Innovation Benchmark Study: Analysis of Innovation Processes in Finnish Companies

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on ensisijainen tekijä ja haaste yritysjohdolle yrityksen omistaja-arvon kasvattamiseksi. Tutkimus tarkastelee suosivatko suomalaisyritykset pääasiallisesti olemassa olevaa liiketoimintaa palvelevia innovaatioita vai tukevatko nykyhetken toimintatavat myös uusia kasvua kiihdyttäviä radikaaleja innovaatioita. Lisäksi työ kartoitti suomalaisyritysten innovaatioprosessien kehitysalueita käyttäen itsearviointitutkimusta.Tulokset johtivat kolmeen johtopäätökseen. Tutkimus osoitti, että vastaajayritykset ovat keskittyneet innovaatiotoiminnassaan vahvasti ydinliiketoimintaansa, jättäen potentiaaliset kasvumahdollisuudet huomioimatta. Yritykset tavoittelevat maksimaalisia tuottoja keskittymällä tuotteidensa korkeaan suorituskykyyn. Lyhyen aikavälin epärealistiset tuotto-odotukset sekä projekteille suunnatut arviointikriteerit rajoittavat liiketoimintaa mullistavien radikaalien innovaatioiden kehittymistä organisaatiossa. Toiseksi, tutkimus osoitti, että suuri osa yrityksistä käyttää perinteisen projektien arviointi- ja kehitysprosessin lisäksi vaihtoehtoisia ja huonosti kontrolloitavissa olevia kehitysprosesseja, mikäli projektille annetaan kielteinen rahoituspäätös standardin prosessin sisällä. Kolmanneksi, suomalaisyritysten innovaatioprosesseissa paljastui merkittäviä puutteita mitattavien elementtien suhteen.

Esituotannon aikainen konseptien verifiointi muovituotteen valmistusessa

 Diplomityön tavoitteena on tutkia ja kehittää muovituotteen valmistuskonseptien verifiointimenetelmiä ja luoda malli, jolla saadaan esituotantovaiheestalähtien parannettu tuotantoprosessi massatuotannon aloittamiseen (ramp up). Työn tavoitteena on myös toimia viestintäkeinona lisäämässä organisaation tietoisuutta esituotantovaiheen tärkeydestä. Työ pohjautuu tekijän aikaisempaan tutkimukseen "esituotantoprosessista oppimisen vaikutukset massatuotannon aloitukseen", joka on tehty erikoistyönä v.2006. Tutkimus menetelminä on käytetty pääasiassa prosessien kuvaamista, benchmarkingia, asiantuntijoiden haastatteluja sekä analysoitu toteutuneita projekteja. Lopputuloksena on saatu toimintamalli, joka vastaa hyvin pitkälle prosessien kuvausten aikana syntynyttä mallia. Keskeisenä ajatuksena on valmistuskonseptin verifioinnin kytkeminen tuotteen mekaniikkasuunnittelun kypsyyteen. Koko projektia koskevien tavoitteiden määrittäminen johdetaan ramp up tavoitteista. Verifioitavaksi valitaan kriittisin tuote ja prosessi. Tähän on teoreettisena viitekehyksenä käytetty Quality Function Deployment (QFD) menetelmää. Jatkotoimenpiteiksi esitetään ramp up tavoitteiden ja mittareiden kehittämistä, joilla pystytään seuraamaan ja ohjaamaan projektia jo heti alusta alkaen. Lisätutkimusta tarvitaan myös esituotannon aikaisten prosessiparametrien suunnitteluun ja optimointiin.

Prosessijohtamisen soveltaminen energialaitoksen kunnossapidossa

Diplomityössä tarkastellaan prosessijohtamista energialaitoksen kunnossapidossa. Tarkastelun kohteena on Helsingin Energian voimalaitosten kunnossapito. Asioita tarkastellaan kunnossapitoliiketoiminnon näkökulmasta. Työ kertoo tapahtuneista muutoksista, nykyisestä toimintatavasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista. Työn lähtökohtana ovat energia-alalla tapahtuneet toimintaympäristön muutokset ja yrityksen organisaation muutos. Yrityksen organisaatio on muutettu funktionaalisesta organisaatiosta liiketoimintopohjaiseksi, joka toi mukanaan sisäisen kaupankäynnin. Kunnossapidon toimittamiseen asiakkaalle sovelletaan prosessijohtamista. Prosessin kehittyminen on hidasta ja vaatii määrätietoista työtä edistyäkseen. Prosessit on kuvattava ja otettava käyttöön, jonka jälkeen voidaan tunnistaa kehityskohteita. Kunnossapitoprosessi ylittää liiketoimintojen välisen rajan, jonka toimivuus on ratkaisevaa prosessin suorituskyvylle. Prosessijohtamisen edistämiseksi on tunnistettu tärkeimmiksi kehityskohteiksi kunnossapitostrategian kehittäminen, rajapinnan selkiyttäminen ja prosessin mittaaminen.

Sulakaasutustutkimuslaitteiston kehittäminen ja testaus

Työ liittyy Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa voimalaitostekniikan laboratoriossa vuonna 2004 aloitettuun sulapoltto- ja sulakaasutustutkimukseen. Päätavoitteena on suunnitella, rakentaa ja testata pienen kokoluokan sulakaasutuslaitetta. Kirjallisuusosassa luodaan lyhyt katsaus viime vuosina muualla tehtyyn sulapoltto- ja sulakaasutustutkimukseen. Laskentaosassa mallinnetaan sulapoltto- ja sulakaasutusprosessia eri polttoainekoostumuksilla. Tutkimusosassa suunnitellaan ja rakennetaan sulakaasutuskoelaitteisto kaasutuskokeita varten. Lopussa on kehittyneemmän tutkimuslaitteiston alustavaa suunnittelua.

Puunkäsittelykoneen simulointi ja mekaaniset häviöt

Diplomityö on osa Savonia-amk:n koneosaston TOVI-projektia, jossa metsä-konevalmistaja Ponsse Oyj on mukana. Työssä tutkittiin Ponsse Oyj:n metsäkoneen harvesteripäätä. Tavoitteena oli harvesteripään puun syöttöliikkeessä syntyvien mekaanisten häviöiden selvittäminen. Mekaanisilla häviöillä tarkoitamme karsintaterien kitkavoimia ja syöttörullien vierintävastusta.Edellisten lisäksi tavoitteena oli tutkia puun syöttöliikkeen simuloitavuutta monikappaledynamiikkaan perustuvalla simu-lointiohjelmistolla. Työ toteutettiin mittaamalla harvesteripään hydraulisten toimilaitteiden paineita, puun syötön aikana. Mittasimme myös puun ja harvesteripään välistä liikematkaa, nopeutta, kiihtyvyyttä, sekä puun paksuutta. Mittausten lisäksi harvesteripäästä rakennettiin simulointimalli. Mitattujen paineiden avulla laskettiin vastaavien toimilaitteiden synnyttämät voimat ja momentit. Simulointimallilla toistettiin mittaustapahtumat, käyttäen mittausten avulla laskettuja voimia ja momentteja. Mallin kitkakertoimien ja vierintävastusten avulla simuloidut ja mitatut liikematkat haettiin yhteneviksi. Toisin sanoen, simulointimalli verifioitiin todellisuutta vastaavaksi, jolloin simulointimallista voitiin lukea syntyneet häviöt.

Liiketoimintaprosessien kehittämismenetelmän suunnittelu ja testaus

Tämändiplomityön tavoitteena oli tutkia, miten liiketoimintaprosessissa esiintyviä toimijoiden välisiä riippuvuussuhteita voidaan kehittää, käyttäen juuri tähän tarkoitukseen räätälöityä kehittämismenetelmää ja mitä osia tämäntyyppisen kehittämismenetelmän tulisi sisältää. Työssä ideoitu menetelmä on tarkoitettu jo käytössä olevien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Työ aloitettiin tutkimalla teoriataustaa liiketoimintaprosesseistaja olemassa olevista organisaatioiden sekä liiketoimintaprosessien kehittämismenetelmistä. Kehittämismenetelmän sisällön määrittelyssä hyödynnettiin myös työn tilaajan toimesta aikaisemmin tehtyä menetelmien ja mallien kehittämistyötä. Menetelmän sisältö rajattiin kolmeen vaiheeseen, joita ovat kehittämisprojektin suunnitteluvaihe, prosessin ja toimijoiden välisten yhteistyösuhteiden analysointivaihe sekä kehittämisratkaisujen suunnittelu- ja toteutusvaihe. Menetelmää testattiin kahdessa julkisen sektorin palveluprosessissa, joista saatujen kokemuksien perusteella menetelmää kehitettiin edelleen lopulliseen muotoonsa. Työn varsinaisena tuloksena syntyi sekä käytännössä testattu kehittämismenetelmä että useita potentiaalisia jatkokehityskohteita, jotka koskevat menetelmän yksittäisiä vaiheita. Lisäksi kehittämistyön yhteydessä syntyi myös laajempia kehittämisideoita, jotka koskevat prosessi- ja verkostomallien yhdistämistä, prosessijohtamista ja kehittämishankkeiden koordinointia.

Laajakaistayhteyksien vertailua käyttäjän ja rakennuttajan näkökulmasta

Diplomityön tarkoituksena on selvittää eri laajakaistatekniikoiden ominaisuuksia, ja verrata niitä käyttäjien ja rakennuttajien näkökulmaan. Miten käyttäjätsuhtautuvat tekniikan kehittymiseen, ja mitä he ovat valmiita maksamaan siitä. Ovatko näkemykset rakentajien kanssa samansuuntaisia, vai onko tekniikka edellä käyttäjiä? Näihin kysymyksiin pyrittiin saamaan vastaus tässä diplomityössä haastattelemalla molempia osapuolia ja vertailemalla vastauksia. Laajakaistayhteydet ovat lähes kaikkien saatavilla nykypäivänä. Suurin osa yhteyksistä on toteutettu kuparitekniikoilla, joista ADSL on yleisin kaapeli-TV ratkaisun kanssa. Harvemmin asutuilla tai muuten hankalasti tavoitettavilla alueilla laajakaistayhteydet ovat toteutettu langattomin ratkaisuin WiMAX- tai @450-tekniikoilla. Laajakaistayhteyksien kriteerinä on ollut 256 kbit/s nopeus, mutta nykyään käyttäjien keskiarvo on noussut 2 Mbit/s nopeuteen. Nopeudet vaikuttavat sovelluksiin, mitä voidaan käyttää. Nykyään Internetin kautta on saatavilla monipuolisesti erilaisia sovelluksia ja viestintätapoja. Vaatimukset laajakaistayhteyksiltä ovat erilaisia; toiset vaativat reaaliaikaisuutta ja suurta nopeutta ja samalla toiset tyytyvät vähempään. Kaikille yhteyksille on kuitenkin yhteistä se, että niiden käyttövaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Tulevaisuutta onpyritty kartoittamaan tekniikoiden mahdollisesta kehitysnäkökulmasta, sekä sillä, miten muualla maailmassa edetään laajakaistatekniikoiden kanssa. Oman vivahteen kehitykseen tuovat kansalliset tarpeet ja resurssit.

Suomen öljytaseen laskenta kansainvälisessä raportoinnissa ja kansallisessa tilastoinnissa

Työn kohteena olivat Suomen öljytaseeseen liittyvät kansainväliset vuosikyselyt, joiden raportoinnista Suomessa vastaa Tilastokeskus. Samalla tarkasteltiin Tilastokeskuksen laatimia kansallisia energiatilastoja, jotka liittyvät öljyn hankintaan, jalostukseen ja käyttöön. Työn pääpaino oli kuitenkin kansainvälisissä raportoinneissa. Työn tavoitteena oli kehittää Eurostatin, IEA:n ja YK:n vuosittaisen öljykyselyn sekä YK:n ilmastosopimukselle laadittavaan kasvihuonekaasuinventaarioon liittyvän Reference Approach -laskennan raportointia. Selvitysten toivottiin pienentävän öljynhankinnan ja kulutuksen välisistä tase-eroista johtuvia tilastovirheitä. Kansainvälisten raportointien tutkimuksesta odotettiin myös löytyvän kehittämisehdotuksia kansallisiin energiatilastoihin. Vuosittaisten energiakyselyiden pohjalta syntyvät merkittävimmät kansainväliset energiatilastotietokannat. Tietoja käytetään useisiin tarkoituksiin muun muassa energian riittävyyden jakulutuksen analysointiin globaalisti. Reference Approach on taas vaihtoehtoinenlaskentatapa energiakäytöstä ja -tuotannosta aiheutuville hiilidioksidipäästöille. Reference Approach raportoidaan vuosittain YK:n ilmastosopimukselle. Työ toteutettiin tarkastelemalla kansainvälisen öljykyselyn rakennetta ja useista eri lähteistä saatuja öljytuotteiden lähtötietoja. Vuoden 2004 öljykyselyä täydennettiin ja tietoja verrattiin alkuperäiseen raporttiin. Reference Approach -laskennan tutkiminen toteutettiin tarkistamalla öljytuotteiden lähtötiedot ja loppukäytön jakaantuminen energiakäytön ja raaka-ainekäytön välillä. Tutkimuksien pohjalta Reference Approach -aikasarja laskettiin uudelleen ja tuloksia verrattiin alkuperäiseen aikasarjaan. Työn tuloksena saatiin sekä kansainvälistä öljykyselyä että Reference Approach -laskentaa tarkennettua huomattavasti. Samalla tilastovirheet pienenivät merkittävästi. Työssä tehtyjä havaintoja ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa sekä Suomen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa että kansainvälisen öljykyselyn raportoinnissa.

Managing Business Processes in Corporate Expansion

Yrityksen laajentuessa kansainvälisesti, olemassa olevat rutiinit jäävät vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien täytyy olla läpinäkyviä ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksessä ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittävästi kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvälinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n täysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympäristön tekijät ja järjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tässä tutkimuksessa keskitytään ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksessä ongelmia määrittelevää työskentelyä. Tämä ongelmanmääritys oli työn tärkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa käsiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, että suurin painopiste löytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Tähän työhön liittyvät myös prossien harmonisointi ja integrointi.

Puutavaranosturin teleskooppipuomin kehittäminen ultralujilla teräksillä toteutettavaksi

Diplomityössä on tutkittu ultralujien terästen käyttömahdollisuuksia puutavaranosturin puomirakenteissa. Työn tavoitteena on ollut suunnitella uusi puomikonstruktio, joka on kevyempi kuin aiemmat ratkaisut, mutta täyttää kuitenkin sovellettavien standardien asettamat vaatimukset väsymisen, staattisen kestävyyden ja stabiliteetin suhteen. Työ on tehty vertailemalla erilaisten uusien profiilien ja rakenneyksityiskohtien ominaisuuksia toisiinsa ja vanhaan rakenteeseen. Vertailukriteereinä on käytetty elastista taivutuskapasiteettia, kriittistä lommahduskuormaa, väsymislujuutta sekä hitsaus- ja materiaalikustannuksia. Työn lopputuloksena saatiin ehdotus uudeksi teleskooppipuomiksi, joka on noin 8 % kevyempi kuin nykyinen ratkaisu.

Mikroyritysten tietotekniikkataitojen osaamisen kehittämismalli

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa koulutuksen kehittämismalli mikroyritysten tietotekniikkataitojen kehittämiseen. Työssä tarkasteltiin myös mikroyritysten asenteita tietotekniikan oppimiseen. Tutkimus tehtiin EU-projektiin nimeltä 'Mikrotie', jonka tavoitteena on estää mikroyritysten tietotekninen syrjäytyminen. Työ koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoriaosassa kerrotaan konstruktivistisesta oppimisprosessista ja sen ympärille rakennetaan teoriaviitekehystä niin kouluttajasta kuin oppimisympäristöstä. Teoria keskittyy myös erityisesti aikuisopiskelijoiden erityispiirteisiin. Empiirisen osan aloittaa lomakekyselynä toteutettu kvantitatiivinen tutkimus mikroyritysten asenteista, jonka jälkeen käsitellään haastattelututkimuksena tehtyä tarkempaa kvalitatiivista osaa palveluntarjoajien ja mikroyritysten suhtautumisesta tapahtuneeseen koulutukseen sekä heidän parhaaksi katsomistaan koulutustavoista. Johtopäätösten mukaan aikuisoppimisen ja kouluttamisen asiantuntijan tulisi suunnitella mikroyritysten tietotekniikan koulutus tukenaan koulutettaviin asioihin perehtyneet palveluntarjoajat. Pelkästään vikojen korjailun sijaan mikroyrityksiä tulisi kouluttaa suuremmista asiakokonaisuuksista. Opiskelutavoitteet saavutetaan parhaiten vierikoulutuksena ja yleisemmän peruskäytön osalta pienryhmissä. Parhaana oppimisympäristönä toimisi yrityksen oma työskentelytila ja pienryhmäkoulutuksessa tietokoneluokka. Oppimistapahtumat pitäisi jakaa alle neljän tunnin osiin, jotka sijoiteltaisiin niin että opiskelu ei haittaa mikroyrityksen liiketoimintaa.

Optinen merkintunnistus satamaliikenteessä ja junavaunujen tunnistamisessa

Optisella merkintunnistuksella on tärkeä rooli nykypäivän automaatiossa. Optisen merkintunnistuksen eri sovellusalueet vaihtelevat dokumenttien tekstin tunnistamisesta ajoneuvojen tunnistamiseen ja erilaisten tuotanto- ja kokoonpanolinjojen automaatioon ja laadun tarkkailuun. Tässä työssä keskitytään optisen merkintunnistuksen käyttöön satamaliikenteessä. Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään satamien kannalta kaksi yleisintä ja samalla tärkeintä optisen merkintunnistuksen sovellusaluetta: rekisterikilpien tunnistus ja konttien tunnistus. Työn jälkimmäinen osa käsittelee junavaunujen tunnistamista optisen merkintunnistuksen avulla. Satamissa toimiva vaunukalusto ja niissä esiintyvät tunnisteet esitellään. Vaunujen tunnistamisen toteuttava konenäköjärjestelmä, sen vaativat laitteet sekä kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin vaiheet käydään läpi. Kuva-analyysion jaettu työssä neljään päävaiheeseen: esikäsittely, segmentointi, piirreirrotus ja luokittelu. Kustakin vaiheesta esitetään useita eri menetelmiä, joiden käyttökelpoisuutta esitettyyn ongelmaan arvioidaan työn lopussa.

Tietojohtaminen organisaatioiden yhteensovittamisessa

Yritykset kehittävät toimintaansa yritysjärjestelyillä, joista kuitenkin suuri osa epäonnistuu. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaankotietojohtamisen avulla vaikuttaa yritysoston onnistumista edistäviin tekijöihin. Lisäksi työssä kehitetään yritykselle sellainen toimintatapa, jonka avulla se kykenee luomaan, omaksumaan ja jakamaan uutta tietoa nopeasti ja hyödyntämään siten markkinoiden mahdollisuuksia. Työ sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysostoprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan uuden tiedon luomista yrityksessä, yrityksen innovatiivisuutta sekä tekijöitä, jotka edistävät tiedon jakamista. Empiirisen osan aineisto on koottu kohdeyrityksestä teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että yritysoston onnistumistaedistävät tekijät sisältyvät myös tietojohtamisen viitekehykseen. Näin ollen voidaan päätellä, että tietojohtamisen tehostaminen lisää yritysoston onnistumismahdollisuutta. Muutostilanteessa tärkeäksi tekijäksi havaittiin organisaatiokulttuuri. Yhdistettäessä yrityksiä tulee kiinnittää huomiota myös toimivaan vuorovaikutusverkostoon, jotta tiedotus asioista saavuttaa jokaisen työntekijän.

Suitability of Ultra Wideband for Mobile Devices

Mobiililaitteet ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Ne eivät enää ole pelkästään puhelimia tai kämmentietokoneita, vaan multimediatietokoneita, jotka pystyvät tuottamaan korkealaatuisia elämyksiä käyttäjälleen.Sisällön laadun paraneminen johtaa väistämättä myös siirrettävän tietomäärän kasvamiseen. Siksi uusia, nopeampia tiedonsiirtomenetelmiä on otettava käyttöön. Ultra Wideband (UWB) on uusi radioaaltotekniikka, jokamahdollistaa korkeat tiedonsiirtonopeudet lyhyillä etäisyyksillä. Tekniikka operoi erittäin leveällä 3.1 - 10.6 gigahertsin taajuuskaistalla.UWB on suunnattu nopeaan, langattomaan tiedonsiirtoon personal area networkin (PAN) laitteiden välillä. Tämän diplomityön tarkoituksena on arvioida UWBn soveltuvuutta mobiililaitteisiin. Arviointi tehdään teoreettiselta pohjalta, sillä UWBtä ei vielä ole implementoitu kaupallisiin laitteisiin. Ensin esitellään UWBn tekniikka ja ominaisuudet, jonka jälkeen sen soveltuvuutta arvioidaan esimerkkikäyttötapausten valossa. Esimerkkikäyttötapauksiksi on valittu kolme tyypillistä mutta erilaista toimintoa, jotka mahdollisimman hyvin kuvaavat mobiililaitteiden käyttöä.

Voimalaitoksen höyryjärjestelmän paineensäädön hallinta

Diplomityön tavoitteena oli selvittää tapoja hallita voimalaitoksen höyryjärjestelmän paineensäätöä. Työ on tehty Neste Oilin Porvoon jalostamon energialaitoksen höyryjärjestelmästä. Energialaitos käsittää kaksi höyrykattilaa ja kaasuturbiinivoimalaitoksen, sekä öljynjalostamolla sijaitsevat höyrykattilan ja kaasuturbiinivoimalaitoksen. Höyryverkon häiriötilanteet aiheuttavat paineenlaskua höyryverkossa, jos jonkun höyryntuottajan tuotanto keskeytyy, tai paineennousua höyryverkossa, jos joku höyrynkuluttajista ei kuluta enää höyryä. Nykyisessä tilanteessa vakavin paineen laskua aiheuttava häiriötilanne olisi energialaitoksen höyrykattilan tuotannon keskeytyminen. Vakavin paineennousua aiheuttava häiriötilanne olisi suurimman kuluttajan,eli energialaitoksen vastapaineturbiinin, irtaantuminen höyryverkosta. Paineen hallinta voidaan toteuttaa oikeanlaisilla automaation ratkaisuilla, joita on mahdollista kehittää käyttökokemukseen perustuen järjestelmäpäivitysten yhteydessä. Häiriötilanteita voidaan yrittää ennakoida kunnossapidon keinoin niin, että vikaantuminen havaitaan ennen kuin vakava häiriö tapahtuu. Erityisesti kunnossapitostrategian kehittäminen auttaisi kohdistamaan kunnossapitotoimenpiteet oleellisimpiin kohteisiin kustannustehokkaasti. Lisäksi käyttöhenkilökunnan oikeanlaisella toiminnalla häiriön sattuessa voidaan häiriöiden aiheuttamia seuraamuksia tuotantoon ja turvallisuuteen lieventää. Käyttöhenkilökunnan toimintaa voidaan parantaa koulutuksella.