Taistelutantereentie, Vöyri : Hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Taistelutantereentien (Slagfältsvägen) museotie sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Vöyrin kunnan Oravaisissa. Tien nimi oli aikaisemmin Minnesstodsvägen, Minnesstodsintie. Tieosoite on17861/1/0-1/2789. Taistelutantereentie on ollut osa Pohjanlahden rantatietä, joka 1600-luvun alkuvuosina rakennettiin maantieksi. Maakulkureittinä ja myös rakennettuna tienä se on huomattavasti vanhempi nykyisen museotien kohdalla. Kun Ruotsin posti laajennettiin Suomen alueelle 1630- ja 1640-lukujen taitteessa, tiestä tuli postitie. Museotie on osa Oravaisten taistelukenttää, missä käytiin Suomen sodan 1808–1809 ratkaisutaistelu 14. syyskuuta 1808. Sodan seurauksena Suomi irrotettiin Ruotsin valtakunnasta ja liitettiin autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Tie on saanut nimensä Oravaisten taistelusta ja myös Minnesstod-nimi liittyy tien varrella olevaan taistelun muistomerkkiin. Tien varrella on useita muitakin sotiin liittyviä muistomerkkejä. Furiirin puustelli (Furirs boställe) on Oravaisten taistelun ja Suomen Sodan muistoa vaalivan Vänrikki Stoolin keskuksen (Fänrik Ståhls center) ja sen taustayhteisön Oravais Historiska Förening r.f. (Oravaisten historiallinen yhdistys ry) toimintakeskus. Taistelukentän kohdalla tie on vajaan kahden kilometrin jaksolta soratietä. Pohjanlahden rantatie on nimetty valtateiden joukkoon vuonna 1938. Taistelutantereentie (silloin Minnesstodsintie) on liitetty Liikenneviraston (silloin Tie- ja vesirakennuslaitoksen) museokohdekokoelmaan ensimmäisten kohteiden joukossa vuonna 1982. Liikenneviraston museokohdekokoelmassa Taistelutantereentie liittyy ajanjaksoon ”1600–1700-lukujen maantieverkon rakentuminen”, missä rakentamisen pontimena olivat sisämaan kauppayhteydet satamiin, sotilaskuljetukset, hallinto ja postin kulku. Ajanjaksolle oli tyypillistä Pohjanmaan maanteiden rakentaminen. Tyypillisenä voidaan myös pitää sotatapahtumien kulkua Pohjanlahden rantatiellä. Taistelutantereentie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY) ja historiallisen ajan muinaisjäännösrekisteriin osana kokonaisuutta, jonka nimi on Oravaisten taistelutanner ja Minnesstodsintie. Taistelutantereentien kunto on museaalisessa näkökulmassa hyvä. Myös tien ympäristö ja taistelukenttä vastaavat suurimmalta osaltaan historiallista arvoaan. Museokohteena Taistelutantereentie on helposti saavutettava ja helposti löytyvä. Tie on noin 50 kilometrin päässä Vaasan kaupungista valtatien 8 varrella. Maisemallisesti kohde on merkittävä, koska valtatie käy Oravaisten taistelukentän kohdalla meren rannalla, mikä on poikkeuksellista Pohjanlahden rantatiellä. Museotien opastaulu on kohtuullisen siistissä kunnossa, mutta malliltaan vanhanaikainen ja vaarallisen tuntuisella paikalla lähellä Vänrikki Stoolin keskusta. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Taistelutantereentie todisteena 1600–1700-luvun tieverkon rakentumisesta ja perinteisen luonteen säilymisestä sekä Suomen sodan muistoista. Tien säilyneisyys museointihetken (1982) asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ympäristöönsä sekä Oravaisten taistelun ja sen muistomerkkien arvon korostuminen. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa esitetään museotiejakson lyhentämistä molemmista päistään. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.

Strateginen ketteryys – Kehitysportfolion priorisointi (Case: YIT OYJ)

Tutkimuksessa keskeisenä näkökulmana on, että YIT Oyj ei toimi stabiilissa tai edes ennustettavassa liiketoimintaympäristössä. Päinvastoin, teknologian ja ympäröivän maailman nopea kehitys ja jatkuvat muutokset toimintaympäristössä tekevät ympäristön ennustamisesta ja samalla liiketoiminnan suunnittelusta hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrityksen strategista ketteryyttä ja miten nykyiset ja tulevat liiketoiminnan portfolion kehitysprojektit kytketään yrityksen strategiaan jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella miten tunnistaa nykyiset YIT Oyj:n liiketoiminnan kehitysprojektit, jotka vievät yrityksen strategiaa eteenpäin. Avainasemassa strategian toteutumisen kanssa on kehitysportfolion suunnitelmallinen seuranta ja arvioiminen. Erityisen tärkeää on kyetä tunnistamaan oikea mittaristo ja kriittiset tekijät strategiaa tukevien projektien tunnistamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimukseni perustana tehtiin kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimushaastattelu toteutettiin käyttäen avuksi puolistrukturoitua haastattelumenetelmää.

Barentsin alueen strateginen merkitys geopolitiikan näkökulmasta

Barentsin alueella nähdään olevan kasvava strateginen merkitys Venäjälle, Norjalle, EU:lle ja Yhdysvalloille. Barentsinmerellä on tulevaisuuden kannalta tärkeitä energialähteitä sekä pohjoiseen on avautumassa uusi merireitti joka lyhentää matkaa Euroopasta Aasiaan huomattavasti. Geopolitiikalla on edelleen suuri merkitys käsiteltäessä Barentsin alueen kansainvälistä politiikkaa. Tämä tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelma on: Mikä on Barentsin alueen strateginen merkitys siellä toimiville valtioille? Tutkimus vertailee eri valtioiden strategioita Barentsin alueella ja pyrkii tekemään johtopäätöksiä valtioiden välisen yhteistyön mahdollisuuksista geopolitiikan viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda geopolitiikan käsitteiden avulla kokonaiskuva Barentsin alueen tilanteesta. Tutkimusmenetelmänä on asiakirja ja kirjallisuus tutkimus. Näkökulmana on geopolitiikka joka ymmärretään poliittisten, sotilaallisten ja taloudellisten intressien analysointina ja konstruointina maantieteellisessä tilassa. Geopolitiikka perustuu todellisiin maantieteellisiin realiteetteihin sekä yleisiin ja perinteisiin mielikuviin, jotka ilmenevät teksteissä ja retoriikassa. Lähteinä on käytetty geopolitiikkaa käsittelevää teoreettista kirjallisuutta sekä nykypäivän poliittisia kirjoittajia. Barentsin aluetta on tarkasteltu sen historiaa ja politiikkaa käsittelevien teosten ja artikkeleiden kautta. Tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtopäätöksiä ovat, että Barentsin alue on tällä hetkellä muutoksessa ja sen strateginen merkitys on kasvussa. Pohjoisten jääalueiden sulaminen avaa pääsyn Barentsin meren energialähteille ja avaa uuden meriväylän pohjoiseen. Nämä ovat globaalilla tasolla merkittäviä muutoksia ja voivat aiheuttaa kiistoja eri valtioiden välillä. Tällä hetkellä tilanne alueella on rauhallinen ja yhteistoiminta jatkuu hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta jokainen tuntuu varautuvan siihen, että kaikki ei menekään niin hyvin. Norja ja Venäjä ovat Barentsin alueen keskeisimmät toimijat ja niille alueen strateginen merkitys on kaikkein suurin. Suomi ja Ruotsi pitävät pohjoisia alueitaan periferiana eikä niiden merkitystä pidetä korkeana. Euroopan unionilla on oma pohjoinen ulottuvuus aloitteensa mutta ainakaan vielä unioni ei ole ollut valmis panostamaan käytännön tasolla Barentsin alueeseen. Alueen strateginen merkitys on tiedostettu unionissa jollain tasolla mutta nähdään kaikesta huolimatta periferiana. Yhdysvallat on vasta heräämässä virallisen politiikan tasolla arktisten alueiden merkitykseen ja Barentsin alue edustaa vain pientä osaa Yhdysvalloille merkittävästä arktisesta alueesta. Yhdysvaltojen mielenkiinto on kohdistunut enemmänkin kiistaan Luoteisväylän hallinnasta Kanadan kanssa.

Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kansalliset päämäärät : haasteet ja mahdollisuudet

Kansainvälisen kriisinhallinnan merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinona on laajentuneen turvallisuuskäsityksen myötä lisääntynyt. Kriisien taustalla vaikuttavien syiden on huomattu edellyttävän kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Kokonaisvaltaisuuden edellyttämä koordinointi on haastavaa, sillä konkreettisia kansallisia päämääriä ei ole selkeästi muodostettu. Afganistanin kriisinhallintaoperaatio tarjoaa mahdollisuuden tarkastella Suomen kansallisten intressien toteuttamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Kansainvälisen kriisinhallinnan roolin selkeyttämiseksi tämä laadullinen tutkimus vastaa päätutkimuskysymykseen mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan päämäärien saavuttamiseen Afganistanin operaation esimerkin kautta tarkasteltuna. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen mukaisesti sosiaalinen konstruktivismi selittää valtioiden intressien rakentumisen ja Suomessa kriisinhallintaan liittyvät päätökset ja niistä seuraavan käytännön toiminnan. Keskeistä on ajatus siitä, että Suomi edistää ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan omia intressejään osana kansainvälisen vuorovaikutuksen kautta rakentuvaa toimintaympäristöä. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi, sillä strategia-asiakirjat ilmentävät Suomen intressejä ja niistä voidaan analysoimalla selvittää kriisinhallinnan kansalliset päämäärät. Kriisinhallinnan kansalliset päämäärät strategia-asiakirjojen mukaan ovat kansainvälisen vastuun kantaminen, Suomen turvallisuuden rakentaminen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisten pyrkimysten edistäminen. Kriisinhallinnan kansalliset päämäärät linkittyvät kansainväliseen toimintaympäristöön Suomen identiteetin rakentamisen kautta. Kriisinhallinnan keinoin Suomen on mahdollista edistää omia intressejään ainakin lievittämällä inhimillistä hätää antamalla humanitaarista apua, osallistumalla Naton kriisinhallintaoperaatioon, toimimalla kriisinhallintaoperaatiossa yhdessä Pohjoismaiden kanssa, käyttämällä kehittyneitä sotilaallisia suorituskykyjä vaativissa monikansallisissa operaatioissa, kehittämällä uskottavaa sotilaallista suorituskykyä sekä tukemalla kohdemaan kehitystä ja talouskasvua. Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keinoin vuosina 2010–2012 edisti Suomen kansallisia intressejä kaikin edellä mainituin keinoin. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen kanta suojeluvastuuseen, kokonaisvaltaisuuden tarjoama laaja kriisinhallinnan keinovalikoima sekä monikäyttöinen kansainvälisen vastuun kantaminen yleisperusteluna mahdollistavat Suomelle erinomaiset lähtökohdat tavoitteellisen kriisinhallinnan toteuttamiseen. Afganistanin esimerkin perusteella kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuus mahdollistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten intressien edistämisen. Suurimpana haasteena näyttäytyy kansallisten intressien hahmottumattomuus kansallisten osallistumisperusteiden esiintuomisessa.

Aikalaisanalyysia suomalaisen yliopiston tilasta

Kirjallisuusarvostelu

Lyhyesti

Tasavuodet ; Tieteen päivät muualla ; Oikeat ja väärät arkkitehdit ; Terveellinen ja kestävä ruokavalio ; Nuorisobarometri ; Suositus apurahan saajan asemasta ; Palkintoja ; Uudistettuja sivustoja ; Uusi toiminnanjohtaja ; Tieteellisten seurain valtuuskunnan strategia 2014-2018 ; Juhlivat seurat.

Bisnesenkeleiden ei-taloudelliset investoinnit startup-rahoituksessa: Näkökulmia Suomesta

Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus bisnesenkelisijoittamisen ei-taloudellisesta osuudesta suomalaisessa startup-rahoitus kontekstissa. Tutkimus on toteutettu suorittamalla kirjallisuuskatsaus aiempaan alan kirjallisuuteen, sekä täydentämällä tätä kolmella puolistrukturoidulla enkelisijoittajan haastattelulla. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mitä bisnesenkeleiden ei-taloudelliset investoinnit käytännössä ovat? Mitä tutkimusta bisnesenkeleiden ei-taloudellisista investoinneista on aikaisemmin tehty? Käyttääkö bisnesenkeli omia osaamisalueitaan ei-taloudellisissa investoinneissa? Onko olemassa jotain uniikkia suomalaista toimintatapaa tai erityispiirrettä ei-taloudellisille investoinneille?

"Työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa kehityskeskustelulomakkeen laatimisessa erittäin tärkeä, jokaisen ääntä kuultava...!? Strategiaan pohjautuva kehityskeskustelulomake yrityksen operatiiviseksi työkaluksi - henkilöstön kehittämisnäkökulma : Case: Yliopiston Apteekki

Tässä tutkielmassa kehityskeskustelua kuvaa tutkijan mielestä parhaiten määritelmä, jossa kehityskeskustelu yhdistetään osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Kirjallisuuden perusteella kehityskeskustelua pidetään tärkeänä foorumina strategisesti tärkeiden asioiden käsittelylle. Tästä huolimatta ei Ruoranen (2011) väitöskirjansa kirjallisuuskatsauksessa löytänyt kehityskeskustelujen sisällöstä suoraa linkkiä yritysten strategioihin. Lisäksi empiirisiä tutkimuksia strategian välittymisestä kehityskeskusteluiden kautta yrityksen työntekijöille on vähän. Kehityskeskustelua pidetään kuitenkin esimiesten yhtenä merkittävänä keinona viestiä työntekijälle organisaation strategiasta. Kirjallisuudesta esiin nouseva strategian ja kehityskeskustelun integroimisesta saatava hyöty verrattuna vähäiseen empiiriseen aineistoon, herätti tutkijan mielenkiinnon aihetta kohtaan. Tutkimus oli toimeksianto Yliopiston Apteekille. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yritykselle strategiaan pohjautuvat kehityskeskustelulomakkeet. Tutkimusongelman pääkysymys määriteltiin seuraavasti: Miten strategiaan pohjautuvat kehityskeskustelulomakkeet voidaan kehittää osaksi operatiivista toimintaa case-organisaatiossa henkilöstön näkökulmasta? Syksyllä 2013, ennen varsinaista pro gradu -tutkimusta, tutkija laati uudet kehityskeskustelulomakkeet. Varsinainen tutkimus koski uusien strategiaan pohjautuvien lomakkeiden edelleen kehittämistä henkilöstön näkökulmasta. Empiirinen aineisto kerättiin pääosin kvantitatiivisesti survey-lomaketutkimuksella, kokonaisotanta oli n=779. Tutkimukseen vastasi yhteensä 47 % (n=370) henkilöstöstä. Lähes kaikki vastanneista pitivät osallistumista lomakkeiden kehittämistyöhön tärkeänä. Vastausten perusteella uusina elementteinä lomakkeisiin liitettiin palautteet esimiehille ja kollegapalaute. Merkittävä muutos oli myös asenteen pohtiminen suorituksen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi esimiesten kouluttaminen kehityskeskusteluiden pitämiseksi oli yksi toimenpide operatiivisten toimintojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa kartoitettiin myös työntekijöiden tietämystä yrityksen strategiasta. Vastanneista lähes kaikki tunsivat yrityksen strategian. Tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella näyttäisi siltä, että strategia ja kehityskeskustelu voidaan integroida. Tämän tutkimuksen valossa organisaatioiden kannattaisi panostaa kehityskeskusteluiden kehittämiseen, sillä pelkästään Yliopiston Apteekissa käytetään vuosittain noin 2500 tuntia aikaa keskusteluihin. Kun kehityskeskustelut yhdistetään osaksi organisaation johtamisjärjestelmää, keskusteluista saatava hyöty laajenee yksilötasolta koko organisaation hyödyksi. Laajemmassa kontekstissa tutkimus voisi hyödyntää yrityksiä, jotka haluavat kehittää strategialähtöisesti kehityskeskustelulomakkeitaan.

Kohti kevyempää jalanjälkeä : erikoisjoukkojen roolin muutos osana Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa

Globaalisti heikentyvä taloustilanne ja siitä johtuvat budjettileikkaukset, vuosia kestäneet operaatiot ulkomailla sekä jatkuvasti muuttuva turvallisuustilanne erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat muuttamassa Yhdysvaltojen lähestymistapaa sotilaallisessa kriisinhal-linnassa kohti kevyemmän jalanjäljen operaatioita (light footprint approach), joissa kooltaan entistä pienemmillä mutta monipuolisemmilla joukoilla pyritään yhtä tehokkaaseen vaikutuk-seen kuin aiemmin käytetyillä suuremmilla joukkokokoonpanoilla. Tämän tutkimuksen tar-koituksena on selvittää erikoisjoukkojen rooleja osana Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa sekä kevyen jalanjäljen operaatioita. Tutkimuksessa selvitetään kevyen jalanjäljen operaatioiden taustaa Yhdysvaltojen muuttuvan ulkopolitiikan työkaluina sekä erikoisjoukkojen käytön roolia sotilaallisen kriisinhallinnan viitekehyksessä. Tutkimuksessa on käytetty asiakirjojen, raporttien ja tutkimusten vertailevaa ja laadullista si-sällönanalyysiä, jonka avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus, sekä kytkee tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustu-loksiin. Aineistona tässä tutkimuksessa ovat primaarilähteenä Yhdysvaltain hallinnon viralli-set asiakirjat ja sekundaarilähteenä asiaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Yhdysvaltain stra-tegiaa käsitellään tutkimuksessa julkisten dokumenttien ja asiakirjojen pohjalta sekä tarkaste-lemalla tapaa, jolla strategia on tuotu julkisuuteen. Asevoimien käytöllä Yhdysvallat pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään erityisesti yhteistyön, koulutusohjelmien ja monikansallisten harjoitusten kautta. Yksi tärkeimmistä työkaluista yh-teistyön toteuttamiseksi ovat erikoisjoukot. Yleisesti asevoimien käytössä pyritään minimaa-liseen jalanjälkeen, ja erikoisjoukot nähdään operaatioiden ensisijaisena toteuttajana. Laadul-la pyritään korvaamaan aiemmin painotettua määrää. Erikoisjoukkojen varsinainen tehtäväkenttä tai perustehtävät eivät ole merkittävästi muuttu-neet, vaan niiden strateginen merkitys osana proaktiivista ulkopolitiikkaa on saanut enemmän painoarvoa. Aiempaa monitasoisempi ja verkottunut turvallisuusympäristö vaatii entistä in-novatiivisempia ja monipuolisempia vaihtoehtoja asevoimien käyttöön.

Ennakointimenetelmät messujen tulevaisuuden kehittämisessä

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua ja pyrkiä vaikuttamaan. Toimintaympäristön muutokset ovat tänä päivänä entistä nopeampia. Yritysten on kyettävä varautumaan näihin yllättäviin tilanteisiin ja rakennettava toimintansa tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään, miten suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää ennakointimenetelmiä strategiasuunnitte-lussa. Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu Messujärjestäjien Union ry:n jäsenyritykset. Ko. yritykset ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, joilla on rajalliset resurssit strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin. Työn tavoitteena on myös laatia messu-yhtiöille ehdotus niille parhaiten soveltuvista ennakointimenetelmistä. Tämän diplomityön teoriaosuus perustuu laajaan kirjallisuustutkimukseen. Työn empiiristä osaa varten on tutkittu Lahden Messut Oy:n strategia- ja suunnitteluaineistoja sekä toteutettu ko. aiheisiin liittyvä Survey-kyselytutkimus. Tutkimukseen osallistuivat Messujärjestäjien Unionin jäsenyritykset sekä 25 muuta yritystä. Ympäristö on täynnä heikkoja signaaleja. Niiden aikainen tunnistaminen ja analysointi antavat yrityksille lisäaikaa reagoida niiden tuomiin muutoksiin. Ennakoinnin ja ennakointimenetelmien integrointi yritysten strategiseen suunnitteluun antaa merkittävää kilpailuetua ja luo samalla yrityksiin tulevaisuusajattelukulttuurin. Strategisessa suunnittelussa ja tulevaisuuden ennakoinnissa henkilöstön ja asiakkaiden osaamista tulee hyödyntää entistä enemmän. Tämän diplomityön kirjallisuusselvitysten ja empiirisen kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten yritysten strategia-ja ennakointiosaaminen ei ole hyvällä tasolla. Jatkossa yritysten on panostettava näihin osaamisalueisiin, jotta maamme kilpailukyky paranisi nykyisestään.

Collaborative Customer Relationship Management in Business-to-Business Firm's Strategy

The objective of this thesis is to study the presence of collaborative customer relationship management in a firm’s strategy. In addition the thesis explains specific implementations of collaborative CRM, and CRM in general, by each case company. The sample consists of five Finnish business-to-business companies through applying multiple-case study method. The data is collected through face-to-face interviews with employees knowledgeable of the case company’s CRM processes. The qualitative data is analyzed through coding and shows that two out of five case companies have adopted and are using collaborative CRM in their strategy and operations. These case companies see collaborative CRM as an important driver for the company, through customer focus and market orientation. The rest of the case companies are either in the process of moving towards collaborative CRM or have given little consideration to it. The results show that collaborative CRM is in use, and that each company modifies it to meet their exact aspirations. The major challenge in the process is to fully grasp the importance of a shared vision that can translate into collaborative efforts in CRM and business strategy.

Guide för lämpliga undersökningsmetoder av marina miljön havsplanering : Rapport framtagen inom SeaGIS-projekt

Merten aluesuunnittelu on keskeinen osa komission sinisen kasvun strategiaa ja EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa. Euroopan parla-mentti on hiljattain hyväksynyt merten aluesuunnittelua koskevan direktiivin, jonka tarkoituksena on auttaa EU-maita koordinoimaan paremmin merellä toteutettavia toimia ja varmistaa, että toimet ovat tehokkaita ja ekologisesti kestäviä. Rannikko- ja merialueilla samasta tilasta ja resursseista kilpailevat monenlaiset toimet: kalastusalueet, vesiviljelylaitokset ja merten suojelualueet, meri-infrastruktuurit kuten kaapelit, putket ja laivaväylät sekä öljy- ja kaasulaitokset ja tuulivoimalat. Uusi direktiivi auttaa välttämään näinkin erilaisten käyttötarkoitusten välisiä potentiaalisia ristiriitoja ja luomaan vakaan toimintaympäristön, joka houkuttelee sijoittajia ja edistää näin kestävää kasvua. Suunnittelulla myös vähennetään nykyistä ylisääntelyä ja hallinnollisia kiemuroita. Moni toimet edellyttävät lupaa tai lisenssiä jotta ne saisivat toimia merialueilla ja viranomaiset vaativat usein että hakija suorittaa ympä-ristövahinkoarvioinnin (YVA), joka viranomaiset arvioivat ennen lupaa myönnetään. Oppaan tarkoitus on helpottaa hakijan YVA läpivienti tai hankinta tarjoamalla yleiskatsausta menetelmistä meriympäristön tutkimiseen ja niiden sopivuutta eri tarkoituksiin.

Let Go and Remember. How Finnish Communities Experienced and Memorialized School Shootings

This study examines the aftermath of mass violence in local communities. Two rampage school shootings that occurred in Finland are analyzed and compared to examine the ways in which communities experience, make sense of, and recover from sudden acts of mass violence. The studied cases took place at Jokela High School, in southern Finland, and at a polytechnic university in Kauhajoki, in western Finland, in 2007 and 2008 respectively. Including the perpetrators, 20 people lost their lives in these shootings. These incidents are part of the global school shooting phenomenon with increasing numbers of incidents occurring in the last two decades, mostly in North America and Europe. The dynamic of solidarity and conflict is one of the main themes of this study. It builds upon previous research on mass violence and disasters which suggests that solidarity increases after a crisis, and that this increase is often followed by conflict in the affected communities. This dissertation also draws from theoretical discussions on remembering, narrating, and commemorating traumatic incidents, as well as the idea of a cultural trauma process in which the origins and consequences of traumas are negotiated alongside collective identities. Memorialization practices and narratives about what happened are vital parts of the social memory of crises and disasters, and their inclusive and exclusive characteristics are discussed in this study. The data include two types of qualitative interviews; focused interviews with 11 crisis workers, and focused, narrative interviews with 21 residents of Jokela and 22 residents of Kauhajoki. A quantitative mail survey of the Jokela population (N=330) provided data used in one of the research articles. The results indicate that both communities experienced a process of simultaneous solidarity and conflict after the shootings. In Jokela, the community was constructed as a victim, and public expressions of solidarity and memorialization were promoted as part of the recovery process. In Kauhajoki, the community was portrayed as an incidental site of mass violence, and public expressions of solidarity by distant witnesses were labeled as unnecessary and often criticized. However, after the shooting, the community was somewhat united in its desire to avoid victimization and a prolonged liminal period. This can be understood as a more modest and invisible process of “silent solidarity”. The processes of enforced solidarity were partly made possible by exclusion. In some accounts, the family of the perpetrator in Jokela was excluded from the community. In Kauhajoki, the whole incident was externalized. In both communities, this exclusion included associating the shooting events, certain places, and certain individuals with the concept of evil, which helped to understand and explain the inconceivable incidents. Differences concerning appropriate emotional orientations, memorialization practices and the pace of the recovery created conflict in both communities. In Jokela, attitudes towards the perpetrator and his family were also a source of friction. Traditional gender roles regarding the expression of emotions remained fairly stable after the school shootings, but in an exceptional situation, conflicting interpretations arose concerning how men and women should express emotion. The results from the Jokela community also suggest that while increased solidarity was seen as important part of the recovery process, some negative effects such as collective guilt, group divisions, and stigmatization also emerged. Based on the results, two simultaneous strategies that took place after mass violence were identified; one was a process of fast-paced normalization, and the other was that of memorialization. Both strategies are ways to restore the feeling of security shattered by violent incidents. The Jokela community emphasized remembering while the Kauhajoki community turned more to the normalization strategy. Both strategies have positive and negative consequences. It is important to note that the tendency to memorialize is not the only way of expressing solidarity, as fast normalization includes its own kind of solidarity and helps prevent the negative consequences of intense solidarity.

Hallintoelinten oikeudenmukainen palkitseminen - toimialavertailu osuustoiminnallisissa organisaatioissa

Työn tarkoituksena oli lähteä tutkimaan palkitsemisen, vaativuuden ja tehtävien eroavaisuuksia kolmen osuustoiminnallisen organisaation hallintoelinten välillä. Tavoitteena oli selvittää, miten palkitsemisen horisontaalista oikeudenmukaisuutta voitaisiin kehittää osuustoiminnallisten organisaatioiden hallintoelimissä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena, ja analysointimenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui palkitsemisesta ja sen oikeudenmukaisuudesta keskittyen horisontaaliseen ulottuvuuteen, työn vaativuudesta sekä aiempien tutkimusten perusteella palkitsemiseen vaikuttavista tekijöistä muun muassa rakenteen, toimialan ja strategian näkökulmista. Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajaorganisaatiossa X palkkiot olivat vertailuorganisaatiota Y ja Z korkeammat. Erot vaativuuden ja tehtävien osalta eivät olleet yhtä suuria kuin palkkioissa, mutta organisaatiossa X nämäkin olivat pääasiassa korkeammalla tasolla. Regressioanalyysissä kävi ilmi, että työn vaativuus selittää suurimman osan palkitsemisen kertymästä ja muut tilastollisesti merkittävät selittävät muuttujat olivat huomattavasti vähäisempiä. Organisaation X korkeamman palkkiotason voitiin nähdä johtuvan erilaisesta palkkiorakenteesta sekä siitä, että se otti palkitsemisessa organisaation koon huomioon; palkkiot vaihtelivat huomattavasti enemmän alueorganisaatioiden kesken kuin organisaatiossa Y ja Z. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että työn vaativuusarviointi palkkioiden horisontaalista oikeudenmukaisuutta arvioitaessa on merkittävimmässä asemassa. Muiden tarkasteltujen muuttujien osalta tulokset eivät olleet aivan odotetun kaltaisia tai täysin yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa, vaikka samansuuntaisiakin havaintoja saatiin. Työn tärkein anti oli kuitenkin työn vaativuusarvioinnin tärkeyden havaitseminen hallintoelintyön palkitsemisen yhteydessä horisontaalisella tasolla.

Hedge-rahastojen menestyksen pysyvyys ja suhteellinen suoriutuminen sijoittajan näkökulmasta

The purpose of the thesis is to examine the long-term performance persistence and relative performance of hedge funds during bear and bull market periods. Performance metrics applied for fund rankings are raw return, Sharpe ratio, mean variance ratio and strategy distinctiveness index calculated of the original and clustered data correspondingly. Four different length combinations for selection and holding periods are employed. The persistence is examined using decile and quartile portfolio formatting approach and on the basis of Sharpe ratio and SKASR as performance metrics. The relative performance persistence is examined by comparing hedge portfolio returns during varying stock market conditions. The data is gathered from a private database covering 10,789 hedge funds and time horizon is set from January 1990 to December 2012. The results of this thesis suggest that long-term performance persistence of the hedge funds exists. The degree of persistence also depends on the performance metrics employed and length combination of selection and holding periods. The best results of performance persistence were obtained in the decile portfolio analysis on the basis of Sharpe ratio rankings for combination of 12-month selection period and the holding period of equal length. The results also suggest that the best performance persistence occurs in the Event Driven and Multi strategies. Dummy regression analysis shows that a relationship between hedge funds and stock market returns exists. Based on the results, Dedicated Short Bias, Global Macro, Managed Futures and Other strategies perform well during bear market periods. The results also indicate that the Market Neutral strategy is not absolutely market neutral and the Event Driven strategy has the best performance among all hedge strategies.