkinyt vähentämään lähteiden määrää ja täten käyttämään mahdollisimman laadukkaita lähteitä. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Mitkä kenttätykistön erikoisampumatarvikkeet ovat käytännöllisimmät mitäkin maalia kohti? Miten suomalaiset olosuhteet vaikuttavat mihinkin erikoisampumatarvikkeeseen? Saavuttaakseen pääkysymyksiin vastauksen on tutkija käsitellyt seuraavia alakysymyksiä: Millä tavalla erikoisampumatarvikkeet toimivat? Mihin tarkoitukseen ne ovat suunniteltuja? Mihin maaliin on mikäkin erikoisampumatarvike suunniteltu?
Resumo:
Rajatarkastushenkilöstön stressitutkimus pyrkii selvittämään rajatarkastushenkilöstön kokemaa stressiä ja miten stressistä selviydytään erilaisin keinoin. Selviytymiskeinoista tutkimus pyrkii kartoittamaan käytettävimmät ja henkilöstön käytössä tehokkaiksi koetut keinot, joilla voidaan vähentää stressiä rajatarkastustyössä. Tutkimusongelmia ovat: - Miten rajatarkastushenkilöstö kokee stressiä? - Mitä keinoja rajatarkastushenkilöstö käyttää stressistä selviytymiseksi? - Voidaanko näitä keinoja käyttää henkilöstön stressinsietokyvyn kehittämiseen? Tutkimusotteeksi valitsin käyttämään survey-tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostuu aikaisemmista tutkimuksista saaduista tuloksista ja aiheeseen liittyvistä teorioista sekä tässä tutkimuksessa tehdystä kyselytutkimuksesta. Myös tutkijan omia kokemuksia on käytetty hyväksi. Kysely suoritettiin kolmelle erilaiselle rajanylityspaikalle. Kyselyyn osallistui viidennes kyseisen työyksikön henkilöstöstä. Tutkimuksen tulososiossa käsitellään kyselyn vastauksia vertailemalla tutkittavien taustamuuttujia ja vastaajien ilmoittamien stressin kokemisen voimakkuuksia sekä mielipiteitä kyselyn väittämiin. Näistä väittämistä ja yksilöiden stressin kokemisen voimakkuuksista rakentui tutkimuksen mittarit, joilla voitiin ristiintaulukoinnin avulla hakea tutkimuksen tavoitteisiin pyrkiviä vastauksia. Tutkimuksen kyselyä voidaan käyttää uudelleen ja soveltaen useiden erilaisten työyhteisöjen stressitutkimuksissa. Tutkielmaa luettaessa on huomioitava aihealueen monipuolisen laaja teoreettinen aineisto, josta vain pieni osa on valittu tutkimuksen teoreettiseksi taustaksi.
Resumo:
Valtiollisten instituutioiden laatiman tulevaisuustutkimuksen tarkoituksena on palvella poliittisia päämääriä luomalla pohjaa hallinnon suunnitelmille tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevaisuudentutkimuksen taustalla on uskomus siihen, että tulevaisuustiedon muodostaminen ei ole arvovapaata ja tulevaisuustiedon tarkoituksena on toimia suunnitelmien tai strategioiden lähtökohtana. Kansainvälisen politiikan tutkimuksen kohteena olevat ilmiöt ovat sijoittuneet perinteisesti nykyhetkeen tai menneisyyteen. Tulevaisuussuuntautuneisuuden haasteena on pidetty metodologian heikkoutta. Tässä tutkimuksessa selvitetään integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten Brasilian, Intian, Kiinan ja Venäjän kehitystä arvioidaan Yhdysvaltojen tiedustelun, Britannian puolustusministeriön, Venäjän tiedeakatemian ja Yhdistyneiden Kansakuntien laatimissa tulevaisuustutkimuksissa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä keskeisiä eroja valtioiden kehityksestä esitettyjen ennusteiden välillä on löydettävissä, ja mistä erot voivat johtua. Samalla tutkimuksessa tiivistetään kyseisten valtioiden kehitystä koskevaa tietoa. Tutkimuksen analyysiä tukeva, sekundäärinen aineisto muodostuu valtiokohtaisista ennusteista, tieteellisistä artikkeleista ja julkaisuista. Tutkimuksen näkökulman muodostaa poliittisen realismin teoria. Tutkimukset tarkastelevat tulevaisuutta eri näkökulmista. Erilaisen näkökulman vuoksi niissä käytetään osin erilaisia tekijöitä muutoksen analyysin kohteina. Selkeimmin muista tutkimuksista eroaa Venäjän tiedeakatemian tutkimus. Myös YK:n tutkimus eroaa muista, varsinkin metodologian, mutta myös institutionaalisen taustansa vuoksi. Molempien edellä mainittujen tutkimuksellisia tausta olettamia voidaan pitää liberalistisina. Britannian puolustusministeriön tutkimus on toteutettu selkeimmin realismin perusolettamuksien näkökulmasta ja sen päämäärää voidaan pitää osin uhkien turvallistamiseen tähtäävänä. Yhdysvaltojen tiedustelun tutkimuksessa voidaan nähdä pyrkimys suunnan näyttämisestä kohti toivottua tulevaisuutta. Tutkimuksessa esitetään muille valtioille ikään kuin tulevaisuuskartta, jota seuraamalla kaikki voivat voittaa. Brasilian osalta suurvalta-aseman tavoittelussa haasteeksi voi muodostua poliittinen tahto sotilaallisen voiman kehittämiseen. Intialla on nopeasti kasvavan talouden ja väestön lisäksi myös haasteita. Intian kehityksessä on ehkä kohdevaltioista eniten sellaisia tekijöitä, joiden johdosta kehityksen arvioiminen on muita haasteellisempaa. Myös Venäjän tulevaisuus näyttäytyy haasteellisena. Erityisesti talouden uudistamiseen ja väestönkehitykseen liittyvät ongelmat korostuivat kaikissa tutkimuksissa Venäjän tiedeakatemiaa lukuun ottamatta, sen käsitellessä pääosin Venäjän tulevaisuutta poliittisesta näkökulmasta. Venäjästä muodostuu tutkimusten valossa kuva valtiona, jonka merkitystä globaalissa kehityksessä ei pidetä kovin suurena sen joutuessa keskittymään sisäisten ongelmiensa ratkaisemiseen. Kiinan tulevaisuutta käsiteltiin jokaisessa tutkimuksessa eniten. Kiinan tulevaisuus tuntuukin olevan koko kansainvälisen järjestelmän kannalta ratkaisevassa roolissa. Keskeisimpänä havaintona voidaan todeta, että tuloksien perusteella arviot Kiinan valta-aseman kasvusta vaihtelevat, mutta niitä voidaan pitää pääosin liian optimistisina.
Resumo:
Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.
Resumo:
Yrityksen johtoryhmän tavoitteena ja strategisen johtamisen lähtökohtana on yrityksen tärkeimpien tavoitteiden saavuttaminen. Johtoryhmät työskentelevät erilaisten sidosryhmien ristipaineessa pyrkien tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisessä osassa johtoryhmän työtä on tällöinkokonaisvaltainen riskienhallinta. Tällä tarkoitetaan kaikkien sellaisten riskien tunnistamista, joilla voi olla negatiivinen vaikutus yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tutkielman oletuksena oli, että yritysten yhteiskuntavastuun periaatteet voivat laajentaa johtoryhmän riskienhallinnan näkemystä ja siten auttaa johtoryhmää saavuttamaan yrityksen tavoitteet paremmin niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäyksellä. Vastuullisesti toimiva yritys havainnoi yritystä uhkaavia mahdollisia riskejä kaikkien sidosryhmien taholta ja mahdollisimman laajasti. Lisäksi tällainen kokonaisvaltainen riskienhallinta mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien laajemman tunnistamisen. Tutkielman tutkimusongelmana oli selvittää hyödynnetäänkö yhteiskuntavastuuta johtoryhmän riskienhallinnassa. Tutkimuskohteena olivat kolmen suomalaisen suuryrityksen johtoryhmien jäsenten käsitykset strategisesta johtamisesta, yritysten yhteiskuntavastuusta sekä riskienhallinnasta ja omasta työstään yrityksen ylimmässä johdossa. Kohdeyritykset olivat HOK-Elanto, Outokumpu ja Tapiola. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kymmenen henkilöä. Tutkimuksessa ei tutkittu kyseisten yritysten tai niiden johtoryhmien toimintaa sinänsä, vaan yleisesti johtoryhmien jäsenten käsitystä omasta työstään ja siihen liittyvästä riskienhallinnasta. Tutkielman keskeiset käsitteet olivat strateginen johtaminen, yritysten yhteiskuntavastuu ja riskienhallinta. Tutkielman tutkimusstrategiana käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimustyyppinä käytettiin fenomenografiaa, joka tutkii sitä, miten ympäröivä maailma ilmenee ja rakentuu ihmisen tietoisuudessa ja samaa ilmiötä koskevat käsitykset vaihtelevat henkilöstä toiseen, koska heillä on erilainen viitetausta. Tutkimuksesta ilmeni, että yritysten yhteiskuntavastuu ja riskienhallinta olivat hyvin tuttuja asioita, mutta niiden yhdistäminen oli vierasta kaikille tutkimushenkilöille. Yhteiskuntavastuun periaatteiden hyödyntäminen riskienhallinnan näkökulman laajentajana koettiin realistiseksi. Aikaisemmassa kirjallisuudessa oli esimerkkejä yhteiskuntavastuun ja riskienhallinnan yhdistämisestä saavutettavista hyödyistä. Myös tutkimushenkilöt pystyivät heti esittämään esimerkkejä hyödyistä. Parhaiten yhteiskuntavastuun näkökulmien yhdistäminen riskienhallintaan toimii, jos ne yhdistetään yrityskulttuurin jokapäiväiseen strategiseen johtamiseen.
Resumo:
KÄYTTÄJÄYHTEISÖT JA TUOTEKONSEPTIT on monitieteinen avaus ajankohtaiseen ihmiskeskeisen teknologian tutkimukseen. Teos koostuu yhdestätoista artikkelista, jotka ristivalottavat uuden teknologian, yhteisöllisyyden ja visuaalisuuden välistä ongelmakenttää. Kirjoittajat kysyvät, toimiiko uusi teknologia uudenlaisten yhteisöjen perustana vai toisinpäin. Millaisia palveluita ja sovellutuksia nykyiset ja tulevat teknologian käyttäjäyhteisöt tarvitsevat ja kaipaavat? Mikä on käyttäjäyhteisöjen rooli uuden teknologian tuottamisessa ja muokkaamisessa? Miten tavalliset käyttäjät ja heidän kokemustietonsa olisi mahdollista integroida nykyistä paremmin tekniikan ja sen sovellutusten suunnittelutyöhön? Antologiassa pohditaan myös mainonnan yhteisöllisiä ulottuvuuksia ja tämän yhteisöllisyyden nopeasti muuttuvaa luonnetta tietotekniikan aikakaudella. Teoksen kirjoittajat ovat Porin monitieteisen yliopistokeskuksen tutkijoita, professoreita ja opiskelijoita, jotka ovat työskennelleet yhdessä vuosina 2005–2007 Tekesin ja yritysten rahoittamassa tutkimushankkeessa. Kuten käsillä olevasta teoksesta käy ilmi, hanke on synnyttänyt uudenlaista poikkitieteellistä keskustelua humanistien, tekniikan tutkijoiden ja taideteollisen alan tutkijoiden kesken.
Resumo:
Kandidaatintutkielman aihe on ”Osasto Laguksen ja saksalaisen panssaridivisioonan vertailu”. Merkittävin syy aiheen valintaan on se, että toisen maailmansodan panssarisodankäynti on kiinnostanut pitkään allekirjoittanutta. Osasto Lagus oli ainoa suomalainen panssariyhtymä hyökkäysvaiheen aikana. Se eteni nopeasti Itä-Karjalan alueella, ja siihen oli kerätty käytännössä kaikki merkittävät suomalaiset panssarivoimat. Saksan ”salamasota” oli noussut kuuluisaksi termiksi toisen maailmansodan alussa. Siihen keskeisesti kuuluvalla panssarisodankäynnillä oli saavutettu suuria menestyksiä Saksan vuosien 1939-1941 sotaretkillä. Suomi ja Saksa lähentyivät välirauhan aikana ennen jatkosodan alkua. Tänä aikana esimerkiksi Osasto Laguksen komentaja Ruben Lagus matkasi Saksaan tutustumaan saksalaisiin panssariyhtymiin. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Osasto Laguksen ja saksalaisen panssaridivisioonan välillä oli. Tutkimuksen pääkysymys on: ”Mitä toiminnallisia ja organisatorisia eroja ja yhtäläisyyksiä on löydettävissä Osasto Laguksen ja saksalaisen panssaridivisioonan välillä?” Saksalaisen panssaridivisioonan organisaatio on rajattu käsittelemään vuoden 1941 panssaridivisioonaa. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus ja analysointimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielmassa käsitellään julkaistuja teoksia, asiakirjoja ja tutkimuksia. Lähdemateriaalin pääpaino on kirjallisuudessa ja asiakirjoissa. Primäärilähteinä on pidetty aikalaisasiakirjoja, kuten ohjesääntöjä ja hyökkäyskäskyjä. Saksalainen panssarisodankäynti perustui panssaridivisioonien käyttämiseen. Panssaridivisioonat koostuivat useista eri aselajijoukoista, ja ne olivat kykeneviä suorittamaan itsenäisiä tehtäviä. Sen tärkein elementti oli panssarirykmentti, jonka panssarivaunujen toimintaa lähtökohtaisesti muut aselajit tukivat. Panssaridivisioonia kuului käyttää voimat keskittäen siellä, missä sen oli maastollisesti suotavinta toimia. Panssarijoukkojen hajauttaminen oli lähtökohtaisesti kiellettyä. Panssaridivisioonan ohjesäännöissä korostui pyrkimys nopeuden ylläpitoon, yllätyksen aikaansaamiseen ja vihollisen saarrostamiseen. Panssaridivisioonista koottiin vuodesta 1940 lähtien motorisoituja- ja panssariarmeijakuntia, joiden puitteissa ne toimivat. Armeijakuntiin kuului useampia panssari- ja motorisoitujadivisioonia. Organisaatioltaan Osasto Laguksessa oli paljon samankaltaisuutta vuoden 1941 panssaridivisioonaan. Suurimmat erot olivat aselajijoukkojen suhteessa. Kaluston laadultaan organisaatiot olivat hyvin tasavertaisia saksalaisten parempia johtamismahdollisuuksia lukuun ottamatta. Osasto Laguksen jääkärit myös kulkivat panssaridivisioonien jalkaväen käyttämien kuorma-autojen sijaan polkupyörillä, mistä oli hyötyä peitteisessä metsämaastossa toimiessa. Osasto Lagus toimi pääosin saksalaisen panssaridivisioonan käyttöperiaatteiden mukaisesti. Toiminta oli suoraviivaista ja nopeaa, mutta panssarivaunuja käytettiin saksalaisten ohjesääntöjen vastaisesti pienempinä joukkoina. Osasto Laguksen toiminta oli kaikesta huolimatta tehokasta ja menestyksekästä.