Viipurissa 2.9.1939

2. uud. p.

Scenario-based traffic forecasts for the routes between the PENTA ports in 2020

Maritime transport is the foundation for trade in the Baltic Sea area. It represents over 15% of the world’s cargo traffic and it is predicted to increase by over 100% in the future. There are currently over 2,000 ships sailing on the Baltic Sea and both the number and the size of ships have been growing in recent years. Due to the importance of maritime traffic in the Baltic Sea Region, ports have to be ready to face future challenges and adapt to the changing operational environment. The companies within the transportation industry – in this context ports, shipowners and logistics companies – compete continuously and although the number of companies in the business is not particularly substantial because the products offered are very similar, other motives for managing the supply chain arise. The factors creating competitive advantage are often financial and related to cost efficiency, but geographical location, road infrastructure in the hinterland and vessel connections are among the most important factors. The PENTA project focuses on adding openness, transparency and sharing knowledge and information, so that the challenges of the future can be better addressed with regard to cooperation. This report presents three scenario-based traffic forecasts for routes between the PENTA ports in 2020. The chosen methodology is PESTE, in which the focus in on economic factors affecting future traffic flows. The report further analyses the findings and results of the first PENTA WP2 report “Drivers of demand in cargo and passenger traffic between PENTA ports” and utilises the same material, which was obtained through interviews and mail surveys.

Infra-alan työturvallisuuslainsäädäntö: tapaturmat ja turvallisuusasioiden hoitaminen pk-yrityksissä

Työn tarkoituksena on tutkia työsuojelun ja työturvallisuuden kehitystä Suomessa, keskeisintä työturvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä infra-alalla sekä alalla tapahtuneita tapaturmia TOT -raporttien kautta sekä tapaturmista aiheutuvia kustannuksia. Haastattelujen avulla pyritään selvittämään miten työturvallisuusasiat hoidetaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Haastattelujen tuloksia verrataan alan isoon toimijaan. Teoriatietoa on haettu alan julkaisuista ja työn tutkimuksellinen tieto on saatu haastattelemalla erikokoisia maarakennusalan yrityksiä (10 kpl). Näiden yritysten liikevaihto on vaihdellut 0,2 - 80 milj. euroon henkilöstömäärän vaihdellessa 1 - 150 henkilöön. Lainsäädäntö Suomessa antaa riittävän hyvät lähtökohdat työturvallisuuden erinomaiselle tasolle, jos jokainen osapuoli hoitaa heille laissa ja asetukissa määrätyt velvoitteensa. Tapaturmien ennalta ehkäisy on paras tapa ehkäistä tapaturmia. Haastatteluista kävi ilmi, että erityisesti pienissä yrityksissä annettuja lakeja ja säännöksiä ei aina noudateta lain vaatimalla tavalla. Laiminlyönnit eivät välttämättä ole tahallisia vaan kaikissa yrityksissä ei ole asioista tietoa. Puutteita nimenomaan havaittiin suunnitelmien laadinnassa, vaarojen ja riskien kartoittamisessa. Yrittäjien tapaturmat ovat lisääntyneet palkansaajiin verrattuna rakentamisen toimialalla työpaikkatapaturma tilaston mukaan.

Kaakkois-Suomen työpaikkojen muutokset tuotantoaloittain : Onko työllisyyden rakennemuutos vain viime vuosien ilmiö?

Tuotannon ja työllisyyden rakennemuutoksista on viime vuosina alettu puhua aiempaa voimakkaammin, kun Suomen historiassa merkittävien toimialojen kokonaisia tuotantoyksiköitä on suljettu. Työllisyyden rakennemuutos ei ole kuitenkaan kokonaan uutta ja vain viime vuosina tapahtunutta. Muutoksia on ollut aiemminkin. Tässä raportissa selvitetään miten työllisten määrät ovat Kaakkois-Suomessa muuttuneet eri toimialoilla viime vuosikymmeninä. Tarkastelu lähtee osaksi vuodesta 1950, mutta päähuomio on ajanjakson 1975–2008 kehityksessä. Joitakin tarkasteluja ulotetaan vuoteen 2012 saakka, mutta enimmäkseen vuonna 2008 käynnistyneen talouden taantumavaiheen kehitys jätetään kuvaamatta, koska se muodostaa uuden, vielä päättymättömän kehitysvaiheen. Tarkastelussa keskitytään työllisiin ja työllisten määrien muutokseen. Tietolähteinä ovat lähinnä Tilastokeskuksen väestölaskentojen, väestö-, työssäkäynti- ja aluetilinpitotilastot. Selvitys on pääluonteeltaan kuvaileva. Merkittäviä selityksiä tapahtuneille muutoksille ei etsitä. Tietoja esitetään sekä koko Kaakkois-Suomen yhteislukuina että seutukunnittain ja väliin kunnittain. Kehitystä verrataan usein koko maan keskiarvolukuihin. Raportti osoittaa, että massa- ja paperiteollisuuden ohella Kaakkois-Suomessa on muitakin toimialoja, joiden tarjoamat työpaikat ovat jossakin historian vaiheessa supistuneet (tai kasvaneet) tuntuvasti. Tunnetuin ja koko maahan ulottunut muutos on tapahtunut maa¬taloudessa, jonka työpaikat ovat jatkuvasti vähentyneet. Teollisuuden historiassa nähdään muitakin vaiheita kuin massa- ja paperiteollisuuden viime aikojen tuotanto- ja työpaikkavähennykset. Esimerkiksi mekaaninen metsäteollisuus on ajan mittaan supistunut tuntuvasti. Elintarviketeollisuus on tarjonnut aiemmin runsaasti työpaikkoja, mutta on vuosien mittaan sekin supistunut. Enimmäkseen naisia työllistävä tekstiili- ja vaatetusteollisuus kasvoi 1980-luvulla nopeasti mm. Kouvolan seudulla, mutta alkoi pian siirtää tuotantoaan ulkomaille, ja ala työllistää nykyään vain murto-osan aiemmasta. Tässäkin kehityksessä on ollut äkillisen rakennemuutoksen piirteitä. Monet palvelualat ovat teollisuuden työpaikkojen vähetessä kyenneet puolestaan tarjoamaan lisää työpaikkoja. Nopeimmin ovat kasvaneet kiinteistö- ja liike-elämän palvelut. Osa palvelutyöpaikoistakin on muutoksessa kadonnut. Selvin esimerkki on rahoitus- ja vakuutustoiminta, joka on jo pitkään vähentänyt työvoimaansa.

Juokse, jotta pysyt paikallasi

Kirjallisuusarvostelu

Strategian, toimintaympäristön ja strategisen ohjauksen merkitys budjetointimenetelmän soveltuvuuden näkökulmasta : Case: Paperiteollisuuden tuotantoyksikkö

Nykypäivän liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yritysten on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan selviytyäkseen ja menestyäkseen kilpailussa. Strategiat liittyvät yritysten päätökseen siitä, millä tavalla ne haluavat kilpailla markkinoilla. Johdon ohjausjärjestelmät ovat yrityksen valitseman strategian toteuttamisen työkaluja. Diagnostisen ohjauksen avulla yritykset mittaavat saavutettuja tuloksia ja vertaavat niitä suunnitelmiin, ennusteisiin ja suorituskykytavoitteisiin. Interaktiivisen ohjauksen avulla yritykset voivat keskittyä toimintaansa liittyviin strategisiin epävarmuustekijöihin. Erilaisia budjetointimenetelmiä pidetään menestyvien yritysten suorituskyvyn mittaamisen ja toiminnan ohjauksen perustana. Aihepiirin aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu, että yritykset eivät onnistu käyttämään budjetointia strategisen ohjauksen välineenä. Myös tutkimuksen case-yrityksessä on koettu tarpeelliseksi kehittää budjetointiprosessia niin, että sen käyttö johdon ohjausjärjestelmänä on mahdollisimman tehokasta. Tässä tutkimuksessa pohditaan, miten eri budjetointimenetelmät soveltuvat käytettäväksi erilaisten strategioiden yhteydessä ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös budjetointimenetelmien soveltuvuutta diagnostisen ja interaktiivisen ohjauksen välineeksi. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Tutkimusotteeltaan sen voidaan todeta olevan kahden tutkimusotteen, käsiteanalyyttisen ja toiminta-analyyttisen, yhdistelmä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että eri budjetointimenetelmillä on useita toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin voidaan perustellusti vertailla. Kiinteät budjetointimenetelmät soveltuvat vakaisiin ja ennustettavissa oleviin toimintaympäristöihin, joissa kustannustehokkuus ja tavoitteiden asettaminen on merkittävässä roolissa. Joustavampi budjetointi taas soveltuu jatkuvassa muutoksessa olevaan toimintaympäristöön sekä yrityksille, jotka pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan ja erottautumaan kilpailijoistaan. Perinteisen budjetoinnin ja toimintoperusteisen budjetoinnin havaittiin soveltuvan paremmin diagnostisen ohjauksen välineeksi, kun taas rullaavan ennustamisen tyyppiset menetelmät soveltuvat paremmin interaktiivisesti käytettäviksi. Case-yrityksen toiminnassa havaittiin tekijöitä, jotka edellyttävät kiinteiden sekä joustavien budjettien käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on suositeltavaa soveltaa toiminnassaan vähintään kahta erityyppistä budjetointimenetelmää.

Sisällönkuvailijat, tiedonhakijat ja Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö

Mikko Lappalaisen esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.

Me palvelemme! Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014

ELY-keskusten toiminta on ollut jatkuvassa muutoksessa aina niiden perustamisesta lähtien, eikä tämäkään vuosi ole tässä suhteessa poikkeus. Kuluvan vuoden yksi merkittävä muutos liittyy EU:n rakennerahastotehtävien hallinnon keskittämiseen neljään ELY-keskukseen suuralueittain. Satakunnan ja samalla viiden muun maakunnan eli Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen osalta uudistus merkitsee sitä, että rakennerahastoasioita johdetaan keskitetysti Keski- Suomen ELY-keskuksesta. Asiakkaiden asiointiin hallinnon uudistamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta, vaan käytännössä hankkeita valmistellaan edelleen alueilla ja asiakkaat saavat palvelua alueen omasta ELY-keskuksesta.

Supply network risks and costs in Finnish project business

This report summarizes the results of the survey HAVERI – Supply network risks in business. The survey was conducted in Finland during the spring and summer of year 2013. The survey is part of a large two-year research project started in June 2012 in Finland (on-going 06/2012–07/2014). The project is launched and financed by TEKES, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, and executed together with the researchers from Lappeenranta University of Technology and Tampere University of Technology. The overall goal of this on-going research project is to find out the decision-making practices in the project-oriented companies in their purchasing decisions especially in the mechanical engineering and construction industries in Finland. The objective of the survey was to gain cross-sectional data concerning the challenges, risks and cost factors in Finnish project business companies. The results show that Finnish companies rely on their experience and supplier references in their risk management. In general, the understanding of the total cost structure varies among the industries and companies. The main cost factor in risk management was costs before the actual purchase decision. Overall, it seems that the monetary value of the whole project and capability of purchasing personnel are the main influencing factors on risk management activity in project purchasing.

El Marco Común Europeo de Referencia: su utilidad en la planificación y evaluación de un test de comprensión de lectura de ELE

Eurooppalainen viitekehys ja sen hyödyllisyys espanjan luetun ymmärtämisen testin suunnittelussa ja arvioinnissa Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia Eurooppalaista viitekehystä espanjan luetun ymmärtämisen testin suunnittelun ja arvioinnin pohjana. Työn teoriaosa koostuu kahdesta pääaiheesta: Eurooppalaisesta viitekehyksestä ja vieraalla kielellä lukemisesta. Viitekehys on 2000-luvun alussa julkaistu Euroopan neuvoston projekti, jonka tarkoituksena on näyttää suunta modernille kielten opetukselle Euroopassa. Teoksen ehkä kuuluisin osa ovat kielitaitoa mittaavat taitotasot, perinteisen asteikon mukaisesti A1 – C2. Muun muassa juuri taitotasojen avulla eurooppalaista kielten opiskelua ja opetusta on voitu yhtenäistää – esimerkiksi eri maiden oppilaitosten tutkintoja, kielikursseja ja kielitestejä pystytään nykyään vertailemaan helposti. Vieraalla kielellä lukeminen on ollut erittäin suosittu tutkimuksen kohde jo pitkään. Tässä tutkielmassa esitellään muutamia vieraan kielen lukemisen teorioita (kuten skeemateoria), malleja (kuten Rumelhartin malli) ja strategioita (Mendoza Fillolan strategiat). Lisäksi käsitellään vieraalla kielellä lukemisen ongelmia ja sitä, miten vieraalla kielellä lukemista voidaan opettaa. Empiirisessä osassa kuvaillaan tutkimusta, johon osallistui 35 tutkimushenkilöä jotka jaettiin kolmeen vertailuryhmään. Keskeisessä osassa empiiristä osiota on, testitulosten lisäksi, kuvaus Eurooppalaisen viitekehyksen toimivuudesta espanjan luetun ymmärtämisen testin suunnittelussa ja arvioinnissa. Testin tuloksista päätellen ryhmistä selvästi parhaiten suoriutui ryhmä A, joka koostui kielikeskuksen opiskelijoista. Huomattiin myös, että B- ja C-ryhmien sisäisissä kokonaistuloksissa oli enemmän hajontaa kuin A:n tuloksissa. Tutkimuksesta saatujen kokemusten perusteella todettiin, että Eurooppalainen viitekehys sisältää melko hyödyllisiä yleisen tason ohjeita ja muita lähtökohtia tällaisen testin suunnittelua ja arviointia varten. Teosta tulisi kuitenkin kehittää – konkreettiset ja selkeät esimerkit ja ohjeet tekisivät siitä huomattavasti käyttökelpoisemman. Eurooppalainen viitekehys näkyy varmasti yhä enemmän tulevaisuuden kielten oppimisessa ja opetuksessa. Myös meillä Suomessa viitekehystä arvostetaan: lähivuosina muun muassa ylioppilaskokeiden arvosanat saavat rinnalleen viitekehyksessä määritellyt taitotasot.