Toimitus- ja asennusprosessin parantaminen globaalissa IT-projektissa

IT-palvelumarkkinoilla yritykset kohtaavat entistä enemmän haasteita pyrkiessään löytämään uusia asiakkaille lisäarvoa tuottavia keinoja. Asiakaslähtöisyys on tärkeää haastavassa palveluliiketoiminnassa sen nopeasti luonteen takia. Asiakkaat vaativat nopeaa ja luotettavaa laitetoimitusta. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia toimitus- ja asennusprojektissa käytettyä prosessia ja löytää keinoja asiakastyytyväisyyden parantamiseen etsimällä parannuskohteita käytetystä prosessista. Työn päätavoitteena on selvittää, miten IT-palvelutoimittajan toimitusprosessia voidaan kehittää vastaavanlaisissa suurissa projekteissa ja samalla toimintaa tehostamalla luoda lisäarvoa sekä asiakkaille että yritykselle. Alatavoitteena työssä on tutkia prosessia ja löytää siinä tehdyt virheet ja löytää niille parannusehdotuksia. Työ pohjautuu projektiin, jossa toimitettiin ja asennettiin asiakkaalle yli 350 kytkintä heidän eri toimipisteisiinsä ja jossa itse toimin projektipäällikkönä. Työssä käydään läpi mitä toimitusketjut ovat ja niiden ohjaus, sekä yleinen prosessin kehittämisen teoria. Lopuksi käydään läpi käytetty prosessi sekä haastatteluissa esiin tulleet ongelmakohdat siinä.

Psykoterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen uusi allianssi

Kirjallisuusarvostelu

Kattava esitys henkilökohtaisen tulon verotuksesta

Kirjallisuusarvostelu

Yliopistojen tulosohjaus ja -johtaminen akateemisen työn ja kehittymässä olevien tieteenparadigmojen valossa

Referee-artikkeli

Koron- ja valuutanvaihtosopimus sekä keskuspankkien päätösten vaikutus sen hintaan

Tutkimuksen tavoitteena on luoda kirjallisuuskatsaus koron- ja valuutanvaihtosopimuksen toimintaan ja hinnoitteluun, sekä tutkia vaikuttavatko eri keskuspankkien rahapoliittiset päätökset ja tapahtumat niiden hintaan. Talousteorian mukaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa korkoeroa ei tulisi olla, vaan kyseisen korkokäyrän arvon tulisi olla nolla. Tästä huolimatta finanssikriisin jälkeen EURSEK koron- ja valuutanvaihtosopimuksen osto- ja myyntihinnan välinen erotus on kasvanut merkittävästi, mahdollistaen tiettyjen taloudellisten toimijoiden arbitraasivoitot. Tämä tutkimus on sekä kirjallisuuskatsaus että empiirinen tutkimus, jossa tutkitaan onko keskuspankkien päätöksillä tilastollisesti merkittävää vaikutusta EURSEK koron- ja valuutanvaihtosopimuksen korkokäyrään. Koska koron- ja valuutanvaihtosopimus on käytännössä koronvaihtosopimuksen sekä valuutanvaihtosopimuksen yhdistelmä, puramme tämän johdannaisen sekä korko- että valuuttaosaan ja tarkastelemme näiden kaikkien hinnanmuodostumista ensin erikseen, ja sitten yhdisteltynä koron- ja valuutanvaihtosopimuksena. Empiirisen osuuden aineistona on Euroopan keskuspankin sekä Ruotsin keskuspankin rahapoliittisia päätöksiä ja -tapahtumia syyskuulta 2008 kesäkuulle 2012, joita tutkimukseen valikoitui yhteensä 49 tutkittavaksi tapahtumaksi. Näiden tapahtumien tilastollista merkitystä EURSEK koron- ja valuutanvaihtosopimuksen toteutuneelle korkokäyrän liikkeille testattiin parittaisena t-testinä, jossa vertailtiin havaittua tuottoa eli todellista korkokäyrän liikettä odotettuun tuottoon joka on nolla. Testien perusteella tilastollista merkitystä ei havaittu. Tutkimusaineiston tapahtumia tutkittaessa käytettiin sekä kahden että viiden päivän tapahtumaikkunoita, jotta nähtäisiin lisäksi se, onko tapahtumaikkunan pituudella merkitystä saatuihin tuloksiin. Joitain eroja olikin havaittavissa, mutta molemmissa tapauksissa H0-hypoteesi hylättiin. Vaikka EKP:n ja Riksbankenin rahapoliittiset päätökset muokkaavatkin rahan tarjontaa eri markkinoilla, taloudellisten toimijoiden todellinen kysyntä ja tarjonta näyttävät muuttavan EURSEK koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkokäyriä vielä enemmän.

Biomassaperäisen liuoksen fraktiointi membraanisuodatuksella

Työn tavoitteena oli hiilihydraattien ja aminohappojen talteenotto biomassaperäisistä liuoksista erilaisina fraktioina ultra- ja nanosuodattamalla niitä erilaisilla membraaneilla. Työ tehtiin selvitystyönä Senson Oy:lle syystalven 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana. Teoriaosassa perehdyttiin nanosuodatukseen ja sen erilaisiin sovelluksiin teollisuudessa, sekä lyhyesti muihin paineavusteisiin membraanisuodatusprosesseihin. Teoriaosassa myös keskityttiin erityisesti nanosuodatuksessa käytettyihin membraaneihin sekä niiden likaantumismekanismeihin. Kokeellisessa osassa keskityttiin hiilihydraattien ja aminohappojen talteenottoon kolmesta biomassaperäisestä liuoksesta. Tutkimuksen osa-alueita olivat ultrasuodatus, ultrasuodatuksen konsentraatin kirkastaminen sekä ultrasuodatuksen permeaatin fraktiointi nanosuodatuksella. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös erityistä huomiota suodatuskalvojen likaantumiseen ja peseytyvyyteen sekä kalvojen käytettävyyteen pesujen jälkeen. Ultrasuodatuksessa kaikkien kolmen liuoksen kohdalla tutkittavien hiilihydraattien saanto permeaattiin oli hyvä, noin 90 %. Ultrasuodatuksissa käytettyjen membraanien osalta ei myöskään ollut havaittavissa merkittävää likaantumista. Ultrasuodatuksen konsentraattien kirkastamiskokeissa sameutta aiheuttavat komponentit saatiin poistettua kaikista liuoksista yli 94 %:in tehokkuudella. Nanosuodatuksissa monosakkaridit saatiin erotettua suuremmista hiilihydraattikomponenteista joko täysin tai lähes täysin (97 - 100 %). Nanosuodatuksissa käytettyjen membraanien osalta huomattavaa likaantumista oli havaittavissa vain membraanilla 2. Tulosten perusteella nanosuodatuksen voidaan sanoa olevan tehokas tapa erottaa pienet monosakkaridit suuremmista hiilihydraattiyhdisteistä.

Suomenlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma

Suomenlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma on laadittu Uudenmaan ELYkeskuksen johdolla eri viranomaisten yhteistyönä. Suunnitelma perustuu öljyvahinkojen torjuntalain 13. §:ään. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa torjuntatöiden nopea käynnistyminen ja laadukas toteuttaminen viranomaisten yhteistoimin kaikissa toiminta-alueen vahinkotilanteissa. Suunnitelmassa on esitetty Suomenlahden alueen erityispiirteitä sekä eri viranomaisten ja muiden torjuntaan osallistuvien tehtäviä ja resursseja. Suunnitelmassa kuvataan torjuntatyön eri vaiheita ja toimenpiteitä. Torjuntajärjestelyt perustuvat ensisijaisesti pelastustoimen, muiden torjuntaviranomaisten sekä virka-apuviranomaisten yhteistoimintaan. Suurten merialueella tapahtuvien vahinkojen torjunnassa tarvitaan aina resursseja yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta. Yhteistyötä ja koordinaatiota yhteistoiminta-alueiden välillä ja valtakunnallisella tasolla tulee kehittää. Kokonaisuus muun muassa päivitettyine uhkakuvineen tulee laatia valtakunnallisen torjuntastrategian muotoon. Suunnitelman laatimisen aikana kirjattujen kehittämistarpeiden toimenpanoa pyritään edistämään lähivuosina.

Pyrolyysiöljyn käyttökohteet ja -teknologiat Suomessa

Tässä kandidaatintyössä käsitellään pyrolyysiöljyn käyttökohteita Suomessa. Tarkoitus on luoda katsaus suomalaisen pyrolyysiöljyn ominaisuuksista, käytöstä sekä näihin liittyvistä haasteista. Työssä tarkastellaan myös pyrolyysiöljyn tutkittuja käyttömuotoja ja -tekniikoita. Lisäksi selvitetään missä ja miten pyrolyysiöljyä Suomessa tällä hetkellä käytetään. Pyrolyysiöljyä valmistetaan kaasuttamalla ja sen jälkeen lauhduttamalla biomassaa hapettomissa olosuhteissa. Suomessa pyrolyysiöljyä valmistetaan ainoastaan Fortumin Joensuun voimalaitokseen integroidussa bioöljylaitoksessa. Vuosituotantokapasiteetti on noin 50 000 tonnia. Fortum käyttää pyrolyysiöljyä kahdella eri laitoksella: Joensuussa voimalaitosalueella sekä Espoon Vermossa. Lisäksi Savon Voima ostaa pyrolyysiöljyä Fortumilta käyttääkseen sitä Iisalmen Kivirannankujan lämpökeskuksessa. Fortum on modifioinut fossiilisia polttoaineita käyttäneet kattilat pyrolyysiöljylle sopiviksi. Savon Voiman pyrolyysiöljyä käyttävä kattila on rakennettu alun perin kyseisen polttoaineen käyttämiseen. Myös Ruotsissa on testattu Fortumin pyrolyysiöljyä E.ON:in Karlshamnin voimalaitoksessa. Suomen tavoite siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhä enemmän uusiutuvaan energiaan edistää biopolttoaineiden yleistymistä. Maailmanmarkkinahinnan lisäksi raskaan ja kevyen polttoöljyn verotus vaikuttaa niiden käytön kustannuksiin. Biomassasta valmistettu pyrolyysiöljy on osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi näille polttoaineille.

Vascularização arterial dos lobos torácicos do timo em fetos de suínos da Linhagem C40

As origens e distribuições das artérias que vascularizaram os lobos torácicos do timo foram estudadas em fetos de 30 suínos da linhagem C40, sendo 12 machos e 18 fêmeas. Os exemplares tiveram o sistema arterial preenchido com solução aquosa a 50% de Neoprene Látex corado e, em seguida, foram submetidos à fixação em solução aquosa a 10% de formaldeído. Os lobos torácicos do timo foram vascularizados por ramos diretos das artérias torácica interna direita (63,33%) e esquerda (53,33%), subclávia esquerda (3,33%), vertebral esquerda (3,33%), cervical superficial direita (3,33%) e esquerda (3,33%), carótida comum esquerda (3,33%), coronária direita (3,33%) e pelos troncos braquiocefálico (33,33%) e costocervical (3,33%). Observaram-se ainda os ramos indiretos das artérias torácica interna direita (70%) e esquerda (76,67%), subclávia esquerda (23,33%), cervical superficial esquerda (3,33%) e do arco aórtico (6,67%).

Irrigação do timo em aves da linhagem Paraíso Pedrês (Gallus gallus domesticus)

A vascularização arterial do timo (número, origem e ordenação) bem como a distribuição parenquimal dos ramos penetrantes foram estudadas em 40 aves da linhagem Paraíso Pedrês. Trinta aves foram injetadas com látex e dissecadas, enquanto 10 aves tiveram seus sistemas arteriais injetados com resina (metil metacrilato e mercox) para a preparação de moldes vasculares. A principal fonte de irrigação encontrada foi a associação dos ramos oriundos das artérias comuns do nervo vago, tireóideas e ingluviais, sendo que seus ramos penetravam o parênquima dos lobos, principalmente pelas suas extremidades cranial e caudal. A partir da penetração, os ramos tímicos apresentavam distribuição predominante para a periferia do lobo, formando uma trama capilar poligonal, com espaços irregulares, característica de um órgão linforreticular.

Viabilizando o neg??cio de transporte mar??timo no sistema Petrobr??s

O texto descreve o processo de reorganiza????o e implanta????o de mudan??as na FRONAPE que a levou, em um curto espa??o de tempo, a uma fant??stica revers??o de resultados que vem criando valor e viabilizando o neg??cio de transporte mar??timo dentro do sistema Petrobr??s, se constituindo no fortalecimento e na viabiliza????o da pr??pria marinha mercante brasileira