Putative adverse outcome pathways relevant to neurotoxicity.

The Adverse Outcome Pathway (AOP) framework provides a template that facilitates understanding of complex biological systems and the pathways of toxicity that result in adverse outcomes (AOs). The AOP starts with an molecular initiating event (MIE) in which a chemical interacts with a biological target(s), followed by a sequential series of KEs, which are cellular, anatomical, and/or functional changes in biological processes, that ultimately result in an AO manifest in individual organisms and populations. It has been developed as a tool for a knowledge-based safety assessment that relies on understanding mechanisms of toxicity, rather than simply observing its adverse outcome. A large number of cellular and molecular processes are known to be crucial to proper development and function of the central (CNS) and peripheral nervous systems (PNS). However, there are relatively few examples of well-documented pathways that include causally linked MIEs and KEs that result in adverse outcomes in the CNS or PNS. As a first step in applying the AOP framework to adverse health outcomes associated with exposure to exogenous neurotoxic substances, the EU Reference Laboratory for Alternatives to Animal Testing (EURL ECVAM) organized a workshop (March 2013, Ispra, Italy) to identify potential AOPs relevant to neurotoxic and developmental neurotoxic outcomes. Although the AOPs outlined during the workshop are not fully described, they could serve as a basis for further, more detailed AOP development and evaluation that could be useful to support human health risk assessment in a variety of ways.

Vanha runo ja nuoren naisen halu

Kirja-arvio

Erään ihmeen anatomia

Kirja-arvio

Urologisen potilaan ohjaus : röntgenhoitajien oppimisympäristö työelämässä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa potilasopas TUR-P eli eturauhasen höyläystoimenpiteestä toipuvalle. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan Keskussairaala Oy:n StaLT-yhteistyöhanketta. Opas on tarkoitettu Pelgulinnan sairaalan urologiselle osastolle ja sen tarkoituksena on antaa tietoa potilaille toimenpiteestä toipumiseen sekä toimia muistitukena sairaanhoitajille potilasohjauksessa. Eturauhasen höyläystoimenpiteet ovat lisääntyneet Virossa lähivuosina. Tyypillinen eturauhasen höyläysleikkaukseen tuleva on iäkäs mies, jolla konservatiivinen hoito ei ole auttanut prostata hyperplasiavaivoihin. Pelgulinnan sairaalalla ei ole tällä hetkellä käytössä postoperatiivista opasta kyseiselle potilasryhmälle. Potilaat käyvät lääkärin vastaanotolla ennen toimenpidettä ja saavat tällöin ohjeet toimenpiteestä. Tekemämme opas on mahdollista antaa preoperatiivisella käynnillä potilaalle. Työmme koostuu eri lähteiden pohjalta tehtyyn teoriaosuuteen ja sen pohjalta tehdystä potilasoppaasta. Lähteinä työhömme käytimme eri sairaaloiden potilasoppaita kyseisen toimenpiteen postoperatiivisesta vaiheesta sekä erilaisista ulkomaalaisista lääketieteen lehdistä löytämiämme artikkeleita. Potilasohjausosioissa käytimme hoitotieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Oppaassa kerromme toimenpiteen jälkeisistä potilaan kuntoutumista edistäviä asioita, kuten liikkumisesta, omasta hygieniasta huolehtimisesta ja erityksestä. Oppaan tavoitteena on lisätä potilaan turvallisuuden tunnetta, kun hänen tietonsa toimenpiteen jälkeisistä asioista lisääntyy. Lisäksi olemme laittaneet tietoa flow- ja residuaalimittauksista mikäli niitä potilaille tarpeen mukaan tehdään. Omatoimista kuntoutumista varten olemme laittaneet ohjeet verenkierron parantamiseksi sekä lantiopohjanlihasten harjoitteluohjeet virtsanpidätyskyvyn parantamiseksi.

Myyttinen nainen johtajana – diskurssianalyysi ”naisjohtajan” kuvan rakentumisesta mediatekstissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisista näkökulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja löytyykö mediateksteistä viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jonka avulla valittuja tekstejä tutkitaan. Tässä tutkimuksessa media on rajattu käsittämään sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan käsityksiä naisesta johtajana. Mediatekstissä johtajuus määrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen välillä on kirjoituksissa selvä. Naiseen johtajana liitetään sukupuoli, perhe ja yksityiselämä, mies mielletään kirjoituksissa pelkästään johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media ylläpitää ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne säilyvät ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten myös mediatekstissä. Medialla voidaan katsoa olevan merkitystä ”naisjohtajan” kuvan rakentumiseen.

Tahko Pihkalan kokoelma

Prof. Lauri Pihkalan testamentin perusteella Jyväskylän yliopiston kirjastolle luovutettu kokoelma koti- ja ulkomaista urheilukirjallisuutta 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Sisältää urheilua ja ruumiinkulttuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi poliittista historiaa, sotalaitosta ja naisliikettä koskevaa kirjallisuutta sekä ainutlaatuisen Amerikka-kokoelman. Kirjoissa näkyy Pihkalan lukutavat ja merkinnät.

Syndromes lymphoprolifératifs CD19/CD5 positifs: expression différentielle de CD200

Contexte. Le diagnostic différentiel des syndromes lymphoprolifératifs est souvent difficile et nécessite l'intégration de données immunophénotypiques, morphologiques, génétiques et cytogénétiques. La leucémie lymphoïde chronique (LLC) et le lymphome du manteau (LM) sont tous deux des lymphoproliférations CD19 et CD5 positives qu'il est nécessaire de distinguer car le pronostic et le traitement diffèrent. Les analyses génétiques jouent un rôle majeur notamment par la présence de la translocation t(11 ;14) (q13 ;q32) et le réarrangement IgH/CCND1 permettant d'identifier la plupart des lymphomes du manteau. Malgré cela, certains cas atypiques restent difficilement classifiables. CD200 (OX-2), une glycoprotéine transmembranaire jouant un rôle dans l'immunité anti- tumorale pourrait être un marqueur immunophénotypique permettant de distinguer la LLC dans laquelle elle serait surexprimée, du lymphome du manteau dans lequel elle semble déficiente. D'autres syndromes lymphoprolifératifs (SLP) pourraient également bénéficier de ce marqueur. Objectifs. Le but de ce travail est de déterminer si l'analyse de l'expression du CD200 permet de distinguer le lymphome du manteau de la LLC mais également sa corrélation avec d'autres SLP. Méthodes. Analyse de données immunophénotypiques par cytométrie de flux à partir d'une base de données de 68 patients comprenant 44 LLC, 4 lymphomes du manteau, 10 lymphomes folliculaires, 7 lymphomes de la zone marginale, 2 lymphomes lymphoplasmocytaires et une leucémie à tricholeucocytes sur une période allant de novembre 2012 à septembre 2013. L'étude de rapports morphologiques en pathologie, génétique et cytogénétique ainsi qu'une recherche de littérature principalement dans Medline (Pubmed) complète ce travail. Résultats. Ce travail démontre que la coexpression des marqueurs CD19 et CD5 (généralement observée dans la LLC, d'un peu plus faible intensité dans le lymphome du manteau et de très faible intensité dans d'autres lymphomes) n'est pas suffisante pour les distinguer les uns des autres. La coexpression CD200/CD19 forte dans la LLC la distingue du lymphome du manteau avec l'exception de certains cas atypiques de lymphome du manteau. Le ratio CD19/CD200 / CD19/CD5 distingue tous les LLC des lymphomes du manteau mais pas dans tous les cas d'autres SLP, d'autres marqueurs de surface permettant la distinction (CD19/CD10 dans le cas des lymphomes folliculaires et CD19/IgM de surface exprimée avec une forte intensité pour les lymphomes lymphoplasmocytaires). Enfin, la coexpression CD19/CD23 ne permet pas de distinguer tous les cas de LLC de ceux du lymphome du manteau en raison de cas atypiques de LLC. Conclusion. Les observations décrites dans ce travail indiquent que l'addition du marqueur CD200 au panel classique des syndromes lymphoprolifératifs comprenant les marqueurs CD19, CD20, CD23, CD43, CD10, CD5, CD103, CD38 et l'IgM de surface, est utile au diagnostic des lymphomes/leucémies de faible degré de malignité. Toutefois cette analyse doit tenir compte également des divers ratios décrits dans ce travail pour en distinguer avec plus d'efficacité les différents sous-types et permettre d'apporter, avec les résultats de la morphologie, de la cytogénétique, des analyses moléculaires, du séquençage et du profil d'expression génique, les éléments essentiels à une approche diagnostique intégrative. Les résultats sont à considérer avec prudence vu le faible échantillon de patients (n=68).

Puhelin

Puhelin soi kolmesti. Mies sanoo: "Ja kolmas...".