Plataforma telemàtica de serveis administratius de l'Ajuntament de Ripollet

PTSA és el projecte resultat del desenvolupament de la Plataforma Telemàtica de Serveis Administratius proposada com a iniciativa per l'Ajuntament de Ripollet. Amb l'objectiu de promoure la utilització dels canals de comunicació segurs entre el ciutadà i l'Administració, aporta els serveis d'acreditació, registre i consulta. Integrada amb el portal ripollet.cat, implementa les tecnologies per al tractament de l'acreditació d'usuaris mitjançant certificació digital i la generació dinàmica de documents signats electrònicament. Dins el marc d'execució de la llei 11/2007 d'accés electrònic dels ciutadans als serveis públics, és un gran primer pas en el llarg camí amb destinació a una Administració electrònica completa i de qualitat.

Household-based malaria control in a highly endemic area of Africa (Tanzania): determinants of transmission and disease and indicators for monitoring - Kilombero Malaria Project

The Kilombero Malaria Project (KMP) attemps to define opperationally useful indicators of levels of transmission and disease and health system relevant monitoring indicators to evaluate the impact of disease control at the community or health facility level. The KMP is longitudinal community based study (N = 1024) in rural Southern Tanzania, investigating risk factors for malarial morbidity and developing household based malaria control strategies. Biweekly morbidity and bimonthly serological, parasitological and drug consumption surveys are carried out in all study households. Mosquito densities are measured biweekly in 50 sentinel houses by timed light traps. Determinants of transmission and indicators of exposure were not strongly aggregated within households. Subjective morbidity (recalled fever), objective morbidity (elevated body temperature and high parasitaemia) and chloroquine consumption were strongly aggregated within a few households. Nested analysis of anti-NANP40 antibody suggest that only approximately 30% of the titer variance can explained by household clustering and that the largest proportion of antibody titer variability must be explained by non-measured behavioral determinants relating to an individual's level of exposure within a household. Indicators for evaluation and monitoring and outcome measures are described within the context of health service management to describe control measure output in terms of community effectiveness.

Statement of Strategy 2003-2005

Statement of Strategy 2003-2005 I am pleased to present this Statement of Strategy, prepared by my Department under the terms of the Public Service Management Act, 1997, which sets out the main objectives for the next three years. Click here to download PDF 1.1mb

Projecte d'implantació d'un sistema de control d'il.luminació

L¿abast del projecte és el servei del sistema de gestió d¿enllumenat d¿un edifici d¿oficines.

Gestión postventa

Proyecto final de carrera en el que una empresa, especializada en el segmento de los electrodomésticos, se ve en la necesidad de cambiar el sistema que tiene para gestionar la postventa de sus productos. Se han analizado los requerimientos del nuevo sistema, así como implementado la base de datos que satisface estos requerimientos junto con los procedimientos necesarios para la gestión que proporcionaran el único método de acceso. A parte de la gestión diaria de las incidencias, se han consolidado datos para generar estadísticas que permitan mejorar la eficiencia de la empresa.

AgilITIL : creación de una wiki semántica de soporte a los procesos de control

Este trabajo tiene como objetivo crear una Wiki Semántica que sirva de soporte para un modelo de gestión de servicios ágil, colaborativo y fácilmente implantable en las organizaciones denominadas pymes. En este tipo de organizaciones el posicionamiento inicial, ante la adopción de políticas como las sugeridas en ITIL, suele ser de rechazo, por la cantidad de trabajo añadido que previsiblemente genera. La Web Semántica aporta al conjunto la capacidad para establecer reglas de gestión del conocimiento, factor determinante para el crecimiento de una organización. El marco de recomendaciones ITIL es muy extenso y en este trabajo se pretende dar respuesta a los procesos de control pertenecientes a la fase del ciclo de vida denominada "Transición del Servicio". Estos procesos son: la gestión de la configuración, la gestión del cambio y la gestión de la entrega y despliegue.

Association of socioeconomic position with health behaviors and mortality

CONTEXT: Previous studies may have underestimated the contribution of health behaviors to social inequalities in mortality because health behaviors were assessed only at the baseline of the study. OBJECTIVE: To examine the role of health behaviors in the association between socioeconomic position and mortality and compare whether their contribution differs when assessed at only 1 point in time with that assessed longitudinally through the follow-up period. DESIGN, SETTING, AND PARTICIPANTS: Established in 1985, the British Whitehall II longitudinal cohort study includes 10 308 civil servants, aged 35 to 55 years, living in London, England. Analyses are based on 9590 men and women followed up for mortality until April 30, 2009. Socioeconomic position was derived from civil service employment grade (high, intermediate, and low) at baseline. Smoking, alcohol consumption, diet, and physical activity were assessed 4 times during the follow-up period. MAIN OUTCOME MEASURES: All-cause and cause-specific mortality. RESULTS: A total of 654 participants died during the follow-up period. In the analyses adjusted for sex and year of birth, those with the lowest socioeconomic position had 1.60 times higher risk of death from all causes than those with the highest socioeconomic position (a rate difference of 1.94/1000 person-years). This association was attenuated by 42% (95% confidence interval [CI], 21%-94%) when health behaviors assessed at baseline were entered into the model and by 72% (95% CI, 42%-154%) when they were entered as time-dependent covariates. The corresponding attenuations were 29% (95% CI, 11%-54%) and 45% (95% CI, 24%-79%) for cardiovascular mortality and 61% (95% CI, 16%-425%) and 94% (95% CI, 35%-595%) for noncancer and noncardiovascular mortality. The difference between the baseline only and repeated assessments of health behaviors was mostly due to an increased explanatory power of diet (from 7% to 17% for all-cause mortality, respectively), physical activity (from 5% to 21% for all-cause mortality), and alcohol consumption (from 3% to 12% for all-cause mortality). The role of smoking, the strongest mediator in these analyses, did not change when using baseline or repeat assessments (from 32% to 35% for all-cause mortality). CONCLUSION: In a civil service population in London, England, there was an association between socioeconomic position and mortality that was substantially accounted for by adjustment for health behaviors, particularly when the behaviors were assessed repeatedly.

Contribution of modifiable risk factors to social inequalities in type 2 diabetes: prospective Whitehall II cohort study.

OBJECTIVE: To assess the contribution of modifiable risk factors to social inequalities in the incidence of type 2 diabetes when these factors are measured at study baseline or repeatedly over follow-up and when long term exposure is accounted for. DESIGN: Prospective cohort study with risk factors (health behaviours (smoking, alcohol consumption, diet, and physical activity), body mass index, and biological risk markers (systolic blood pressure, triglycerides and high density lipoprotein cholesterol)) measured four times and diabetes status assessed seven times between 1991-93 and 2007-09. SETTING: Civil service departments in London (Whitehall II study). PARTICIPANTS: 7237 adults without diabetes (mean age 49.4 years; 2196 women). MAIN OUTCOME MEASURES: Incidence of type 2 diabetes and contribution of risk factors to its association with socioeconomic status. RESULTS: Over a mean follow-up of 14.2 years, 818 incident cases of diabetes were identified. Participants in the lowest occupational category had a 1.86-fold (hazard ratio 1.86, 95% confidence interval 1.48 to 2.32) greater risk of developing diabetes relative to those in the highest occupational category. Health behaviours and body mass index explained 33% (-1% to 78%) of this socioeconomic differential when risk factors were assessed at study baseline (attenuation of hazard ratio from 1.86 to 1.51), 36% (22% to 66%) when they were assessed repeatedly over the follow-up (attenuated hazard ratio 1.48), and 45% (28% to 75%) when long term exposure over the follow-up was accounted for (attenuated hazard ratio 1.41). With additional adjustment for biological risk markers, a total of 53% (29% to 88%) of the socioeconomic differential was explained (attenuated hazard ratio 1.35, 1.05 to 1.72). CONCLUSIONS: Modifiable risk factors such as health behaviours and obesity, when measured repeatedly over time, explain almost half of the social inequalities in incidence of type 2 diabetes. This is more than was seen in previous studies based on single measurement of risk factors.

Perustuslain 125.2 §:n nimitysperusteet ja kunnallinen virantäyttö

English summary: General civil service qualifications and local authority appointments (s. 721)

The 1925 Opium Purchasing Campaign in Laos: The Anatomy of a Colonial Scandal

Opium purchasing campaigns, initiated in 1915, were abruptly interrupted ten years later following the discovery that the Douanes & Régies of the General Government of Indochina had been victim of a gigantic fraud. Various inquiries expedited with a view to establishing responsibility for the fiasco, involving purchases made at Luang Prabang in 1925, highlight the dysfunctions affecting the colonial civil service. The 1925 scandal revealed not only the difficulties encountered by the French in their attempts to control the drug trade, but also the prevailing circumstantial inefficiency of the colonial bureaucracy.

Asiakassuuntautunut toimintamalli konsultointialan yrityksessä

Yritys,joka pyrkii toimimaan asiakkaidensa tarpeiden ohjaamana, voi saavuttaa kilpailuetua suhteessa yrityksiin, jotka eivät tätä toimintatapaa ole sisäistäneet. Asiakassuuntautuneesti palveluita tuottava yritys voi tiedostettujen asiakastarpei-den ohjaamana kehittää omia sisäisiä toimintaprosessejaan. Tässä diplomityössä tarkastellaan asiakassuuntautuneisuuden merkitystä eräänä palveluyrityksen tulok-selliseen toimintaan vaikuttavana elementtinä. Kirjallisuustutkimuksen pohjalta hahmotetaan konsulttialan palveluorganisaation asiakassuuntautuneen toiminnan edellytyksiä ja merkitystä. Työssä tarkastellaan palveluyrityksen palveluita tuottavan organisaation sisäisen toimintadynamiikan osatekijöitä ja niiden vaikutuksia asiakassuuntautuneeseen palvelutuotantoon. Tutkimuksen perusteella määritellään konsulttialan yrityksen palveluorganisaati-olle asiakassuuntautuneisuuteen ohjaava viitekehys. Kehyksen avulla yrityksen organisaatiota voidaan ohjata tiedostamaan asiakassuuntautuneisuuden merkitys yrityksen kilpailutekijänä. Asiakassuuntautuneen palveluyrityksen organisaation tulee tiedostaa toimintansa vaikutukset asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta yri-tyksen kilpailukykyyn. Toteutunut asiakassuuntautuneisuus antaa mahdollisuuksia yrityksen toiminnan tehostamiselle, jatkuvuudelle sekä kannattavalle kasvulle.

Tietointensiivisen palvelutuotannon kehittäminen: case televiestintäyrityksen vianhallinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda tavoitemalli TeliaSonera Finland Oyj:n vianhallintapalveluille. Tavoitemalli tuli muodostaa niin, että se tukee laadukasta ja tuottavaa teollista palvelutuotantoa. Tavoitemalli muodostettiin suhteellisen laajan teoriakatsauksen perusteella, joka tehtiin tiedon näkökulmasta. Palvelujen hallinnan viitekehyksessä tutkittiin palvelujen suorituskykyä, jossa erityisesti paneuduttiin laatuun, tuottavuuteen ja palvelutuotannon psykososiaaliseen työympäristöön. Tähän kokonaisuuteen yhdistettiin tutkimustietoa palvelujen teollistamisesta, sekä otettiin huomioon tietointensiivisen organisaation yleiset menestystekijät. Näin muodostettiin tietointensiivisen palvelutuotannon hallinnan ja kehittämisen viitekehys, jota sovellettiin vianhallintapalvelujen tavoitetilan muodostamiseen. Vianhallinnan tavoitetila testattiinosin empiirisesti, mutta lisätutkimusta tarvitaan työssä muodostetun teoreettisen viitekehyksen arviointiin.

Yrityksen prosessit dynaamisten kyvykkyyksien lähteenä

Pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on jokaisen yrityksen strategisen suunnittelun keskeinen tavoite. Monet tunnetut tutkijat ovat suunnanneet strategista johtamista omilla teorioillaan ja tuloksillaan. Tutkimuksissa on havaittu että perinteisillä strategisen johtamisen teorioilla ei voida selittää nykyisin nopeasti muuttuvassa maailmassa toimivien yritysten menestystä. Menestyksen takaa löytyviä tekijöitä kutsutaan yrityksen dynaamisiksi tekijöiksi. Yhtenä merkittävänä dynaamisena tekijänä ovat tulleet esille yrityksen prosessit. Tutkimuksessa on yhdistetty kaksi asiaa samaan tarkastelukehikkoon. Olen tuonut siihen toisaalta yrityksen prosessit, jotka ovat alan parhaiden käytäntöjen mukaiset. Toisaalta on esitetty teoria dynaamisista kyvykkyyksistä, joiden oletetaan ilmentyvän yrityksen prosesseissa. Tässä työssä tarkastellaan yritysten dynaamisista kyvykkyyksistä vain prosesseja.Työn tarkoituksena on löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yrityksen prosessien kautta saavutettavat dynaamiset kyvykkyydet? Voiko yritys saavuttaa ja säilyttää kilpailuetua toteuttaessaan prosessinsa alan parhaiden käytäntöjen mukaan? Voidaanko tunnistetuille dynaamisille kyvykkyyksille rakentaa mallia niiden mittaamiseen?Tutkimuskysymyksiin olen hakenut vastausta esimerkkiyrityksen prosessikehityshankkeen kautta. Tavoitteena on ollut tunnistaa prosessikehityksen takaa mahdolliset yrityksen dynaamiset kyvykkyydet ja siten nimetä niitä yrityksen kilpailuedun tekijöiksi. Tutkimuskohteena olevaan ICT-alan yritykseen kohdistuu yhä suurempia tuottavuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna vastata näihin vaateisiin ovat yritykset lähteneet kehittämään niiden prosesseja. ICT-palveluyritysten toimintaan tukeva viitekehys on ITIL. Viitekehykseen on kerätty useamman yrityksen ja organisaation kokemukset palveluiden tehokkaasta tuottamisesta. ITIL – viitekehys on ollut perustana vuonna 2005 julkaistulle ISO/IEC 20000-1:2005 palveluiden johtamisen standardille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että määrämuotoiset prosessit lisäävät yritysten ketteryyttä mukautua muutoksiin ja siten myös niiden dynaamiset kyvykkyydet ovat lisääntyneet.

Internet -palvelunhallinta

Internet -palvelunhallinnan rooli kasvaa tulevaisuudessa ja sen kehittäminen on yhä tärkeämpää. Palvelut kehittyvät monipuolisemmiksi, niiden laatu paranee ja käyttömäärät kasvavat. Erityisesti palveluiden sisällönhallinnan rooli kasvaa ja palveluiden laadusta tulee merkittävä kilpailutekijä. Kokonaisvaltaisen palvelunhallinnan on pystyttävä vastaamaan joustavasti palveluntarjoajien uusiin tarpeisiin, jolloin sen on kehityttävä samaan suuntaan kuin palvelunhallinnan perinteisen telemaailman puolella. Palvelunhallinnan on tuettava kaikkia OSS -järjestelmien (Operating Support System) osa-alueita, jolloin sen laajamittaiseen toteuttamiseen tarvitaan siihen liittyvien erilaisten hallintarajapintojen standardointia. Palvelunhallintajärjestelmät on toteutettava mahdollisimman joustaviksi, jotta niiden piiriin saadaan uusien komponenttien lisäksi jo olemassa olevat komponentit. Mahdollinen palvelunhallinnan toteutustapa voi olla Javan ja CORBA:n (Common Object Request Broker Architecture) yhteiskäyttö, sillä ne takaavat järjestelmään tarvittavan joustavuuden muuttuvissa olosuhteissa kuten Internetissä.

CORBA-pohjaisen hajautetun palvelun dynaaminen konfiguroinnin hallinta

Internetin välityksellä tarjottavien palveluiden kasvaneet käyttäjämäärät ovat lisänneet hajautettujen palveluiden määrää. Hajautusta tarvitaan täyttämään palveluiden kasvaneet suorituskykyvaatimukset. Hajautetut palvelut asettavat uusia vaatimuksia palvelujen hallinnan toteuttamiselle. Hallintajärjestelmien on myös mukauduttava palvelujen hajautettuun luonteeseen ja oltava joustavia palveluissa tapahtuvien muutosten ja ongelmien varalta. Tässä työssä esitellään aluksi CORBA-teknologiaa ja sen tarjoamia valmiita palveluita. Palvelunhallinnasta esitellään yleiset periaatteet ja hallinnan tehtävät. Työn käytännön osuudessa tutustutaan Finder-projektissa suunniteltuun hajautettuun hakemistopalveluun. Tarkemmin osuudessa keskitytään esittelemään suunnitellut menetelmät palvelun komponenttien hallintaan CORBA-ympäristössä.