Selective serotonin reuptake inhibitor antidepressant use in first trimester pregnancy and risk of specific congenital anomalies: a European register-based study.

Evidence of an association between early pregnancy exposure to selective serotonin reuptake inhibitors (SSRI) and congenital heart defects (CHD) has contributed to recommendations to weigh benefits and risks carefully. The objective of this study was to determine the specificity of association between first trimester exposure to SSRIs and specific CHD and other congenital anomalies (CA) associated with SSRI exposure in the literature (signals). A population-based case-malformed control study was conducted in 12 EUROCAT CA registries covering 2.1 million births 1995-2009 including livebirths, fetal deaths from 20 weeks gestation and terminations of pregnancy for fetal anomaly. Babies/fetuses with specific CHD (n = 12,876) and non-CHD signal CA (n = 13,024), were compared with malformed controls whose diagnosed CA have not been associated with SSRI in the literature (n = 17,083). SSRI exposure in first trimester pregnancy was associated with CHD overall (OR adjusted for registry 1.41, 95 % CI 1.07-1.86, fluoxetine adjOR 1.43 95 % CI 0.85-2.40, paroxetine adjOR 1.53, 95 % CI 0.91-2.58) and with severe CHD (adjOR 1.56, 95 % CI 1.02-2.39), particularly Tetralogy of Fallot (adjOR 3.16, 95 % CI 1.52-6.58) and Ebstein's anomaly (adjOR 8.23, 95 % CI 2.92-23.16). Significant associations with SSRI exposure were also found for ano-rectal atresia/stenosis (adjOR 2.46, 95 % CI 1.06-5.68), gastroschisis (adjOR 2.42, 95 % CI 1.10-5.29), renal dysplasia (adjOR 3.01, 95 % CI 1.61-5.61), and clubfoot (adjOR 2.41, 95 % CI 1.59-3.65). These data support a teratogenic effect of SSRIs specific to certain anomalies, but cannot exclude confounding by indication or associated factors.

The Association of H1N1 Pandemic Influenza with Congenital Anomaly Prevalence in Europe: An Ecological Time Series Study.

BACKGROUND: In the context of the European Surveillance of Congenital Anomalies (EUROCAT) surveillance response to the 2009 influenza pandemic, we sought to establish whether there was a detectable increase of congenital anomaly prevalence among pregnancies exposed to influenza seasons in general, and whether any increase was greater during the 2009 pandemic than during other seasons. METHODS: We performed an ecologic time series analysis based on 26,967 pregnancies with nonchromosomal congenital anomaly conceived from January 2007 to March 2011, reported by 15 EUROCAT registries. Analysis was performed for EUROCAT-defined anomaly subgroups, divided by whether there was a prior hypothesis of association with influenza. Influenza season exposure was based on World Health Organization data. Prevalence rate ratios were calculated comparing pregnancies exposed to influenza season during the congenital anomaly-specific critical period for embryo-fetal development to nonexposed pregnancies. RESULTS: There was no evidence for an increased overall prevalence of congenital anomalies among pregnancies exposed to influenza season. We detected an increased prevalence of ventricular septal defect and tricuspid atresia and stenosis during pandemic influenza season 2009, but not during 2007-2011 influenza seasons. For congenital anomalies, where there was no prior hypothesis, the prevalence of tetralogy of Fallot was strongly reduced during influenza seasons. CONCLUSIONS: Our data do not suggest an overall association of pandemic or seasonal influenza with congenital anomaly prevalence. One interpretation is that apparent influenza effects found in previous individual-based studies were confounded by or interacting with other risk factors. The associations of heart anomalies with pandemic influenza could be strain specific.

A genome-wide association study confirms PNPLA3 and identifies TM6SF2 and MBOAT7 as risk loci for alcohol-related cirrhosis.

Alcohol misuse is the leading cause of cirrhosis and the second most common indication for liver transplantation in the Western world. We performed a genome-wide association study for alcohol-related cirrhosis in individuals of European descent (712 cases and 1,426 controls) with subsequent validation in two independent European cohorts (1,148 cases and 922 controls). We identified variants in the MBOAT7 (P = 1.03 × 10(-9)) and TM6SF2 (P = 7.89 × 10(-10)) genes as new risk loci and confirmed rs738409 in PNPLA3 as an important risk locus for alcohol-related cirrhosis (P = 1.54 × 10(-48)) at a genome-wide level of significance. These three loci have a role in lipid processing, suggesting that lipid turnover is important in the pathogenesis of alcohol-related cirrhosis.

The Increasing Spectrum of Indications of Whole-Body MRI Beyond Oncology: Imaging Answers to Clinical Needs.

Whole-body coverage using MRI was developed almost 2 decades ago. The first applications focused on the investigation of the skeleton to detect neoplastic disease, mainly metastases from solid cancers, and involvement by multiple myeloma and lymphoma. But the extensive coverage of the whole musculoskeletal system, combined with the exquisite sensitivity of MRI to tissue alteration in relation to different pathologic conditions, mainly inflammation, has led to the identification of a growing number of indications outside oncology. Seronegative rheumatisms, systemic sclerosis, inflammatory diseases involving muscles or fascias, and multifocal osseous, vascular, or neurologic diseases represent currently validated or emerging indications of whole-body MRI (WB-MRI). We first illustrate the most valuable indications of WB-MRI in seronegative rheumatisms that include providing significant diagnostic information in patients with negative or ambiguous MRI of the sacroiliac joints and the lumbar spine, assessing disease activity in advanced (ankylosed) central disease, and evaluating the peripherally dominant forms of spondyloarthropathy. Then we review the increasing indications of WB-MRI in other rheumatologic and nonneoplastic disorders, underline the clinical needs, and illustrate the role of WB-MRI in the positive diagnosis and evaluation of disease burden, therapeutic decisions, and treatment monitoring.

Progressive multifocal leukoencephalopathy in common variable immunodeficiency: mitigated course under mirtazapine and mefloquine.

Demonstration of survival and outcome of progressive multifocal leukoencephalopathy (PML) in a 56-year-old patient with common variable immunodeficiency, consisting of severe hypogammaglobulinemia and CD4+ T lymphocytopenia, during continuous treatment with mirtazapine (30 mg/day) and mefloquine (250 mg/week) over 23 months. Regular clinical examinations including Rankin scale and Barthel index, nine-hole peg and box and block tests, Berg balance, 10-m walking tests, and Montreal Cognitive Assessment (MoCA) were done. Laboratory diagnostics included complete blood count and JC virus (JCV) concentration in cerebrospinal fluid (CSF). The noncoding control region (NCCR) of JCV, important for neurotropism and neurovirulence, was sequenced. Repetitive MRI investigated the course of brain lesions. JCV was detected in increasing concentrations (peak 2568 copies/ml CSF), and its NCCR was genetically rearranged. Under treatment, the rearrangement changed toward the archetype sequence, and later JCV DNA became undetectable. Total brain lesion volume decreased (8.54 to 3.97 cm(3)) and atrophy increased. Barthel (60 to 100 to 80 points) and Rankin (4 to 2 to 3) scores, gait stability, and box and block (7, 35, 25 pieces) and nine-hole peg (300, 50, 300 s) test performances first improved but subsequently worsened. Cognition and walking speed remained stable. Despite initial rapid deterioration, the patient survived under continuous treatment with mirtazapine and mefloquine even though he belongs to a PML subgroup that is usually fatal within a few months. This course was paralleled by JCV clones with presumably lower replication capability before JCV became undetectable. Neurological deficits were due to PML lesions and progressive brain atrophy.

IRM dans le diagnostic des spondyloarthrites axiales: utilité et pièges diagnostiques [MRI of axial spondyloarthritis: diagnostic role and pitfalls].

MRI has become a major tool for the diagnosis of axial spondyloarthritis and provides objective signs based on which therapy can be initiated. In clinical practice, ASAS classification criteria are often applied for the diagnosis of spondyloarthritis at a pre-radiographic stage. However, MRI signs of spondyloarthritis as stated in ASAS criteria lack specificity, and can be encountered in a wide array of diagnoses, in particular degenerative and mechanical conditions. In this article, we will review the role of MRI in the diagnosis and classification of spondyloarthritis, general technical considerations, the elementary MRI signs of axial spondyloarthritis, as well as diagnostic pitfalls. We also provide a practical approach on how to avoid overdiagnosis of spondyloarthritis and to improve the diagnostic value of MRI.

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Orkesterityön haasteet : ihanteellinen orkesterikoulutus jousisoittajan näkökulmasta

Opinnäytetyössä käsitellään orkesterisoittoa ja sen koulutusta sekä ammattilaisten että opiskelijoiden näkökulmien pohjalta. Varsinkin käytännön orkesterityöstä kertovat luvut tarjoavat ajankohtaista tietoa orkesterityön haasteista ja vaatimuksista sekä tuleville muusikoille että muille asiasta kiinnostuneille. Tämän lisäksi työ on kohdistettu orkesterikoulutuksen parissa työskenteleville henkilöille. Työ perustuu kahden orkesterimuusikon ja kahden kapellimestarin asiantuntijahaastatteluihin sekä aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin ja opinnäytetöihin. Punaisena lankana työssä on orkesterikoulutuksen kehittämisen tarve. Vastavalmistuneelle opiskelijalle on suuri haaste selvitä ensimmäisistä vuosista ammattiorkesterissa, jossa vallitsee nopea työtahti, mikäli orkesterityöskentelyyn ei ole valmistautunut monipuolisesti jo ammattiopintojen aikana. Työn tarkoituksena on esittää ehdotuksia ja ideoita orkesterikoulutuksen kehittämiseksi ja herättää keskustelua orkesterikoulutuksesta. Työ luo näin siltaa orkesterisoiton ammattiopintojen ja työelämän välille.

Språkvetenskap

Samlingen med signum HB III finns vid huvudbiblioteket och innehåller litteratur till och med år 1999 om språkvetenskap, filologi, fonetik samt ordböcker. Språkvetenskaplig litteratur finns också vid Humanistiska biblioteket. Språkvetenskaplig litteratur har ingått i talrika bokdonationer till akademibiblioteket, som exempel kan nämnas bokdonationer av professor Julio Reuter, fru Aino Åberg, kamrer Magnus Åberg, docent Väinö Nordström, professor Hugo Pipping, lektor Ludvig Granit, lektor John Schlüter och FM Karl Kekoni samt J.V. Brummer. Friexemplaren som erhållits från 1919 samt inköp har kompletterat samlingen. Den språkvetenskapliga litteraturen vid huvudbiblioteket söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB III. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i den systematiska kortkatalogen, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Från och med år 2000 ingår den språkvetenskapliga litteraturen vid huvudbiblioteket i en numerus currens-samling.

En färd i språket. Festskrift till Marketta Sundman på 60-årsdagen den 12 mars 2009

Marketta Sundman är en uppskattad forskare och en ansedd akademisk lärare. Till hennes forskningsintressen hör framför allt nusvenskansgrammatiska struktur, tvåspråkighet och inlärning av svenska som främmande språk. Det grammatiska studiet av svenskan representeras i hennes vetenskapliga produktion först och främst av den gedigna doktorsavhandlingen Subjektsval och diates i svenskan (1987). Problem kring tvåspråkighet har hon behandlat ingående t.ex. i monografierna Tvåspråkigheten i skolan: en undersökning av språkfärdigheten hos en- och tvåspråkiga grundskoleelever i Finland (1994) och Barnet, skolan och tvåspråkigheten (1998). Under de senaste åren har hon intresserat sig för inlärning av svenska som främmande språk och för närvarande leder hon ett av Svenska litteratursällskapet i Finland finansierat forskningsprojekt med titeln På väg mot kommunikativ kompetens: Tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare Marketta Sundmans vetenskapliga verksamhet har uppmärksammats även i Sverige; år 2008 tilldelades hon av Svenska Akademien ett pris som årligen tillerkänns en person som ”genom sin verksamhet har gjort särskilt viktiga insatser för svenska språket.” Artiklarna i denna festskrift är skrivna av personer som har anknytning till olika tidsperioder under Markettas akademiska bana – hennes ”färd i språket”. En del av dem kan karakteriseras som akademiska mentorer, en del som kolleger – tidigare eller nuvarande – och en del som adepter till henne. Detta har också varit vårt mål; vi ville bjuda in både namnkunniga nordister och unga forskare från jubilarens närmaste bekantskapskrets. Vi riktar ett stort tack till artikelförfattarna som trots den kärva tidtabellen ville ställa upp! Festskriften publiceras endast i elektroniskt format. Vid Åbo universitet är den därmed den första av sitt slag. Vår förhoppning är att artiklarna tack vare det nya mediet kommer att få stor spridning och vara lättillgängliga för alla intresserade.

De perspicuitate orationis

Invocatio: D.D.

Fabrica, usus & differentias palporum in insectis

Invocatio: D.D.

De forma regiminis optima

Invocatio: D.D.