”Uskonto puoluepyyteiden palveluksessa” – Punaisen hallinnon edustajien ja kannattajien suhde kirkkoon ja uskontoon Suomen sisällissodan aikana 1918

Tutkimuksen tavoitteena on mentaliteettihistoriallista kuorimismenetelmää hyväksi käyttäen selvittää uskonnon asemaa punaisen hallinnon edustajien ja kannattajien elämänkatsomuksessa Suomen sisällissodan aikana 1918. Kuorimismenetelmä perustuu teoriaan, jonka mukaan ihmisryhmän elämänkatsomus on jaettavissa eri kerroksiin. Kerrokset voidaan saada näkyviin tulkitsemalla ihmisten jättämiä jälkiä, joskus luovalla ja mielikuvituksellisellakin tavalla. Tärkeimmät lähdeaineistot ovat kansanvaltuuskunnan asiakirjat sekä kolme keskeistä punaisessa Suomessa ilmestynyttä lehteä. Kansanvaltuuskunta pyrki politiikallaan tekemään valtiosta uskonnollisesti neutraalin. Luterilaisen kirkon erityisasema haluttiin murtaa ja saattaa kirkko samanlaiseen asemaan muiden uskonnollisten ryhmien kanssa. Uskonnon- tai katsomuksenvapaus itseisarvona ei juuri noussut esille lehdistössä; keskeisimmät perustelut valtiokirkon lakkauttamiselle olivat sen antama tuki porvarilliselle yhteiskuntajärjestykselle sekä sen aiheuttama moraalin rappio. Kirkon toiminnasta olemassa olevien tietojen ja työväenlehtien ilmoittelun perusteella uskonnonvapaus näkyy toteutuneen punaisessa Suomessa jotenkuten. Uskonnolliset ryhmät saivat ilmoitella toiminnastaan ja pääsääntöisesti myös järjestää kokouksiaan. Paikallisen punaisen vallan suhtautuminen kirkkoon ja muihin uskonnollisiin ryhmiin vaihteli huomattavasti. Kirkkoon kohdistettiin paikoin väkivaltaisuuksia, mutta kirkko ei ollut punaisen terrorin erityinen kohde. Valtion ja kirkon erottamistavoite oli ilmeisen tärkeä osa vallankumousta. Se ei kuitenkaan kuulunut kansanvaltuuskunnan tilannearviossa välttämättömimpiin uudistuksiin. Lehdistössä kirkkoa ja uskontoa käsittelevät aiheet näyttävät saaneen suuremman huomion kuin kansanvaltuuskunnan politiikassa. Kirkkoon tai uskontoon liittyneet asiat, joissa paikallistason vallankumouselimet ottivat yhteyttä kansanvaltuuskuntaan, olivat hyvin käytännönläheisiä. Yhteydenotot sinänsä sekä joidenkin kohdalla myös niiden sävy kertovat jonkinlaisesta kunnioituksesta kirkkoa kohtaan. Kirkkoon kohdistuneet väkivaltaisuudet, kirkollisen elämän rajoittamiset sekä uskonnonopetukseen puuttuminen kouluissa jäivät koko punaisen Suomen mittakaavassa vähäiseksi, mikä viittaa asioiden vähäiseen tärkeyteen. Toisaalta näissä kohden paikallisella tasolla oltiin kansanvaltuuskuntaa jyrkempiä. Lehdistössä pappien moraalittomuus näyttäytyi erityisen huonossa valossa. Pappien osallistuminen valkoisten sotaponnistuksiin sai lehdistössä sen todelliseen laajuuteen nähden suunnattoman suuren huomion. Pidän tätä osoituksena siitä, että kirkko oli pettänyt kirjoittajien odotukset. Käsitys kirkosta pyhyyden edustajana oli voimassaan punalehtien kirjoittajienkin mielissä. Näkemykseni on, että maailmankuvan ja maailmankatsomuksen tasolla uskonto piti pintansa punaisen hallinnon edustajien ja kannattajien elämänkatsomuksessa. Tästä kertoo uskonnollisten tekstien ja symbolien runsaus kuolinilmoituksissa sekä kirkollisten seremonioiden liittäminen jopa punaisten virallisiin sankarihautajaisiin. Vaikka lehdistössä nähtiin ihanteena kuolemaan liittyvien uskonnollisten käsitysten häviäminen, niille annettiin tilaa. Huolimatta voimakkaista hyökkäyksistä kirkkoa vastaan monissa kirjoituksissa sosialismi katsottiin yhteensopivaksi kristinuskon kanssa. Lisäksi lukuisissa kirjoituksissa sosialismista tehtiin uskonto. Uskonnollisella retoriikalla sitoutettiin yhteiseen asiaan. Uskontoa siis käytettiin puoluepyyteiden palvelukseen. Samalla ylläpidettiin sen vahvaa asemaa punaisen hallinnon kannattajien – kenties edustajienkin – elämänkatsomuksessa.

Vapaussodan perintö : Valkoisuus paikallisyhteisössä sisältö, ylläpitäjät ja rapautuminen Iisalmessa 1918 1933

Legacy of the Finnish Civil War. White nationalism in a local community - content, supporters and disintegration in Iisalmi 1918 - 1933. Using one local community (Iisalmi) as an example, this study centres around the winners of the 1918 Finnish Civil War, exploring their collectivity its subsequent breakdown during 1918 - 1933. Referring to this collectivity by the methodological concept of white nationalism, the thesis first discusses its origin, content and forms. This is done by elucidating the discourses and symbols that came to constitute central ideological and ritualistic elements of white nationalism. Next, the thesis describes and analyzes fundamental actors of the Finnish civil society (such as White Guard and Lotta Svärd) that maintained white nationalism as a form of counter or parallel hegemony to the integration policy of the 1920s. Also highlighted is the significance of white nationalism as a power broker and an instrument of moral regulation in inter-war Finnish society. A third contribution of this thesis involves presenting a new interpretation of the legacy of the Civil War, i.e., the right-wing radicalism during the years 1919 - 1933. I shall describe attempts of the extreme right (Lapua Movement and IKL, Patriotic People s Movement) to use the white nationalism discourse as a vehicle for their political ambitions, as well as the strong counter-reaction these attempts induced among other middle-class groups. At the core of this research is the concept of white nationalism, whose key elements were the sacrifice of 1918, fatherland under threat and warrior citizenship. Winners of the civil war strove to blend these ideals into a homogenized culture, to which the working class and wavering members of the middle-class were coaxed and pressurized to subscribe. The thesis draws on Anglo-American symbol theories, theory of social identity groups, Antonio Gramsci s concept of cultural hegemony and Stuart Hall s approach to discourse and power.

Early Warning Signals of Ecological Transitions: Methods for Spatial Patterns

A number of ecosystems can exhibit abrupt shifts between alternative stable states. Because of their important ecological and economic consequences, recent research has focused on devising early warning signals for anticipating such abrupt ecological transitions. In particular, theoretical studies show that changes in spatial characteristics of the system could provide early warnings of approaching transitions. However, the empirical validation of these indicators lag behind their theoretical developments. Here, we summarize a range of currently available spatial early warning signals, suggest potential null models to interpret their trends, and apply them to three simulated spatial data sets of systems undergoing an abrupt transition. In addition to providing a step-by-step methodology for applying these signals to spatial data sets, we propose a statistical toolbox that may be used to help detect approaching transitions in a wide range of spatial data. We hope that our methodology together with the computer codes will stimulate the application and testing of spatial early warning signals on real spatial data.

Sapientia, 1978, Vol. XXXIII, nº 130 (número completo)

Contenido: Vida del espíritu / Octavio N. Derisi – El estudio del alma / Guillermo P. Blanco – Nota sobre los “grados de abstracción” / Gustavo E. Ponferrada – Nota sobre el concepto de “ente” en Tomás de Aquino (Dios: ¿ser o ente?) / William R. Darós – Notas y comentarios -- Bibliografía

En las raíces ideológicas de Montoneros : John William Cooke lee a Gramsci en Cuba

Desde 1945 la izquierda argentina no pudo resolver el enigma planteado por el hecho de que la clase obrera era peronista. Varios intentos teóricos fracasaron antes de que John William Cooke hiciera el suyo a mediados de los años sesenta. Influenciado por Gramsci, consideró que la clase obrera es una categoría histórica, por lo que el peronismo era la experiencia histórica de la clase obrera argentina y, como tal, revolucionario. Neutralizó el papel político de Perón convirtiéndolo en el símbolo de la identidad peronista. Por esto, la teoría de Cooke fue clave para que guerrilleros de izquierda se declararan peronistas sin que les importaran las opiniones e intenciones políticas de Perón. Las limitaciones de esa teoría quedaron expuestas cuando el general regresó a la Argentina y fue electo presidente por tercera vez.

Collecção das Leis do Imperio do Brasil de 1841

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

Collecção das Leis da Republica dos Estados Unidos do Brazil de 1918

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo.

A Comparison of the Range and Movements of Acmaea digitalis Eschscholtz, Acmaea scutum Eschscholtz, Acmaea limatula Carpenter and Lottia gigantea Sowerby

Ten limpets (4 Acmaea digitalis , 4 Acmaea scutum, 1 Acmaea limatula, and 1 Lottia gigantea) were marked and their movements observed over a thirteen day period. Recordings of positions were made on a map, and the path of each was drawn on the map from day to day. Acmaea digitalis showed the greatest range, mostly in a vertical direction, and moved usually at night during high tide. Acmaea scutum showed a more limited range in a horizontal direction, and moved both day and night during high tide. Acmaea limatula had a horizontal range similar to A. scutum,, but exhibited no movement during the day time. Lottia gigantea had the most restricted range of any limpet studied, and moved only at night during high tide. This is a student paper done for a University of California Berkeley Zoology class. Since UCB didn't have its own marine lab at the time, it rented space at Hopkins Marine Station where this work was done. Gene Haderlie went on to earn his Ph.D. from Berkeley and later became a Professor at the Naval Post Graduate School in Monterey. (PDF contains 23 pages)

Synopse dos trabalhos da Camara dos Srs. Deputados : relativos ao anno de 1918 : acompanhados de differentes documentos : organizados na Secretaria da mesma Camara

Sinopse dos trabalhos da Câmara dos Deputados, em 1918.

Pensamento científico, integridade de caráter e coletividade: uma leitura sobre a ética da crença de William Kingdon Clifford

Nesta tese abordamos alguns aspectos das inter-relações entre conhecimento, ética e valores dentro da atividade científica segundo as ideias do matemático-filósofo vitoriano William Clifford. O nosso tema geral coloca em jogo o envolvimento da produção, da avaliação e da transmissão de conhecimento científico com os comportamentos, as responsabilidades e os traços de caráter do investigador. Nosso objetivo é oferecer uma introdução ao pensamento e a algumas produções intelectuais de Clifford, um autor pouco familiar ao público filosófico brasileiro, bem como uma descrição comentada de seu escrito mais famoso, intitulado A Ética da Crença. Mediante esse objetivo, extraímos suas concepções a respeito das características e consequências éticas do empreendimento científico. As questões que orientam a tese são as seguintes: de que maneira a produção de conhecimento estaria condicionada à personalidade e ao comportamento ético de quem se lança àquela prática? Em que medida essa prática promove o cultivo de características pessoais socialmente desejáveis e favoráveis? Quais as conseqüências para a sociedade dessa inter-relação entre o caráter do investigador e os valores epistêmicos que estes colocam em ação e, sem os quais parece não ser possível a obtenção de conhecimento confiável?

Spatial-temporal excess mortality patterns of the 1918-1919 influenza pandemic in Spain

Background: The impact of socio-demographic factors and baseline health on the mortality burden of seasonal and pandemic influenza remains debated. Here we analyzed the spatial-temporal mortality patterns of the 1918 influenza pandemic in Spain, one of the countries of Europe that experienced the highest mortality burden. Methods: We analyzed monthly death rates from respiratory diseases and all-causes across 49 provinces of Spain, including the Canary and Balearic Islands, during the period January-1915 to June-1919. We estimated the influenza-related excess death rates and risk of death relative to baseline mortality by pandemic wave and province. We then explored the association between pandemic excess mortality rates and health and socio-demographic factors, which included population size and age structure, population density, infant mortality rates, baseline death rates, and urbanization. Results: Our analysis revealed high geographic heterogeneity in pandemic mortality impact. We identified 3 pandemic waves of varying timing and intensity covering the period from Jan-1918 to Jun-1919, with the highest pandemic-related excess mortality rates occurring during the months of October-November 1918 across all Spanish provinces. Cumulative excess mortality rates followed a south-north gradient after controlling for demographic factors, with the North experiencing highest excess mortality rates. A model that included latitude, population density, and the proportion of children living in provinces explained about 40% of the geographic variability in cumulative excess death rates during 1918-19, but different factors explained mortality variation in each wave. Conclusions: A substantial fraction of the variability in excess mortality rates across Spanish provinces remained unexplained, which suggests that other unidentified factors such as comorbidities, climate and background immunity may have affected the 1918-19 pandemic mortality rates. Further archeo-epidemiological research should concentrate on identifying settings with combined availability of local historical mortality records and information on the prevalence of underlying risk factors, or patient-level clinical data, to further clarify the drivers of 1918 pandemic influenza mortality.

Monteiro Lobato: editor gráfico (1918-1925)

O objetivo desta dissertação é mostrar como se deu o envolvimento de Monteiro Lobato com o design gráfico enquanto editor e gestor de suas editoras: a Edições da Revista do Brasil, a Monteiro Lobato e Cia. e a Cia. Graphico-Editora Monteiro Lobato, no período de 1918 a 1925. A análise gráfica das publicações editadas por Lobato, neste intervalo, serviu como fio condutor da pesquisa. Por fim, foi feita uma descrição gráfica dos exemplares coletados, que foram produzidos no mesmo período.