Organisaatioiden mykkä alue?

Kirjallisuusarvostelu

Venäläistä rulettia – Nuorten perhesuunnittelun esteet ja tarpeet Pietarissa ja Riiassa

Latviassa ja Venäjällä heikko demografinen tilanne on lisännyt keskustelua seksuaali- ja kansalaisoikeuksista sekä valtion merkityksestä niiden toteuttamisessa. Väestöpolitiikassa näkyy yhteiskunnallinen tilanne sekä sen kyky ja mahdollisuudet huomioida nuorten perhesuunnitteluun liittyviä tarpeita. Huomion kohteena on myös palvelujärjestelmä ja siinä toteutuva yksilöllinen taso. Tutkin perhesuunnittelua kokonaisvaltaisesti, mikä ilmenee erilaisten polkuriippuvuuksien tarkasteluina. Mielenkiintoiseksi kohteen tekee entisten sosialististen valtioiden erityislaatuisen murroksen läpikäyminen. Perhesuunnittelu on osa seksuaali- ja ihmisoikeuksia. Siihen kuuluu seksuaaliterveydestä tiedottaminen ja ohjaus sekä siihen liittyvät toimenpiteet. Perhesuunnittelu sisältää niin sosiaaliset, kasvatukselliset kuin lääketieteellisetkin näkökulmat. Siihen liitetään myös moraalisia ja taloudellisia näkemyksiä, sekä politiikkaa ja henkilökohtaisuutta. Tutkimustehtäväni on nuorten perhesuunnittelun esteet ja tarpeet Riiassa ja Pietarissa. Sovellan metodologisena lähestymistapana sosiaalihistoriallista ja etnografista tutkimusotetta, jolloin perinteen vaikutusten, kulttuuristen rakenteiden ja yksilöllisten toimintatapojen ymmärtäminen mahdollistuu. Aineisto koostuu viranomaishaastatteluista sosialismin kaudella toteutuneesta sekä nykyisestä perhesuunnittelusta ja nuorten haastatteluista Pietarissa ja Riiassa. Perehdyn myös lisääntymisterveyteen liittyviin sanomalehtiartikkeleihin sekä Latviassa että Venäjällä. Lisäksi havainnoin seksuaalineuvontatilanteita Pietarissa. Sekä sosialismin aikana että nykyään painottuvat väestönkasvun odotukset, joita tuetaan sukupuoli- ja moraalikasvatuksen avulla. Perhesuunnittelun esteiden analyysin tuloksissa on nähtävissä sosiaalisten olosuhteiden ja rakenteiden merkitys. Jälkisosialistisesta riskiyhteiskunnasta puuttuvat yhteiskuntaan integroitumisen mahdollistavat instituutiot. Tämä ilmenee yhteiskunnallisena vastuuttomuutena. Universaalit palvelut ovat suurelta osin peräisin sosialismin ajalta. Kaupalliset yritykset tekevät lähinnä teknisiä, yksittäisiä ehkäisyvälineisiin liittyviä interventioita nuorten elämään. Teini-ikäiset jätetään oman harkintansa varaan. Latviassa perhesuunnitteluun liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta on huomioitu uudessa lisääntymisterveyslaissa, mutta sen heikko toteutus tuo sen lähelle neuvostoaikaista kulttuurikonventiota, jossa määrällisillä suoritteilla ja sekundaaripreventiolla on arvoa. Venäjällä voimavarat kohdentuvat jälkihuollon palveluihin. Foucaultin valta-analyysi kertoo strategiasta, jossa ihminen sisäistää vallankäytön osaksi omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Tässä näkökulmassa yksilöllinen, yhteiskunnallinen ja historiallinen ulottuvuus limittyvät toisiinsa. Vallan muodot ovat yhteiskunnan rakenteissa. Väestöpolitiikan avulla tuotetaan tietoa ja muovataan hallitsemisen kohteita. Osa haastatelluista nuorista omaksui yhteiskunnan passiivisuuden osaksi omaa toimintaansa. He eivät tiedostaneet palvelujärjestelmän puutteita eivätkä kyseenalaistaneet sen oikeutusta. Myös lehtiartikkelit ja viranomaishaastattelut tukivat osittain seksuaalikasvatuksen sivuuttamista. Silloin hyväksyttävänä totuutena pidettiin väestöpolitiikkaa, jossa on annettu tilaa populistisille suuntauksille. Sekä Latviassa että Venäjällä ilmaistiin tavoitteita väestön kasvusta. Kansainvälisten seksuaalioikeuksien maihinnousu ei ole poistanut ääri uskonnollisten ja osittain kansalaisjärjestöjen puitteissa tapahtuvaa perhesuunnittelun vastustusta. Näissä suuntauksissa vaikutetaan ihmisten moraaliin ja vastustetaan yhteiskunnan interventioita kieltämällä seksuaalikasvatus. Sosialismin aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettiin totalitaristisessa, suljetussa yhteiskunnassa tiukasti rajatuilla voimavaroilla. Tuolta ajalta peräisin oleva viranomaisten yleinen medikalisoitunut ja tekninen lähestymistapa estää osittain nuoren valtaistumista. Vieläkin heikko tiedottaminen ja puutteellinen koulutus vaikuttavat ammattilaisten keskuudessa. Yksi haitallisista perhesuunnitteluun kuuluvista uskomuksista oli hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamat ongelmat. Lisäksi pelättiin heikkotasoisesti tehtyjen aborttien aiheuttavan hedelmättömyyttä. Uskomukset ovat eläneet vieläkin, kun osa asiantuntijoista kannusti ensimmäisen raskauden päättymistä synnytykseen. Näillä käsityksillä on ollut taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle myös kansalaisten keskuudessa. Sukuyhteisöjen ja verkostojen oleellinen merkitys teini-ikäisen arjessa ja selviytymisessä painotti perinteistä sosialisaatiota. Uskomusten lisäksi nuorten heikko taloudellinen tilanne on ohjannut heitä ehkäisyssä luonnonmenetelmien käyttöön. Neuvostoaikainen seksuaalikielteisyyden perinne on vaikuttanut myös sukupolvien kyvyttömyyteen keskustella aiheesta. Yleisen ennaltaehkäisevän neuvonnan puuttuminen on suunnannut suurta osaa nuoria mallioppimiseen, jossa esimerkit ovat nousseet satunnaisista löydöistä. Toisaalta työntekijöiden neuvokkuus ja aloitteellisuus erilaisissa ohjaamistilanteissa, toimintatavoissa ja instituutioiden perustamisissa kuvaavat eettistä vastuunottoa ja paneutumista nuorten perhesuunnittelun toteutumiseen sekä sen mahdollisuuksiin. Perhesuunnitteluun liittyvän tiedonsaannin parantamiseksi viranomaiset ovat aloittaneet nuorten vertaisryhmiä. Lisäksi yhtenä uutena virallisena lähestymistapana oli neuvostoaikana kielletty psykoterapeuttisen suuntauksen avoin käyttöönotto. Myös nuorille suunnattuja palveluja niin lainsäädännön kuin instituutioiden tasolla on saatu aikaan. Nämä myönteiset tapaukset jäivät kuitenkin yksittäisiksi, osittain joidenkin työntekijöiden omakohtaisen sitoutumisen varaan toimiviksi. Tutkimuksessa nousee esiin yhteiskunnan vastuu erityisesti haavoittuvien ryhmien kohdalla. Nuoret ovat tiedoiltaan ja kokemuksiltaan heikossa asemassa. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta julkisilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on keskeinen merkitys etenkin niiden kohdalla, jotka tarvitsevat runsaasti palveluja. Usein tähän ryhmään kuuluvat ovat passiivisia tiedon hakijoita. Tutkimus tuo esille perhesuunnittelun palvelujärjestelmään ja sen kohderyhmään kuuluvan moniulotteisuuden, jossa toisiinsa nivoutuvat kulttuuriset myytit, uskomukset, tabut, toimintatavat ja tietämys. Näiden polkujen avaaminen tässä tutkimuksessa edistää perhesuunnittelun esteiden tunnistamista ja niihin soveltuvien ratkaisukeinojen löytymistä.

Puhetta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta : performatiivinen ja konstruktionistinen käänne kohtaavat

Kirjallisuusarvostelu

Niskavuori : runsauden sarvi tutkimuksena ja tutkimuskohteena

Kirjallisuusarvostelu

Assessment of the Effects of Tribulus Terrestris on Sexual Function of Menopausal Women

Objective The aim of this study was to study the effects of Tribulus terrestris on sexual function in menopausal women. Methods This was a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial that included 60 postmenopausal women with sexual dysfunction. The women were divided into two groups, placebo group and Tribulus group, and evaluated by using the Sexual Quotient-female version (SQ-F) and Female Intervention Efficacy Index (FIEI) questionnaires. Results There was no significant difference between the groups in age, age at menopause, civil status, race, and religion. In the evaluation with the SQ-F questionnaire, there were significant differences between the placebo (7.6±3.2) and Tribulus (10.2±3.2) groups in the domains of desire and sexual interest (p d" 0.001), foreplay (3.3±1.5 versus 4.2±1.0) (p d" 0.01), arousal and harmonious interaction with the partner (5.7±2.1 versus 7.2±2.6) (p d" 0.01), and comfort in sexual intercourse (6.5±2.4 versus 8.0±1.9) (p d" 0.01). There was no significant difference between the placebo and Tribulus groups in the domains of orgasm and sexual satisfaction (p = 0.28). In the FIEI questionnaire, there was a significant improvement (p < 0.001) in the domains of vaginal lubrication during coitus and/or foreplay (20 versus 83.3%), sensation in the genitalia during sexual intercourse or other stimuli (16.7 versus 76.7%), sensation in the genital region (20 versus 70%), sexual intercourse and/or other sexual stimulations (13.3 versus 43.3%), and the ability to reach orgasm (20% versus 73.3%). There was no significant difference in adverse effects between the two groups. Conclusions After 90 days of treatment, at the doses used, we found Tribulus terrestris to be effective in treating sexual problems among menopausal women.

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Samasukupuoliset suhteet keskiajalla

Kirjallisuusarvostelu

Kysymyksistä, oletuksista ja luokitteluista : kuinka tutkia empiiristä tiedettä filosofisesti

Kirjallisuusarvostelu

Sex education for individuals who have a developmental disability : the need for assessment

This study was an evaluation of the sexual knowledge of individuals who have '"a developmental disability and the effect of sex education. This was also a pilot study involving the evaluation of the Socio-Sexual Knowledge and Attitudes Assessment Tool (SSKAAT; Griffiths & Lunsky, in press). This tool is a revised version of the Socio-Sexual Knowledge and Attitudes Test (SSKAT; Wish, Fiechtl McCombs, & Edmonson, 1980). Thirty-two individuals participated in the study (20 males and 12 females), who were receiving supports from local community agencies. Participants were assessed using the SSKAAT and SSKAT in an initial assessment and in a 6-week follow-up. Sixteen participants received a 6-week sex education program, Life Horizons I and II (Kempton & Stanfield, 1988a, 1988b), between the assessments, while 16 participants served as a control group. It was found that sex education was successful at increasing knowledge regarding sexuality, as demonstrated by increased scores on both the SSKAT and SSKAAT. However, the current study did not demonstrate any significant effect of gender on knowledge about sexuality. It was also found that IQ did not have a significant effect on knowledge regarding sexuality. The present study found the SSKAAT to be very reliable, with test-retest reliabilities ranging from .87 to .99. This appeared to be an improvement over the original SSKAT, whose reliability ranged from .72 to .90. Furthennore, the revised SSKAAT was fOlmd to provide a much more in-depth assessment of sexual knowledge and attitudes for individuals who have a developmental disability.

The interpretation of music videos : an interactive relationship between medium and viewer

There is a great deal of evidence to support the examination of an interactive relationship between the medium and the viewer in the interpretation of mainstream media. The exact nature of this relationship, however, is not well understood. The current study was carried out to assess the variables that may help explain why certain people interpret media, such as music videos, differently than others. Jensen's concept of reception analysis describes the relationship between the medium and the audience, and thus remains a strong focus within this study. Differences in the interpretation of music videos were investigated as a function of Absorption, gender role, screen size, age and viewing experience. Multiple regression analyses uncovered independent predictions of sexuality and violence scores by absorption and experience, as well as an interaction between absorption and screen size in the sexuality rating of the music videos.

Disrupting heterosexual space? : the implementation of a campus Positive Space Campaign

Drawing on a growing literature on the interconnection of queer theory, sexuality and space, this thesis critically assesses the development, implementation and impact of a campus-based Positive Space Campaign aimed at raising the visibility and number of respectful, supportive, educational and welcoming spaces for lesbian, gay, bi, trans, two-spirited, queer and questioning (LGBTQ) students staff and faculty. The analysis, based on participatory action research (PAR), interrogates the extent to which the Positive Space Campaign challenges heteronormativity on campus. I contend that the Campaign, in its attempt to challenge dominant notions of sex, gender and sexuality, disrupts heterosexual space. Further, as I consider the meanings of 'queer', I consider the extent to which Positive Space Campaigns may be 'queering' space, by contributing to an 'imagined' campus space free of sexual and gender-based discrimination. The case study contributes to queer theory, the literature on sexuality and space, the literature on queer organizing in educational spaces and to broader queer organizing efforts in Canada.

Buying Britney : pop culture icons to cultural brands

This thesis demonstrates that mUSIC stars who attain cultural icon status heavily contribute to the fashion styles of the time. Where as style and music have always had a connection, icons such as Britney Spears are now dictating popular style so much so that music artists are becoming full-fledged fashion designers. While much analysis is devoted to Britney Spears, her largest contributions do not lie in the rise of teenage sexuality, but in establishing music artists as vehicles of consumption. The artists' signature has now become a brand and ~ term "signabrand" has been created to define such a trend. To understand such a shift, a review of past literature devoted to fashion and music, largely consisting of subculture theory is examined, followed by a combination of content analysis, political economy, fashion and postmodem theory to address how music stars attain icon status and guide style.

"I might be a duck, but I'm human" : an analysis of clothing in Disney cartoons

Mickey Mouse, one of the world's most recognizable cartoon characters, did not wear a shirt in his earliest incarnation in theatrical shorts and, for many years, Donald Duck did not wear pants and still rarely does so. Especially when one considers the era in which these figures were first created by the Walt Disney Studio, in the 1920s and 1930s, why are they portrayed without full clothing? The obvious answer, of course, is that they are animals, and animals do not wear clothes. But these are no ordinary animals: in most cases, they do wear clothing - some clothing, at least - and they walk on two legs, talk in a more or less intelligible fashion, and display a number of other anthropomorphic traits. If they are essentially animals, why do they wear clothing at all? On the other hand, if these characters are more human than animal, as suggested by other behavioral traits - they walk, talk, work, read, and so on - why are they not more often fully clothed? To answer these questions I undertook three major research strategies used to gather evidence: interpretive textual analysis of 321 cartoons; secondary analysis of interviews conducted with the animators who created the Disney characters; and historical and archival research on the Disney Company and on the times and context in which it functioned. I was able to identify five themes that played a large part in what kind of clothing a character wore; first, the character's gender and/or sexuality; second, what species or "race" the character was; third, the character's socio-economic status; fourth, the degree to which the character was anthropomorphized; and, fifth, the context in which the character and its clothing appeared in a particular scene or narrative. I concluded that all of these factors played a part in determining, to some extent, the clothing worn by particular characters at particular times. However, certain patterns emerged from the analysis that could not be explained by these factors alone or in combination. Therefore, my analysis also investigates the individual and collective attitudes and desires of the men in the Disney studio who were responsible for creating these characters and the cultural conditions under which they were created. Drawing on literature from the psychoanalytic approach to film studies, I argue that the clothing choices spoke to an idealized fantasy world to which the animators (most importantly, Walt Disney himself), and possibly wider society, wanted to return.