El laberinto, no sólo un problema topológico

Gernot Candolini (2000, pag. 83) dice "El Laberinto es uno de los símbolos más antiguos de la humanidad. Desde hace milenios este motivo se graba en la roca o en el barro, se pinta sobre cerámica, se dispone mediante piedras en el suelo, se dibuja en antiguos manuscritos, se define con arbustos y árboles, entre otra infinidad de variantes". Y expresa: "Un laberinto tiene un camino entrelazado, no tiene callejones sin salida, siempre es de entrada y salida y se dirige hacia el centro. En el centro se encuentra el punto de regreso y el mismo camino conduce al exterior. El laberinto es una imagen, símbolo sobre el difícil y complejo camino de la vida de los seres humanos. Habla de las verdades de la vida, de las dificultades y las luchas, pero también simboliza la entrada, el centro y la nueva libertad una vez que se vuelve al exterior..." Cuando investigamos sobre los laberintos quedamos atrapados por lo que implican los contenidos del tema: su origen, su simbología, su historia, su uso, su forma, su construcción, su vinculación con diversas ramas del conocimiento. La exploración de este tópico abarca versiones encontradas de los datos, relatos donde se mezclan mitos y leyendas con la historia, interpretaciones y apropiaciones de distintos campos del saber: historia, filosofía, literatura, arte, arquitectura, paisajismo. y por supuesto matemática. En este sentido, la matemática involucrada en el análisis del laberinto, en cuanto morfogenerador, lo posiciona como objeto de estudio de la Topología, excediendo su vinculación con la matemática recreativa.

El laberinto, no sólo un problema topológico

Gernot Candolini (2000, pag. 83) dice "El Laberinto es uno de los símbolos más antiguos de la humanidad. Desde hace milenios este motivo se graba en la roca o en el barro, se pinta sobre cerámica, se dispone mediante piedras en el suelo, se dibuja en antiguos manuscritos, se define con arbustos y árboles, entre otra infinidad de variantes". Y expresa: "Un laberinto tiene un camino entrelazado, no tiene callejones sin salida, siempre es de entrada y salida y se dirige hacia el centro. En el centro se encuentra el punto de regreso y el mismo camino conduce al exterior. El laberinto es una imagen, símbolo sobre el difícil y complejo camino de la vida de los seres humanos. Habla de las verdades de la vida, de las dificultades y las luchas, pero también simboliza la entrada, el centro y la nueva libertad una vez que se vuelve al exterior..." Cuando investigamos sobre los laberintos quedamos atrapados por lo que implican los contenidos del tema: su origen, su simbología, su historia, su uso, su forma, su construcción, su vinculación con diversas ramas del conocimiento. La exploración de este tópico abarca versiones encontradas de los datos, relatos donde se mezclan mitos y leyendas con la historia, interpretaciones y apropiaciones de distintos campos del saber: historia, filosofía, literatura, arte, arquitectura, paisajismo. y por supuesto matemática. En este sentido, la matemática involucrada en el análisis del laberinto, en cuanto morfogenerador, lo posiciona como objeto de estudio de la Topología, excediendo su vinculación con la matemática recreativa.

Romances : Poesía oral de la provincia de Buenos Aires

Tabla de contenidos: Romances. Aparición de la amada muerta. Buscando novia. La pastora. Las señas del esposo. Mambrú. Marinero tentado por el demonio. Martirio de Santa Catalina. Muerte del Gral. Prim. Por qué no cantáis, la bella? [A lo divino]. Señor don gato. Rimas infantiles. Arre caballito. Arrorró mi niño. Arroz con leche. Bichito colorado. Buen día su señoría. Déjenla sola, solita y sola. En coche va una niña. En el portal de Belén. En un convento. Eran tres alpinos. Estaba la pájara pinta. La farolera. La torre en guardia. Levántate Juana. Se me ha perdido una niña. Señora Santana. Tengo una muñeca. Una tarde de verano.

Origin and evolutionary relationships of giant Galápagos tortoises

Perhaps the most enduring debate in reptile systematics has involved the giant Galápagos tortoises (Geochelone nigra), whose origins and systematic relationships captivated Charles Darwin and remain unresolved to this day. Here we report a phylogenetic reconstruction based on mitochondrial DNA sequences from Galápagos tortoises and Geochelone from mainland South America and Africa. The closest living relative to the Galápagos tortoise is not among the larger-bodied tortoises of South America but is the relatively small-bodied Geochelone chilensis, or Chaco tortoise. The split between G. chilensis and the Galápagos lineage probably occurred 6 to 12 million years ago, before the origin of the oldest extant Galápagos island. Our data suggest that the four named southern subspecies on the largest island, Isabela, are not distinct genetic units, whereas a genetically distinct northernmost Isabela subspecies is probably the result of a separate colonization. Most unexpectedly, the lone survivor of the abingdoni subspecies from Pinta Island (“Lonesome George”) is very closely related to tortoises from San Cristóbal and Española, the islands farthest from the island of Pinta. To rule out a possible recent transplant of Lonesome George, we sequenced DNA from three tortoises collected on Pinta in 1906. They have sequences identical to Lonesome George, consistent with his being the last survivor of his subspecies. This finding may provide guidance in finding a mate for Lonesome George, who so far has failed to reproduce.

Consuelo de navegantes en los estrechos conflictos de falta de ensaladas, y otros viveres frescos en las largas navegaciones : recurso facil al uso del sargazo o lenteja marina ... /

Mode of access: Internet.

School of Nursing Class of 1999

Top Row: Felicia Allen, Michael Anderson, Lisa Armstead, Shannon Arterburn, April Ballard, Stacey Bancroft, Veronica Barcelona, Mary Barringer, Jaralee Basso, Courtney Beck, Karina Bouffard, Becky Bradford, Dawn Burdette, Biance Cerroni

Row 2: Surlin Chadha, James Chambers, Matt Brady, Trish Donovan, Patricia Letowrneau, Amy Prouty, Mary Hawk, Kim Yaekle, Joy Caraan, Jill Awai, Kerry Szymke, Lawra Knapp, Trish Therrian, Kelly Collardey, Julie Collins

Row 3: Kimberly Collins, Jill Collison, Michelle Colvia, Erika Cross, Erin Dassance, Amanda DeFever

Row 4: Janis Dinnel, Corey Eisenberg, Lisa Falzetta, Amy Farley, Jennifer Fulcher, Lori George, Pamela George, Royace A. Gibson

Row 5: Pamela Giles, Nicole Grecu, Janet Green, Jessica Grose, Jill Hall, Jill Hiler, Shamika Hinson, Melissa Hitchcock

Row 6: Rebekah Hopper, Steven Thrke, Kevri Johnson, Rebecca Johnson, Shannon Johnson, Jan Lee, Beverly Jones, Ada Sue Hinshaw, Susan Boehm, Nola Pender, Patricia Coleman Burn, Jody Joslyn, Jennifer Kerr, Erin Kingsley, Heather Knudsen, Kristie Krzyzanski

Row 7: Sarah Kyle, Michelle Laughlis, Julie Leibowitz, Erin Maki, Rachel Malone, Amanda Manoni, Kara marsh, Carrie McClung, Kristi Miller, Kristine Moe, Kimberly Morton, Thecla Moschouris, Meg Mountainbear, Michelle Newberg, Aarti parekh, Heather Pawlak

Row 8: Diana Piergentili, Alison Pinta, Gail Prahaska, Jennifer Pruchnik, Kimberly Rendz, Sarah Repp, Eunice Rhiew, Kyle Rinehart, Roni robarge, Audrey Salazar, Dana Schaffner, Sally Scott, Nicole Sell, Mary Jean Siasoco, Deborah Slizewski, Rebecca Snyder

Row 9: Carmen Taylor, Chereena Tennis, Monigue Tett, Lindsay Thibert, Cindy Thompson, Alpa Tolia, Jessie Ulmer, Shannon Waigle, Jennifer Walsh, MacKenzie Waters, Christie Wiseley, Mari Yelorda

Feral goat eradications on islands

Introduced mammals are major drivers of extinction. Feral goats (Capra hircus) are particularly devastating to island ecosystems, causing direct and indirect impacts through overgrazing, which often results in ecosystem degradation and biodiversity loss. Removing goat populations from islands is a powerful conservation tool to prevent extinctions and restore ecosystems. Goats have been eradicated successfully from 120 islands worldwide. With newly developed technology and techniques, island size is perhaps no longer a limiting factor in the successful removal of introduced goat populations. Furthermore,. the use of global positioning systems, geographic information systems, aerial hunting by helicopter specialized bunting dogs, and Judas goats has dramatically increased efficiency and significantly reduced the duration of eradication campaigns. Intensive monitoring programs are also critical for successful eradications. Because of the presence of humans with domestic goat populations on large islands, future island conservation actions will require eradication programs that involve local island inhabitants in a collaborative approach with biologists, sociologists, and educators. Given the clear biodiversity benefits, introduced goat populations should be routinely removed from islands.

Um coração que pulsa fora do corpo: imagens passionais nas cartas de Frida Kahlo

Entre los años 30 y 40 del siglo pasado, México vio surgir de las cenizas de la revolución mexicana, una figura singular. Frida Kahlo es descrita hasta la fecha de hoy, por el imaginario social – en sus pinturas, en sus fotografías – como una mujer que ha marcado una época y se ha convertido en un símbolo de luchas, y esto se extiende hasta la contemporaneidad. Se ha creado en torno a la pintora mexicana, varias imágenes sociales que se describen en el juego dialógico entre sus obras y sus interlocutores. Teniendo por referencia estas afirmaciones, la investigación aquí presentada ha tomado como procedimiento realizar un análisis de seis cartas escritas por Frida a sus interlocutores amados/amantes – tres hombres con los que estuvo involucrada, emocionalmente, durante diferentes períodos de su vida – y, como objetivo, hacer un mapeo de los ethé construidos por ella en enunciados en los cuales ella "pinta" verbalmente una imagen de sí misma que se revela en las opciones léxicas elegidas para hablar de amor, de traición, de amistad, de dolor y de su estar en el mundo. Por lo tanto, hemos refinado una imagen estética e ideológica de Frida Kahlo que se cubre de pasionalidades distintas y de diversos grados dialógicos. Hay, en el recorte temporal y axiológico que hicimos para esta investigación, una mujer de naturaleza amante y que transformó ese amor en el tono de sus enfrentamientos con los interlocutores con quienes estuvo involucrada emocionalmente. Nuestro análisis está anclado en los postulados teóricos del Análisis Dialógico del Discurso (ADD), cuyo teórico base es el filósofo ruso Mikhail Bakhtin (2003, 2009, 2013) – sobre todo cuando se trata de estilo – y en la teoría de la enunciación de Maingueneau (2008, 2005) y Charaudeau (2006) – en lo que se refiere al ethos discursivo. Esta investigación se inserta en el área de Lingüística Aplicada y tiene un enfoque cualitativo-interpretativo.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöistä osa sijaitsee Norjan alueella ja vesistöt muodostavat Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen. Paatsjoen vesistö ulottuu myös Venäjän alueelle, mutta Venäjän puoleiset alueet eivät kuulu vesienhoitoalueeseen. Tämä vesienhoitosuunnitelma käsittelee kansainvälisen vesienhoitoalueen Suomen puoleista osaa pinta- ja pohjavesineen.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Kemijoen vesienhoitoalueeseen kuuluvat Simojoen, Kemijoen ja Kaakamojoen vesistöt sekä rannikkoalueen ns. välialueet, koko alueen rannikkovedet ja pohjavedet.

Ilmaispelien rahoitusmallit

Pelien tekeminen on yleensä huomattavan kallista. Näin ollen pelien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myos niiden rahoitusmallit. Yleensä mitä enemmänn pelillä on pelaajia, sitä paremmin sillä myös ansaitaan. Tämä on tärkeä lähtökohta ilmaispelien rahoitusmalleille, joihin tämä työ keskittyy. Tämän työn aikana tullaan viittaamaan useisiin eri peleihin. Ilmaispeleissä retentio, eli tieto siitä siitä kuinka monet pelaajat palaavat takaisin seuraavana päivänä, on erittäin tärkeä. Tämä johtuu siitä että pelaajat käyttävät vaihte¬levan määrän rahaa peliin pitkällä aikavälillä. Siksi ydinpelin suunnittelussa pitää ottaa huomioon miten peli-istuntojen määrää voidaan kasvattaa vähintään päivittäiseksi, mutta mielellään useaan kertaan päivässä. Retention lisäksi ilmaispelien suunnittelussa on myos muita tärkeitä mittareita, kuten päivittäiset aktiiviset käyttäjät tai keskimääräinen tuotto per pelaaja. Näitä muitakin mittareita käsitellään tässä tutkielmassa. Ilmaispelimallissa rahoitusmekaniikat voidaan kohdistaa erilaisiin pelaajaryhmiin tai sitten luoda ne tarpeeksi yleispäteviksi kaikille. Mekaniikat voidaan kohdistaa myös pelin sisällä tiettyihin kohteisiin, kuten eri pelimuotoihin.

GeoGebra sähköisessä ylioppilaskokeessa

Tutkielman aiheena on sähköistyvä ylioppilaskoe matematiikan ja GeoGebra-ohjelman näkökulmasta. Tarkasteltavia aihealueita ovat lukion pitkän matematiikan geometriaa sekä numeerisia menetelmiä käsittelevät kurssit. Tarkoituksena on ensin tutustua pääpiirteissään sähköiseen matematiikan ylioppilaskokeeseen sekä GeoGebra-ohjelmaa ja perehtyä sitten edellä mainittujen kurssien aiheisiin ja lopuksi ratkaista niihin liittyviä eri tasoisia tehtäviä GeoGebralla. Ylioppilaskokeella on edessään uudistus sähköiseen muotoon syksystä 2016 alkaen. Matematiikan osalta sähköinen ylioppilaskoe on ensi kertaa käytössä keväällä 2019. Sähköisessä ylioppilaskokeessa opiskelijalla on käytössään päätelaitteella erilaisia ohjelmistoja, joista yksi on dynaaminen matematiikkaohjelma GeoGebra. Sähköinen koe tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehtävätyyppien ja mahdollisesti käytettävän aineiston ja taustamateriaalin suhteen. Matematiikan tehtävien ratkaiseminen sähköisessä muodossa muuttaa tehtävien luonnetta ja siksi uudistuksen myötä on tarpeellista pohtia myös uudenlaisia matematiikan tehtäviä. GeoGebra sisältää esimerkiksi paljon valmiita työkaluja geometristen ongelmien ratkaisuun ja siksi perinteiset tehtävät eivät ole aina mielekkäitä sähköisin välinein ratkaistaviksi. Lukion pitkän matematiikan geometrian kurssin keskeisiä sisältöjä ovat yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liittyvät pinta-alat, tilavuudet, kulmat sekä pituudet. Työssä käsiteltäviä numeerisia menetelmiä ovat Newtonin menetelmä funktion nollakohtien ratkaisemiseksi sekä erilaiset pinta-alan approksimointiin käytetävät menetelmät, joista yksi on Simpsonin sääntö.

Hitsauksen reaaliaikaisen NDT-tarkastuksen nykytilanne

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää hitsien tarkastukseen käytettyjen NDT-menetelmien nykytilannetta. Työssä kerrotaan mitä reaaliaikainen NDT-tarkastus on ja mitä menetelmiä siihen voidaan käyttää. Työn tarkoituksena on antaa lukijalle kokonaiskuva NDT-tarkastuksen nykytilasta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus on luonteeltaan toteava. Lähteiden etsintä suoritettiin suurimmalta osin Internet-hakuna. NDT-tarkastusmenetelmät voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan; pinta- ja volumetrisiin menetelmiin. Kaikki tarkastusmenetelmät eivät sovellu reaaliaikaiseen tarkastukseen. Hitsien tarkastuksessa käytetyimmät reaaliaikaiset menetelmät ovat: ultraäänitarkastus, radiografinen tarkastus, optinen spektroskopia, termografia ja pyörrevirtatarkastus. Kaikilla reaaliaikaisilla menetelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Työssä esitetään myös CASE-esimerkkejä reaaliaikaisesta hitsien tarkastamisesta.Tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan nähdä se, että hitsien NDT-tarkastuksen onnistuminen on aina hyvin tapauskohtaista ja riippuu useista muuttujista. Tästä syystä tällä hetkellä NDT-tarkastusmenetelmistä ei voi valita parasta kaikkiin käyttökohteisiin sopivaa menetelmää. Monessa prosessissa NDT-tarkastustehokkuutta ei määritä mekaanisen laitteiston mittaustarkkuus, vaan tulosten analysointiin käytettyjen algoritmien tehottomuus. Tutkimuksessa esitetään myös idea hybridi-NDT-tarkastusjärjestelmästä, jolla saataisiin havaittua tehokkaasti sekä pinta-että volumetrisia virheitä.