Improving the Accuracy and Usability of Iowa Falling Weight Deflectometer Data, May 2013

This study aims to improve the accuracy and usability of Iowa Falling Weight Deflectometer (FWD) data by incorporating significant enhancements into the fully-automated software system for rapid processing of the FWD data. These enhancements include: (1) refined prediction of backcalculated pavement layer modulus through deflection basin matching/optimization, (2) temperature correction of backcalculated Hot-Mix Asphalt (HMA) layer modulus, (3) computation of 1993 AASHTO design guide related effective SN (SNeff) and effective k-value (keff ), (4) computation of Iowa DOT asphalt concrete (AC) overlay design related Structural Rating (SR) and kvalue (k), and (5) enhancement of user-friendliness of input and output from the software tool. A high-quality, easy-to-use backcalculation software package, referred to as, I-BACK: the Iowa Pavement Backcalculation Software, was developed to achieve the project goals and requirements. This report presents theoretical background behind the incorporated enhancements as well as guidance on the use of I-BACK developed in this study. The developed tool, I-BACK, provides more fine-tuned ANN pavement backcalculation results by implementation of deflection basin matching optimizer for conventional flexible, full-depth, rigid, and composite pavements. Implementation of this tool within Iowa DOT will facilitate accurate pavement structural evaluation and rehabilitation designs for pavement/asset management purposes. This research has also set the framework for the development of a simplified FWD deflection based HMA overlay design procedure which is one of the recommended areas for future research.

Improving the Accuracy and Usability of Iowa Falling Weight Deflectometer Data: Tech Transfer Summary, May 2013

This study aims to improve the accuracy and usability of Iowa Falling Weight Deflectometer (FWD) data by incorporating significant enhancements into the fully-automated software system for rapid processing of the FWD data. These enhancements include: (1) refined prediction of backcalculated pavement layer modulus through deflection basin matching/optimization, (2) temperature correction of backcalculated Hot-Mix Asphalt (HMA) layer modulus, (3) computation of 1993 AASHTO design guide related effective SN (SNeff) and effective k-value (keff ), (4) computation of Iowa DOT asphalt concrete (AC) overlay design related Structural Rating (SR) and kvalue (k), and (5) enhancement of user-friendliness of input and output from the software tool. A high-quality, easy-to-use backcalculation software package, referred to as, I-BACK: the Iowa Pavement Backcalculation Software, was developed to achieve the project goals and requirements. This report presents theoretical background behind the incorporated enhancements as well as guidance on the use of I-BACK developed in this study. The developed tool, I-BACK, provides more fine-tuned ANN pavement backcalculation results by implementation of deflection basin matching optimizer for conventional flexible, full-depth, rigid, and composite pavements. Implementation of this tool within Iowa DOT will facilitate accurate pavement structural evaluation and rehabilitation designs for pavement/asset management purposes. This research has also set the framework for the development of a simplified FWD deflection based HMA overlay design procedure which is one of the recommended areas for future research.

Drivers' Behavior at Railroad Grade Crossings: Before and After Safety Campaign, HR-335, 1992

In April 1991 the Iowa Department of Transportation, the CNW Transportation Company, the SOO Line, and local agencies and business in the Mason City/Clear Lake area initiated an Operation Lifesaver program to attempt to increase public awareness of safety issues and safe behavior at railroad-highway grade crossings. This document reports an initial study of data on traffic characteristics at a selected set of grade crossings in Cerro Gordo County taken before and after the safety program. Twenty-two crossings were studied. The 13 crossings at which collisions were reported for the five years prior to the study were included in the sample of sites. Two field observations were made at each study crossing before the Operation Lifesaver campaign was in full swing, and two observations were made after the conclusion of the main effort of the campaign. The summary of each data set is contained in a companion volume. The research shows that Operation Lifesaver altered drivers' behavior in the following ways: (1) reduced approach speeds and crossing speeds at crossings with low speed limits, (2) reduced the percent of drivers approaching the crossing at speeds in excess of the posted speed limit, and (3) increased alertness of drivers to railroad crossing hazards as evidenced by more drivers looking for a clear track. Thus, Operation Lifesaver enhanced safety in street and highway traffic operations in the vicinity of railroad-highway grade crossings.

Age-related changes in the bimanual advantage and in brain oscillatory activity during tapping movements suggest a decline in processing sensory reafference

Deficits in the processing of sensory reafferences have been suggested as accounting for age-related decline in motor coordination. Whether sensory reafferences are accurately processed can be assessed based on the bimanual advantage in tapping: because of tapping with an additional hand increases kinesthetic reafferences, bimanual tapping is characterized by a reduced inter-tap interval variability than unimanual tapping. A suppression of the bimanual advantage would thus indicate a deficit in sensory reafference. We tested whether elderly indeed show a reduced bimanual advantage by measuring unimanual (UM) and bimanual (BM) self-paced tapping performance in groups of young (n = 29) and old (n = 27) healthy adults. Electroencephalogram was recorded to assess the underlying patterns of oscillatory activity, a neurophysiological mechanism advanced to support the integration of sensory reafferences. Behaviorally, there was a significant interaction between the factors tapping condition and age group at the level of the inter-tap interval variability, driven by a lower variability in BM than UM tapping in the young, but not in the elderly group. This result indicates that in self-paced tapping, the bimanual advantage is absent in elderly. Electrophysiological results revealed an interaction between tapping condition and age group on low beta band (14âeuro"20 Hz) activity. Beta activity varied depending on the tapping condition in the elderly but not in the young group. Source estimations localized this effect within left superior parietal and left occipital areas. We interpret our results in terms of engagement of different mechanisms in the elderly depending on the tapping mode: a âeuro~kinestheticâeuro? mechanism for UM and a âeuro~visual imageryâeuro? mechanism for BM tapping movement.

Effectiveness of pharmacist care in the improvement of adherence to antidepressants: a systematic review and meta-analysis

BACKGROUND: Pharmacists can play a decisive role in the management of ambulatory patients with depression who have poor adherence to antidepressant drugs. OBJECTIVE: To systematically evaluate the effectiveness of pharmacist care in improving adherence of depressed outpatients to antidepressants. METHODS: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials (RCTs) was conducted. RCTs were identified through electronic databases (MEDLINE, Cochrane Central Register of Controlled Trials, Institute for Scientific Information Web of Knowledge, and Spanish National Research Council) from inception to April 2010, reference lists were checked, and experts were consulted. RCTs that evaluated the impact of pharmacist interventions on improving adherence to antidepressants in depressed patients in an outpatient setting (community pharmacy or pharmacy service) were included. Methodologic quality was assessed and methodologic details and outcomes were extracted in duplicate. RESULTS: Six RCTs were identified. A total of 887 patients with an established diagnosis of depression who were initiating or maintaining pharmacologic treatment with antidepressant drugs and who received pharmacist care (459 patients) or usual care (428 patients) were included in the review. The most commonly reported interventions were patient education and monitoring, monitoring and management of toxicity and adverse effects, adherence promotion, provision of written or visual information, and recommendation or implementation of changes or adjustments in medication. Overall, no statistical heterogeneity or publication bias was detected. The pooled odds ratio, using a random effects model, was 1.64 (95% CI 1.24 to 2.17). Subgroup analysis showed no statistically significant differences in results by type of pharmacist involved, adherence measure, diagnostic tool, or analysis strategy. CONCLUSIONS: These results suggest that pharmacist intervention is effective in the improvement of patient adherence to antidepressants. However, data are still limited and we would recommend more research in this area, specifically outside of the US.

Paperitehtaan kunnossapitoprosessien gap -analyysi

Tässä diplomityössä käsitellään paperitehtaan kunnossapitoprosessien hallintaa ja niiden uudistamista yrityksen strategisista lähtökohdista. Diplomityön tavoitteena on etsiä merkittävimmät poikkeamat toimintojen nykytilan ja strategiassa määritellyn tavoitetilan välillä, ja tämän perusteella esittää kehitysehdotuksia toimintojen parantamiseksi. Tutkimuksen kirjallisessa osassa tutkimusongelmaa käsitellään prosessien kuvaamisen, ydinprosessien määrittelemisen ja toimintamallimuutoksen käyttöönoton näkökulmasta. Lisäksi kirjallisissa lähteissä hyödynnetään kunnossapidon johtamisen ajatuksia. Diplomityön empiirisessä osassa toteutetaan haastattelututkimus kohdeyrityksen kunnossapito-organisaatiossa sekä benchmark -tyyppinen haastattelu ulkopuolisessa yrityksessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnossapitotoimintojen toteuttaminen on hajanaista niin yrityksen strategiaan kuin osastojen väliseen toimintaan suhteutettuna. Näiden tulosten perusteella suositellaan johdolle aktiivisempaa otetta toimintamallimuutoksen loppuunsaattamiseen.

Sähköverkkotiedonsiirtomenetelmän kehittäminen taajuusmuuttajaohjattuihin sähkökäyttöihin

Sähkömoottorin jatkuva-aikainen kunnonvalvonta vaatii tiedonsiirtoa moottorilta ylemmälle tietojärjestelmätasolle, kuten taajuusmuuttajalle. Uusien kaapeleiden asennus on työlästä ja kallista. Moottorin ja taajuusmuuttajan välillä on kuitenkin aina kaapeli, jota käytetään moottorin tehonsyöttöön. Tätä kaapelia on mahdollista käyttää myös tiedonsiirtokanavana. Tässä diplomityössä käsitellään ja tutkitaan sähköverkkotiedonsiirtomenetelmää, jonka avulla voidaan muodostaa Ethernet-yhteys moottorilta taajuusmuuttajalle tai toisinpäin. Työssä kehitetään simulointimalli tiedonsiirtokanavan taajuusriippuvan vaimennuksen simuloimiseen. Lisäksi kehitetään kytkentärajapinta, joka mahdollistaa tiedonsiirron kolmivaiheisessa taajuusmuuttajan syöttämässä moottorikaapelissa. Työssä suunnitellaan ja toteutetaan tiedonsiirtoa varten pilot-laitteisto, jolla tehdään laboratoriotestit. Laboratoriotesteillä varmistetaan menetelmän soveltuvuus. Laboratoriotestien avulla etsitään myös reunaehdot tiedonsiirron toiminnalle ja tiedonsiirtonopeuteen vaikuttavia tekijöitä taajuusmuuttajakäytössä. Lisäksi tarkastellaan menetelmän aiheuttamaa viivettä, joka on tärkeäsäätösovellusten kannalta. Lopuksi arvioidaan menetelmän soveltuvuus käytännön sovelluksiin.

Paalinmuodostajien hydraulijärjestelmissä esiintyvien dynaamisten ongelmien ratkaiseminen

Diplomityön tehtävänä oli tutkia paalinmuodostajassa esiintyvien vikojen aiheuttajia ja antaa mahdollinen korjausehdotus vian aiheuttajan poistamiseksi. Tämä työ jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: 1. hydraulisen toiminnan selvittäminen, 2. mittausten tekeminen, tulosten tulkinta ja vikahistoriatietojen tarkasteleminen, 3. ongelmakohtien selvittäminen ja parannusehdotuksien esittäminen ongelmien ratkaisemiseksi. Diplomityön pohjana käytettiinpiirustuksia sekä CMT-Solutionin ja Metson tekemiä kunnonvalvontamittauksia. Patruunatekniikalla toteutetun hydraulijärjestelmän vian perussyytä etsittäessä onselvitettävä komponenttien ja järjestelmän toiminta kunnonvalvontamittausten avulla. Paalinmuodostajien hydraulijärjestelmien tulisi olla toimivia, luotettaviaja taloudellisia. Hydraulijärjestelmässa käytettävien komponenttien tulisi ollamyös keskenään yhteensopivia, turvallisia ja luotettavia toiminnaltaan, helposti huollettavia sekä vaivattomasti saatavilla olevia. Komponenttien, joita mahdollisesti vaihdetaan on oltava yhteensopivia M-realin jo varastossa olevien komponenttien kanssa. Näin vältetään varastoon muodostumasta useita erilaisia komponenttiyhdistelmiä, jotka turhaan kuormittavat varastomääriä ja lisäävät sitoutuneenpääoman määrää. Työssäni pyrin myös parannusehdotuksia antaessani mahdollisimman yksinkertaiseen ja taloudelliseen ratkaisuun M-realin kannalta. Diplomityön tulosten pohjalta kokeiltiin muutamia muutoksia eri kohtiin hydraulijärjestelmässä. Osa alustavista muutoksista toteutettiin Metson ja STH-Service/Simo Suppasen toimesta. Nähtäväksi jää onko näillä toimenpiteillä ollut vaikutusta hydraulijärjestelmän luotettavuuteen.

Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus

Sähkökoneenterminen suunnittelu on yhtä tärkeätä kuin koneen sähköisten piirien ja magneettipiirin mitoitus, koska koneen lämpenemä määrää koneesta saatavan tehon. Pääosasähkökoneista suunnitellaan edelleen ns. perimätiedon avulla, jossa tukeudutaanvalmiiksi koeteltuihin ratkaisuihin ja kokemusperäiseen tietoon tiettyjen rakenteiden toimivuudesta. Perinteisin menetelmin uusia konerakenteita suunniteltaessa ei pystytä saamaan luotettavaa tietoa uusien ratkaisuiden toimivuudesta. Etenkin hitaasti pyörivien ja suuren vääntötiheyden omaavien kestomagneettitahtikoneiden jäähdytyksen mitoitus on ongelmallista. Siten tarve kehittää analyyttisiä työkaluja lämpenemän mallinnukseen on perusteltua. Tässä työssäperehdytään suuren tehotiheyden omaavien kestomagneettikoneiden urakoon ja virrantiheyden valintaan termisen mitoituksen kannalta. Työn tavoitteena on laatia yksinkertainen analyyttinen työkalu urakoon ja virrantiheyden valintaan. Työkaluavoidaan hyödyntää jo koneensuunnittelun alkuvaiheessa.

Drying of Ink in Inkjet Printing

Tämän diplomityön tavoitteena oli saada perustietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat musteen kuivumiseen erilaisilla paperipinnoilla inkjet tulostuksessa. Tavoitteena oli saada tietoa erilaisista musteista, joita käytetään yleisimmissä inkjet tulostustekniikoissa, miten paperit vaikuttavat musteen kuivumiseen ja minkälaisia menetelmiä on olemassa musteen kuivumistekijöiden määrittämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli varmistaa, voidaanko inkjetmusteiden absorptioajan määrittämiseen käytettävää DIGAT-laitetta käyttää määrittämään ja ennustamaan erilaisten musteiden kuivumista erilaisilla paperipinnoilla sekä etsiä korrelaatioita musteen absorptioajan ja teknisten paperiominaisuuksien sekä inkjet tulostuksen laadun välillä. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin erilaisia inkjet tulostusmenetelmiä, niissä käytettäviä musteita ja musteiden koostumuksia. Tutkittiin myös paperin ja musteen välisiä vuorovaikutuksia sekä inkjet tulostuksen laatua. Kokeellisessa osassa tutkittiin musteenabsorboitumista paperiin DIGAT-laitteen avulla. kuudella eri musteella. Paperinäytteistä määritettiin teknisiä paperiominaisuuksia sekä ominaisuuksia, jotka liittyvät inkjet tulostuksen laatuun. Inkjet tulostuksen laatua tarkasteltiin tulostamalla testikuva kolmella eri tulostimella, jotka olivat Canon Bubble Jet i950, HP DeskJet Cxi970 ja Epson Stylus C46. Havaittiin, että DIGAT-laite ei sovellu määrittämään musteen absorptioaikoja kiiltäville näytteille.Tässä tutkimuksessa näyte, jonka kiilto oli 65 %, oli liian kiiltävä mitattavaksi DIGAT-laitteella. Lisäksi absorptiomäärityksissä havaittiin, että erilaiset musteet asettuvat erilailla paperin pintaan ja että pigmenttipohjaisella musteella asettumisaika oli kaikista pisin. Musteiden absorptioajat olivat nopeimpia erikoisinkjetpaperilla ja hitaimpia päällystetyillä, tiiviillä papereilla. Musteen absorptioajan ja teknisten paperiominaisuuksien ja inkjet tulostuksen laadun välisiä korrelaatioita oli vaikea havaita. Voidaan sanoa, että tulokset olivat muste- ja printterikohtaisia. Havaittiin vain muutamia teknisiä paperiominaisuuksia, jotka korreloivat hyvin musteen absorboitumisen kanssa. Nämäolivat Gurley-Hill huokoisuus, paperin tuhka- sekä kalsiumkarbonaattipitoisuus ja K&N värinabsorptio. Myöskään inkjet tulostuksen laadun ja musteen absorption välisiä korrelaatioita ei löytynyt kuin muutama; densiteetti, mottling sekä bleeding. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta DIGAT-laitteen soveltuvan hyvin kuvaamaan inkjet tulostuksen laatuominaisuuksista densiteettia, mottlingia sekä bleedingiä. DIGAT-laitetta voidaan siis käyttää avuksi ennustettaessa kuivumisaikaa ja sen vaikutusta edellä mainittuihin ominaisuuksiin. Läpipainatusominaisuuksia DIGAT-laitteen avulla ei voida tutkia, sillä ne ovat enemmän riippuvaisia paperin neliömassasta, paksuudesta ja huokoisuudesta kuinmusteen absorptioajasta. Teknisistä paperiominaisuuksista Gurley-Hill huokoisuus, paperin tuhka-sekä CaCO3-pitoisuus ja K&N värinabsorptio kuvaavat hyvin musteen imeytymisaikaa paperiin, kun taas ominaisuudet Cobb, HST ja polaari- sekädispersiokomponentit eivät kuvaa. Näyttää siltä, että testikuva, joka on tällä hetkellä käytössä UPM Tutkimus-keskuksessa, ei sovellu suurtehotulostuksen laadun tarkkailuun. Testikuva toimii hyvin pöytätulostimilla ja perinteisillä kopiopapereilla ja inkjetpapereilla, jotka on tarkoitettu tulostettaviksi hitaasti. Tulostusnopeuden ja musteen kuivumisnopeuden välisiä ilmiöitä seei tuo esille, joten se ei sovellu kuvaamaan suurtehotulostusta.

Yliopistosäätiöiden taloudellinen analyysi ja sijoitustoiminta

Yliopistotukisäätiöt omaavat kohtalaisen paljon sijoitettavaa omaisuutta. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, millainen tukisäätiöiden taloudellinen asema on ollut, ja millaista sijoitustoimintaa ja allokointia säätiöistä voidaan löytää. Tutkielman kohteena on kahdeksan suomalaista yliopistotukisäätiötä. Tutkimusaineisto koostuu säätiöiden tilinpäätösaineistosta vuosilta 2001-2005. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu mukana olleiden säätiöiden edustajia sekä kahta varainhoitajaa. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa tutustuttiin säätiöiden sijoitustoimintaan tutkimalla säätiöiden sijoitus- ja toimintastrategioita, varainhoidon järjestämistä, varojen allokaatiota sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita esimerkiksi, että säätiöiden sijoitustoimintaa kuvaa turvallisen ja varman tuoton turvaavan sijoittamisen vaatimus sekä mahdollisimman pitkä sijoitushorisontti. Säätiöiden väliltä löytyi kuitenkin myös jonkin verran eroja sijoitustoiminnassa.

Treatment modification in human immunodeficiency virus-infected individuals starting combination antiretroviral therapy between 2005 and 2008.

BACKGROUND: Adverse effects of combination antiretroviral therapy (CART) commonly result in treatment modification and poor adherence. METHODS: We investigated predictors of toxicity-related treatment modification during the first year of CART in 1318 antiretroviral-naive human immunodeficiency virus (HIV)-infected individuals from the Swiss HIV Cohort Study who began treatment between January 1, 2005, and June 30, 2008. RESULTS: The total rate of treatment modification was 41.5 (95% confidence interval [CI], 37.6-45.8) per 100 person-years. Of these, switches or discontinuations because of drug toxicity occurred at a rate of 22.4 (95% CI, 19.5-25.6) per 100 person-years. The most frequent toxic effects were gastrointestinal tract intolerance (28.9%), hypersensitivity (18.3%), central nervous system adverse events (17.3%), and hepatic events (11.5%). In the multivariate analysis, combined zidovudine and lamivudine (hazard ratio [HR], 2.71 [95% CI, 1.95-3.83]; P < .001), nevirapine (1.95 [1.01-3.81]; P = .050), comedication for an opportunistic infection (2.24 [1.19-4.21]; P = .01), advanced age (1.21 [1.03-1.40] per 10-year increase; P = .02), female sex (1.68 [1.14-2.48]; P = .009), nonwhite ethnicity (1.71 [1.18-2.47]; P = .005), higher baseline CD4 cell count (1.19 [1.10-1.28] per 100/microL increase; P < .001), and HIV-RNA of more than 5.0 log(10) copies/mL (1.47 [1.10-1.97]; P = .009) were associated with higher rates of treatment modification. Almost 90% of individuals with treatment-limiting toxic effects were switched to a new regimen, and 85% achieved virologic suppression to less than 50 copies/mL at 12 months compared with 87% of those continuing CART (P = .56). CONCLUSIONS: Drug toxicity remains a frequent reason for treatment modification; however, it does not affect treatment success. Close monitoring and management of adverse effects and drug-drug interactions are crucial for the durability of CART.

Nosturivaihteiden kunnonvalvontajärjestelmän kehittäminen värähtelymittauksia käyttäen

Työssä selvitettiin värähtelymittauksien käyttömahdollisuuksia nosturivaihteiden ennakoivassa kunnonvalvonnassa. Työ on painottunut lähinnä värähtelymittausten mittaus- ja analyysiteknisten näkökohtien tarkasteluun ja toimii niiltä osin al-kuselvityksenä värähtelymittauspohjaisen kunnonvalvontajärjestelmän luomiselle. Kirjallisuuden mukaan yleisimpiä ja käyttökelpoisimpia värähtelyanalyysejä vaihteistojen kunnonvalvonnassa ovat spektri-, kepstri-, ja demodulointitekniik-kaan perustuvat analyysit, joita kokeiltiin vauriokokeilla. Työssä käsitellään myös iskusysäysmenetelmää ja aikatason tunnuslukuja. Vauriokokeilla saatiin tietoa hammasvaurioiden havaitsemisesta värähtelymittauksilla, mutta laakerivaurioista kaivataan sen sijaan vielä lisää tietoa. Hammasvaurioiden tarkastelussa spektri-analyysin ohella PeakVue -analyysi osoittautui tehokkaaksi, kun siinä käytettiin sopivaa suodatusaluetta. Lisäksi työhön on koottu kokemuksia nosturivaihteiden käytännön värähtelymittauksista ja annettu ohjeita niiden suorittamisesta. Työn tulokset osoittavat, että värähtelymittauspohjaisella kunnonvalvontajärjes-telmällä voidaan parantaa nostovaihteiden ennakoivaa kunnonvalvontaa. Nosto-vaihteiden värähtelymittauksia kannattaa siis ehdottomasti jatkaa ja kunnonval-vontajärjestelmää edelleen kehittää. Siirtovaihteiden valvonta värähtelymittauksilla on sen sijaan hankalaa niiden epävakaan kuormitustilan vuoksi.

Kytkentäisen lähiverkon palvelutason mittaaminen

Tässä diplomityössä tutkittiin yrityksen Ethernet-lähiverkon palvelutasoa, palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Tutkimus pohjautui käytännön tarpeeseen. Palvelun saatavuuteen verkon osalta vaikuttavat sen käyttöaste, virheet ja viiveet. Työssä käytettiin valmiita kaupallisia ohjelmia verkon hallintaan ja verkkostatistiikan keräämiseen. Työssä selvitettiin teoriapohjaa laitteiden, kytkentätekniikoiden, palvelulaatuprotokollien (QoS), tietoliikenneprotokollien, RMON:in, SNMP:in ja VLAN:in osalta, jotka yhdessä muodostavat kytkentäisen lähiverkon palvelutason. Työn tuloksena todettiin mittauskohteena olevan lähiverkon palvelutason olevan hyvällä tasolla. Työn tuloksista pääteltiin tulevaisuuden suurimpana haasteena olevan lähiverkkoja yhdistävien yhteyksien nostaminen selvästi paremmalle suoritustasolle. Lähiverkkojen teoreettinen suorituskyky onkin useimmiten riittävä, mutta lähiverkkojen hallinnassa on parantamisen varaa. Työssä toteutettiin seurantajärjestelmä, jolla on helppo seurata lähiverkon palvelutason kehitystä jatkossa.

Kunnossapidon tuotteistus Stora Enson Kymenlaakson tehtailla ja sen vaikutukset kunnossapidon johtamiseen

Kansainvälinen kilpailu pakottaa metsäteollisuusyritykset jatkuvasti etsimään keinoja, joilla pystytään parantamaan tuotantolaitosten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kannattavalle ja kilpailukykyiselle toiminnalle eräs tärkeimmistä tekijöistä on osaava, tehokas ja suunnitelmallinen kunnossapito. Tämän diplomityön kirjallisuusosassa tavoitteena oli tarkastella kemiallisen metsäteollisuuden kunnossapitoa, sen tehokkuutta ja erityisesti sen erilaisia toimintamalleja. Kirjallisuusosuudessa on käsitelty kunnossapidon palvelutuotteistamista ja sen vaikutuksia kunnossapidon johtamiseen. Tämän työn käytännön osiossa on vertailtu Stora Enson Suomen tehtaiden, ja erityisesti Kymenlaaksossa Kymenson toimipisteiden eroja kunnossapitoresurssien käytössä kunnossapidon palvelutuotteisiin. Johtopäätöksissä on annettu suosituksia kunnossapidon palvelutuotteistuksen jatkokehittämiseen.