Yritysvastuu osuuskaupan toimitusketjussa –Tapaustutkimus

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, minkälainen merkitys yritysvastuulla on osuuskaupan toimitusketjussa. Case-yritykseksi valittiin Etelä-Karjalan osuuskauppa, joka on S-ryhmän yksi alueosuuskaupoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka suoritettiin case-yrityksen paikallisille tavarantoimittajille joko puhelimitse tai sähköpostitse. Lisäksi analysoitiin S-ryhmän vuoden 2014 vastuuraportti, johon Etelä-Karjalan osuuskaupan yritysvastuuohjelma perustuu. Haastatteluihin pyydetyistä viidestä tavarantoimittajasta vain kaksi suostui haastateltavaksi. Yritysvastuuraportin analyysin perusteella S-ryhmä ja sen alueosuuskaupat pitävät toimitusketjun vastuullisuutta erittäin tärkeänä. Raportissa korostetaan tavarantoimittajan edellyttämistä rehelliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimitusketjun tarkkaa tuntemista, jotta vastuullisuuden tasoa voidaan kehittää yhteisvoimin. Tavarantoimittajien haastattelujen perusteella toimittajayrityksissä harjoitetaan yritysvastuutoimintaa, mutta ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä termin sisältöä, vaan toimitaan omien eettisten arvojen ja taloudellisten intressien perusteella. Molemmat haastateltavat totesivat, ettei osuuskauppa edellyttänyt tiettyä yritysvastuun tasoa, eikä varmentanut toimittajan vastuullisuutta. Tämän pienimuotoisen tapaustutkimuksen perusteella voi todeta, ettei Etelä-Karjalan osuuskauppa ole huomioinut yritysvastuuta tavarantoimitussopimuksia laatiessaan. Kyse voi olla joko siitä, ettei alueosuuskauppaa ole sitoutettu S-ryhmän vastuuohjelmaan tarpeeksi hyvin, tai että vastuuraportissa mainitut asiat huomioidaan vain globaaleissa toimitusketjuissa.

Pairs trading profitability in the Finnish stock market: A comparison between three methods

Pairs trading is an algorithmic trading strategy that is based on the historical co-movement of two separate assets and trades are executed on the basis of degree of relative mispricing. The purpose of this study is to explore one new and alternative copula-based method for pairs trading. The objective is to find out whether the copula method generates more trading opportunities and higher profits than the more traditional distance and cointegration methods applied extensively in previous empirical studies. Methods are compared by selecting top five pairs from stocks of the large and medium-sized companies in the Finnish stock market. The research period includes years 2006-2015. All the methods are proven to be profitable and the Finnish stock market suitable for pairs trading. However, copula method doesn’t generate more trading opportunities or higher profits than the other methods. It seems that the limitations of the more traditional methods are not too restrictive for this particular sample data.

SME Growth Strategy - Exploring New Market Segments

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa uusia markkinoita ja markkinasegmenttejä yrityksen kasvustrategiaa varten. Yritys on kasvanut erittäin voimakkaasti viime vuosina nykyisillä markkinoillaan ja haluaa nyt jatkaa kasvuaan uusilla markkinoilla. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa on tunnistettu useita pk-yrityksen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, uusien markkinoiden kartoittamiseen ja arvioimiseen vaikuttavia tekijöitä, ja lisäksi liiketoimintastrategiaan ja markkinasegmentin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Empiirisen osuuden data kerättiin 60 asiantuntijahaastattelusta, joilla kartoitettiin kokonaismarkkinoita ja saatiin tarkkaa markkinainformaatiota kohdemarkkinoista. Tutkimuksessa tunnistettiin kymmenen potentiaalista toimialaa ja 54 potentiaalista markkinasegmenttiä. Kirjallisuudesta tunnistetuilla kriteereillä, teknologisin perustein ja yrityksen omien näkökulmien perusteella näistä valittiin kohdemarkkinoiksi kahdeksan. Tutkimuksessa kehitettiin markkinasegmenttien arviointiin malli. Mallin avulla valitut kahdeksan markkinasegmenttiä listattiin järjestykseen niiden houkuttelevuuden perusteella. Jatkotoimenpiteenä yrityksessä tullaan kehittämään kasvustrategia perustuen tutkimuksen tuloksille.

A Business Incubator, Accelerator, or Coworking Space? Case Health Innovation Village at GE

Health Innovation Village at GE is one of the new communities targeted for startup and growth-oriented companies. It has been established at the premises of a multinational conglomerate that will promote networking and growth of startup companies. The concept combines features from traditional business incubators, accelerators, and coworking spaces. This research compares Health Innovation Village to these concepts regarding its goals, target clients, source of income, organization, facilities, management, and success factors. In addition, a new incubator classification model is introduced. On the other hand, Health Innovation Village is examined from its tenants’ perspective and improvements are suggested. The work was implemented as a qualitative case study by interviewing GE staff with connections to Health Innovation Village as well as startup entrepreneurs and employees’ working there. The most evident features of Health Innovation Village correspond to those of business incubators although it is atypical as a non-profit corporate business incubator. Strong network orientation and connections to venture capitalists are common characteristics of these new types of accelerators. The design of the premises conforms to the principles of coworking spaces, but the services provided to the startup companies are considerably more versatile than the services offered by coworking spaces. The advantages of Health Innovation Village are that there are first-class premises and exceptionally good networking possibilities that other types of incubators or accelerators are not able to offer. A conglomerate can also provide multifaceted special knowledge for young firms. In addition, both GE and the startups gained considerable publicity through their cooperation, indeed a characteristic that benefits both parties. Most of the expectations of the entrepreneurs were exceeded. However, communication and the scope of cooperation remain challenges. Micro companies spend their time developing and marketing their products and acquiring financing. Therefore, communication should be as clear as possible and accessible everywhere. The startups would prefer to cooperate significantly more, but few have the time available to assume the responsibility of leadership. The entrepreneurs also expected to have more possibilities for cooperation with GE. Wider collaboration might be accomplished by curation in the same way as it is used in the well-functioning coworking spaces where curators take care of practicalities and promote cooperation. Communication issues could be alleviated if the community had its own Intranet pages where all information could be concentrated. In particular, a common calendar and a room reservation system could be useful. In addition, it could be beneficial to have a section of the Intranet open for both the GE staff and the startups so that those willing to share their knowledge and those having project offers could use it for advertising.

Kasvustrategia it-alan pk-yritykselle

Pienille ja keskisuurille yrityksille eli pk-yrityksille on olemassa useita kasvustrategioita. Nämä kasvustrategiat tähtäävät joko liiketoiminnan laajentamiseen, nykyisten resurssien hyödyntämiseen, uusien resurssien luotaamiseen tai liiketoiminnan supistamiseen. Valitsemaansa kasvustrategiaa noudattamalla yritys pyrkii pääsemään kasvutavoitteisiinsa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tieteellisen kirjallisuuden pohjalta arvioida kasvustrategioita ja valita niistä pienelle it-alalla toimivalle case-yritykselle sopivin. Sopivimmaksi havaitun kasvustrategian pohjalta case-yritykselle laaditaan räätälöity kasvustrategia. Kasvustrategian laatimiseen käytetään tieteellisen kirjallisuuden lisäksi empiirisenä menetelmänä tapaustutkimusta. Tapaustutkimus tehdään teemahaastatteluina kymmenelle yritykselle, joilla on liike-elämästä saatuja kokemuksia case-yritykselle valitusta kasvustrategiasta. Tutkimuksen tuloksena case-yritykselle sopivin kasvustrategia on verkostokasvustrategia. Verkostokasvustrategiaa noudattamalla case-yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen ja hankkii tarvitsemansa muun osaamisen verkostokumppaneilta. Verkostoitumisen hyötyinä case-yritykselle on muun muassa pieni omien työntekijöiden tarve, tietotaidon saaminen, kilpailukyvyn paraneminen, markkinoinnin tehostuminen ja uusille markkinoille pääsyn helpottuminen. Verkostoitumisen haasteina case-yritykselle on sen sijaan muun muassa pienen yrityksen uskottavuusongelma, sopivien verkostokumppaneiden löytäminen ja epäluotettavat verkostokumppanit. Tutkimuksen johtopäätöksenä verkostoitumisesta saatavien hyötyjen nähdään kuitenkin olevan riskejä suuremmat case-yritykselle.

Alhaisen volatiliteetin anomalia Suomen osakemarkkinoilla

Tutkielman tavoitteena on selvittää esiintyykö Suomen osakemarkkinoilla alhaisen volatiliteetin anomaliaa. Tutkielman tavoitteeseen vastataan työn empiirisessä osassa analysoimalla Suomen osakemarkkinoilla listattujen osakkeiden tuottoaikasarjoja. Tutkielmassa tarkastellaan myös finanssikriisin vaikutusta anomalian ilmenemiseen. Tutkimus sijoittuu aikavälille tammikuusta 2001 tammikuuhun 2015. Tutkielmassa muodostetaan portfolioita osakkeiden historiallisen volatiliteetin mukaan. Näiden portfolioiden menestymistä suhteessa markkinoihin arvioidaan absoluuttisten tuottojen, Sharpen luvun sekä Jensenin alfan avulla. Markkinaindekseinä käytetään OMXH CAP -indeksiä sekä tutkimusaineiston pohjalta muodostettua markkinaportfoliota. Kaikkein parhaimman absoluuttisen tuoton on saanut vuodesta 2001 vuoteen 2015 sijoittamalla keskiverron volatiliteetin osakkeisiin. Parhaan riskikorjatun tuoton on kuitenkin saavuttanut sijoittamalla alhaisen volatiliteetin osakkeisiin. Tutkielmassa löydetään todisteita alhaisen volatiliteetin anomalian esiintymisestä Suomen osakemarkkinoilla koko tutkimusaineisto huomioon ottaen. Tutkielman ehkä mielenkiintoisin löydös on kuitenkin huomio alhaisen volatiliteetin anomalian häviämisestä Suomen osakemarkkinoilta finanssikriisin jälkeen. Ennen finanssikriisiä esiintynyt erittäin vahva alhaisen volatiliteetin osakkeiden ylisuoriutuminen hävisi täysin finanssikriisin jälkeen. Toisin sanoen riskin ja tuoton suhde on kääntynyt päälaelleen finanssikriisin jälkeen, eikä alhaisen volatiliteetin anomaliaa voida enää sanoa esiintyvän.

”Etenivät sitten tappajasudet vedestä välittämättä” Viikinkisotajoukot anglosaksisessa Englannissa 865-1016

Varhaiskeskiajan Euroopassa sodankäynti oli monin paikoin endeemistä ja omien, sisäisten konventioidensa määrittelemää. Vaikka viikinkitoiminta oli monessa suhteessasamanlaista kuin muu aikakauden sodankäynti, viikingit olivat kristityn Euroopannäkökulmasta pakanoita ja ulkopuolisia. Anglosaksisessa Englannissa viikinkejäodottivat useat, erilliset kuningaskunnat, jotka kärsivät monista sisäisistä kriiseistä.Viikinkien lähtökohta olikin siinä, että he tulivat meren takaa, liikkuivat koko Länsi-Euroopan alueella ja muodostivat näin jatkuvan uhan. Tutkielmassa tarkastellaan viikinkisotajoukkojen toimintaa, luonnetta ja rakennetta. Niitä tutkitaan niin ulkoisesta, sotaretken näkökulmasta kuin sisäisen dynamiikan ja rakenteen näkökulmasta. Tutkielma rajautuu nykyisen Englannin alueelle sekä vuosiin 865-1016, jolloin viikingit tekivät kaksi invaasiota Englantiin. Tutkielman alkuperäislähteet kertovat viikingeistä vastapuolen näkökulmasta, jota ohjasivat poliittiset intressit ja kristillinen maailmankuva. Lähteistä tärkein on Anglosaksien kronikka, tekstijoukko, johon monet kronikoitsijat kirjasivat vuosittaiset tapahtumat koko anglosaksiselta ajalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään Æthelweardin kronikkaa, piispa Asserin kirjoittamaa kuningas Ælfredin elämäkertaa ja Maldonin taistelusta kertovaa sankarirunoa. Tutkielmassa havaittiin, että viikingit muodostivat ulkoisesti ja sisäisesti joustavia ja muokkautuvia ryöstelyjoukkoja, jotka olivat pienten, erillisten ryhmien yhteenliittymiä. Viikinkisodankäynnin keskeisin selittäjä on intressien dynamiikka, joka ohjasi joukkoja ja joka henkilöityy sosiaalisten suhteiden rakentaman, orgaanisen hierarkian komentajiin, jotka olivat lahjojen ja uskollisuuden kannattelemassa, vastavuoroisessa suhteessa seuraajiinsa. Nopeuden ja helppojen kohteiden tarjoaman ravinnon avulla joukot pystyivät hyödyntämään kohteensa ongelmia ja heikkoja kohtia. Sisäisesti joukot vaihtelivat koostumustaan ja komentajiaan, minkä takia niiden sisäinen dynamiikka oli inhimillisen monimutkainen. Tulosten ilmeisin ongelma oli lähteissä itsessään, sillä tutkielmassa havaittiin, että lähteet ovat niukkasanaisia, kaavamaisia ja voivat siksi johtaa harhaan, minkä lisäksi kristittyjen ja pakanoiden välinen ristiriita värittää lähteitä esimerkiksi viikinkien väkivaltaisuuden kuvauksissa. Näistä syistä lähdeaineiston laajentaminen niin anglosaksien parissa kuin viikinkimaailmassa laajemmin auttaa viikinkikuvan tarkentamisessa. Tutkielmassa havaittu toiminta voidaan rinnastaa muihin alueisiin, sillä viikinkijoukkojen lähtökohta oli joka tapauksessa samankaltainen.

Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset teollistuneissa länsimaissa

Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät selittävät kansalaisten eriarvoisuuden syitä kos-kevia uskomuksia ja niiden vaihtelua maittain. Tutkielman lähtökohtana on tarkastella ja testata teoriaa, jonka mukaan yhteiskunnassa vallitsevat normatiiviset käsitykset oi-keudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisesta ansainnasta muotoilevat kansalaisten eriarvoisuutta koskevia käsityksiä. Teorian mukaan yksilön eriarvoisuutta koskevat kä-sitykset eivät ainoastaan muotoudu yksilön omien intressien, kokemusten tai tiedon pohjalta, vaan niiden muotoutumiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa vallitsevat ja jaetut käsitykset eriarvoisuudesta. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään International Social Survey Programmen eli ISSP:n neljännen aallon eriarvoisuus -aineistoa vuodelta 2009. Aineisto kattaa 23 teollistunutta länsimaata. Lisäksi tutkielmassa käytetään OECD:n ja Maailmanpankin tilastoaineistoja vuosilta 2008 ja 2009. Asenteita tutkitaan elämässä menestymistä kos-kevan kysymyspatteriston avulla. Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset tiivistettiin tutkielmassa kolmeen eri ryhmään: individuaalisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin teki-jöihin. Tavoitteena on tarkastella sitä, millä eri tekijöillä taloudellinen eriarvoisuus pe-rustellaan. Tutkielman empiirisenä analyysimenetelmänä käytetään monitasomallitusta. Tutkielman tulokset osoittavat, että individuaaliset tekijät koetaan tärkeimmäksi eriar-voisuutta selittäväksi tekijäksi kaikissa 23 maassa. Maaryhmistä ainoastaan Itä-Euroopan maat muodostavat selkeästi oman ryhmänsä kaikissa kolmessa eri muuttujassa. Tutkielmassa maiden välisiä, eriarvoisuutta koskevia uskomuseroja selittävät maiden talouden rakenteen erot, korruptio sekä vallitseva sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoi-suus. Yksilön omat arvot ja asenteet taas heijastuvat erityisesti individuaalisia tekijöitä kuvaavassa muuttujassa. Kansalaisten uskomuksissa heijastuu selkeä dualismi: yksilöt rakentavat omat eriarvoi-suutta koskevat käsityksensä omien kokemustensa, tiedon ja ideologian pohjalta. Käsi-tykset eivät ainoastaan heijasta yhteiskunnan todellista eriarvoisuutta vaan myös ihmis-ten omia uskomuksia ja arvomaailmaa. Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että yhteis-kunnassa yleisesti vallitsevat käsitykset eriarvoisuudesta vaikuttavat yksilöiden usko-muksiin.

Variation of the mixing state of Saharan dust particles with atmospheric transport

Mineral dust is an important aerosol species in the Earth’s atmosphere and has a major source within North Africa, of which the Sahara forms the major part. Aerosol Time of Flight Mass Spectrometry (ATOFMS) is first used to determine the mixing state of dust particles collected from the land surface in the Saharan region, showing low abundance of species such as nitrate and sulphate internally mixed with the dust mineral matrix. These data are then compared with the ATOFMS single particle mass spectra of Saharan dust particles detected in the marine atmosphere in the vicinity of the Cape Verde islands, which are further compared with those from particles with longer atmospheric residence sampled at a coastal station at Mace Head, Ireland. Saharan dust particles collected near the Cape Verde Islands showed increased internally mixed nitrate but no sulphate, whilst Saharan dust particles collected on the coast of Ireland showed a very high degree of internally mixed secondary species including nitrate, sulphate and methanesulphonate. This uptake of secondary species will change the pH and hygroscopic properties of the aerosol dust and thus can influence the budgets of other reactive gases, as well as influencing the radiative properties of the particles and the availability of metals for dissolution.

The north Atlantic marine oundary layer experiment (NAMBLEX): Overview of the campaign held at Mace Head, Ireland, in summer 2002

The North Atlantic Marine Boundary Layer Experiment (NAMBLEX), involving over 50 scientists from 12 institutions, took place at Mace Head, Ireland (53.32° N, 9.90° W), between 23 July and 4 September 2002. A wide range of state-of-the-art instrumentation enabled detailed measurements of the boundary layer structure and atmospheric composition in the gas and aerosol phase to be made, providing one of the most comprehensive in situ studies of the marine boundary layer to date. This overview paper describes the aims of the NAMBLEX project in the context of previous field campaigns in the Marine Boundary Layer (MBL), the overall layout of the site, a summary of the instrumentation deployed, the temporal coverage of the measurement data, and the numerical models used to interpret the field data. Measurements of some trace species were made for the first time during the campaign, which was characterised by predominantly clean air of marine origin, but more polluted air with higher levels of NOx originating from continental regions was also experienced. This paper provides a summary of the meteorological measurements and Planetary Boundary Layer (PBL) structure measurements, presents time series of some of the longer-lived trace species (O3, CO, H2, DMS, CH4, NMHC, NOx, NOy, PAN) and summarises measurements of other species that are described in more detail in other papers within this special issue, namely oxygenated VOCs, HCHO, peroxides, organo-halogenated species, a range of shorter lived halogen species (I2, OIO, IO, BrO), NO3 radicals, photolysis frequencies, the free radicals OH, HO2 and (HO2+Σ RO2), as well as a summary of the aerosol measurements. NAMBLEX was supported by measurements made in the vicinity of Mace Head using the NERC Dornier-228 aircraft. Using ECMWF wind-fields, calculations were made of the air-mass trajectories arriving at Mace Head during NAMBLEX, and were analysed together with both meteorological and trace-gas measurements. In this paper a chemical climatology for the duration of the campaign is presented to interpret the distribution of air-mass origins and emission sources, and to provide a convenient framework of air-mass classification that is used by other papers in this issue for the interpretation of observed variability in levels of trace gases and aerosols.

Remarkable dynamics of nanoparticles in the urban atmosphere

Nanoparticles emitted from road traffic are the largest source of respiratory exposure for the general public living in urban areas. It has been suggested that the adverse health effects of airborne particles may scale with the airborne particle number, which if correct, focuses attention on the nanoparticle (less than 100 nm) size range which dominates the number count in urban areas. Urban measurements of particle size distributions have tended to show a broadly similar pattern dominated by a mode centred on 20–30 nm diameter particles emitted by diesel engine exhaust. In this paper we report the results of measurements of particle number concentration and size distribution made in a major London park as well as on the BT Tower, 160 m high. These measurements taken during the REPARTEE project (Regents Park and BT Tower experiment) show a remarkable shift in particle size distributions with major losses of the smallest particle class as particles are advected away from the traffic source. In the Park, the traffic related mode at 20–30 nm diameter is much reduced with a new mode at <10 nm. Size distribution measurements also revealed higher number concentrations of sub-50 nm particles at the BT Tower during days affected by higher turbulence as determined by Doppler Lidar measurements and indicate a loss of nanoparticles from air aged during less turbulent conditions. These results suggest that nanoparticles are lost by evaporation, rather than coagulation processes. The results have major implications for understanding the impacts of traffic-generated particulate matter on human health.

Atmospheric chemistry and physics in the atmosphere of a developed megacity (London): an overview of the REPARTEE experiment and its conclusions

The REgents PARk and Tower Environmental Experiment (REPARTEE) comprised two campaigns in London in October 2006 and October/November 2007. The experiment design involved measurements at a heavily trafficked roadside site, two urban background sites and an elevated site at 160–190 m above ground on the BT Tower, supplemented in the second campaign by Doppler lidar measurements of atmospheric vertical structure. A wide range of measurements of airborne particle physical metrics and chemical composition were made as well as measurements of a considerable range of gas phase species and the fluxes of both particulate and gas phase substances. Significant findings include (a) demonstration of the evaporation of traffic-generated nanoparticles during both horizontal and vertical atmospheric transport; (b) generation of a large base of information on the fluxes of nanoparticles, accumulation mode particles and specific chemical components of the aerosol and a range of gas phase species, as well as the elucidation of key processes and comparison with emissions inventories; (c) quantification of vertical gradients in selected aerosol and trace gas species which has demonstrated the important role of regional transport in influencing concentrations of sulphate, nitrate and secondary organic compounds within the atmosphere of London; (d) generation of new data on the atmospheric structure and turbulence above London, including the estimation of mixed layer depths; (e) provision of new data on trace gas dispersion in the urban atmosphere through the release of purposeful tracers; (f) the determination of spatial differences in aerosol particle size distributions and their interpretation in terms of sources and physico-chemical transformations; (g) studies of the nocturnal oxidation of nitrogen oxides and of the diurnal behaviour of nitrate aerosol in the urban atmosphere, and (h) new information on the chemical composition and source apportionment of particulate matter size fractions in the atmosphere of London derived both from bulk chemical analysis and aerosol mass spectrometry with two instrument types.

Remarkable dynamics of nanoparticles in the urban atmosphere

Nanoparticles emitted from road traffic are the largest source of respiratory exposure for the general public living in urban areas. It has been suggested that adverse health effects of airborne particles may scale with airborne particle number, which if correct, focuses attention on the nanoparticle (less than 100 nm) size range which dominates the number count in urban areas. Urban measurements of particle size distributions have tended to show a broadly similar pattern dominated by a mode centred on 20–30 nm diameter emitted by diesel engine exhaust. In this paper we report the results of measurements of particle number concentration and size distribution made in a major London park as well as on the BT Tower, 160 m aloft. These measurements taken during the REPARTEE project (Regents Park and BT Tower experiment) show a remarkable shift in particle size distributions with major losses of the smallest particle class as particles are advected away from the traffic source. In the Park, the traffic related mode at 20–30 nm diameter is much reduced with a new mode at <10 nm. Size distribution measurements also revealed higher number concentrations of sub-50 nm particles at the BT Tower during days affected by higher turbulence as determined by Doppler Lidar measurements and are indicative of loss of nanoparticles from air aged during less turbulent conditions. These results are suggestive of nanoparticle loss by evaporation, rather than coagulation processes. The results have major implications for understanding the impacts of traffic-generated particulate matter on human health.

Método para avaliação de ambientes de desenvolvimento de software combinando CMM e GQM

Este trabalho de conclusão apresenta um método e uma ferramenta para avaliação da maturidade e da capacitação de ambientes de desenvolvimento de software baseado no uso da abordagem Goal/Question/Metric-GQM combinada aos métodos tradicionais de avaliação já existentes para o modelo Capability Maturity Model-CMM. A aplicação deste método através da ferramenta proposta permitirá a organização avaliada estabelecer o grau de conformidade preliminar dos seus processos em relação às exigências do modelo CMM. Esta avaliação poderá ser utilizada como ponto de partida para o estabelecimento de um processo de melhoria. O modelo CMM descreve uma série de estágios de maturidade que são atingidos através da satisfação de metas estabelecidas para áreas-chave do processo de desenvolvimento de software da organização. A evolução deste modelo, chamada de CMMI, Capability Maturity Model Integrated, possibilita que as organizações optem pela forma de implementação do modelo. Esta opção pode se dar através do uso do CMMI em estágios, vertical utilizando os níveis tradicionais do modelo, ou contínua; horizontal baseada nas áreas-chave de processo. Da mesma forma, a avaliação pode ser realizada sobre qualquer modelo escolhido. O modelo GQM descreve uma estrutura hierárquica baseada na existência de metas de melhoria preestabelecidas das quais são extraídas métricas e questões que as satisfazem. O nível de satisfação dessas metas é obtido através da análise das métricas relativas às questões aplicadas ao foco da avaliação Algumas ferramentas para avaliação dos processos relativos ao modelo CMM são apresentadas, tais como o questionário da maturidade e os modelos existentes para a criação de métodos de avaliação, CMM Apraisal Framework-CAF e Apraisal Requirements for CMMI-ARC. O diferencial apresentado é o estabelecimento de métricas objetivas e regras de interpretação dessas para a definição da satisfação de uma determinada área-chave de processo, ACP, do nível 2 do modelo CMMI. Além dessas contribuições vale destacar o estabelecimento de questões adicionais ao questionário da maturidade com o objetivo de capturar essas métricas e a criação de grafos GQM para cada ACP do nível 2 do CMMI. Esses grafos permitem a visualização do relacionamento existente entre cada ACP do nível 2 do CMMI com suas metas, questões e métricas. A aplicação do método e da ferramenta será demonstrada através da utilização de um estudo de caso aplicado na empresa DWA Informática Ltda.

Problema integrado de dimensionamento de lotes e corte de estoque na indústria moveleira

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)