Pohjoisen politiikan jännitteitä: Analyysi Kanadan arktisen alueen politiikasta pääministeri Stephen Harperin aikakaudella 2006-2015

Maapallon pohjoinen arktinen alue on monien muutoksien äärellä. Ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset alueen ympäristöön luovat myös kansainvälisoikeudellisia ja -poliittisia haasteita alueen valtioille. Jäämeren rantavaltiot ovat näiden haasteiden keskipisteessä. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee nimenomaan Kanadan arktisen alueen politiikkaa pääministeri Stephen Harperin aikakaudella 2006-2015. Tarkoituksena oli selvittää Kanadan arktisen politiikan lähtökohtia, painotuksia ja sitä, miksi Kanada käyttäytyy, miten se käyttäytyy arktisella alueellaan. Kanada on yksi vaikutusvaltaisimpia valtioita pohjoisella pallonpiirillä, jonka vuoksi sen politiikalla ja intresseillä alueen suhteen on suurta merkitystä. Tutkimusaineisto koostui pääministerin arktisesta alueesta pitämistä puheista vuosilta 2006-2015 eli koko pääministerikauden ajalta ja Kanadan hallinnon virallisista arktisista strategioista. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla pääministeri Harperin puheiden ja strategioiden diskurssikehyksiä. Diskurssikehys tarkoittaa tässä tutkimuksessa pohjimmiltaan vallankäyttöä, jolla voidaan määritellä, mihin diskurssi kytketään. Diskurssin kehystäminen luo potentiaalin tulevalle toiminnalle diskurssissa tapahtuneen asiakysymyksen määrittelyn ja kytkemisen avulla. Näin ollen diskurssikehyksiä tutkimalla pystyttiin tarkastelemaan Kanadan hallinnon poliittisia lähtökohtia ja painotuksia. Aineistosta havaittiin kuusi vuorovaikutteista diskurssikehystä. Lisäksi huomattiin selkeä ristiriita Harperin puheiden ja Kanadan virallisten arktisten asiakirjojen kehystämisen välillä. Harper painottaa puheissaan erityisesti suvereniteetin puolustusta, arktisen alueen kanadalaista läsnäoloa, arktisten luonnonvarojen hyödyntämistä taloudellisen kehityksen aikaansaamiseksi, arktisen alueen yleistä kehitystä ja Kanadan pohjoista identiteettiä. Sen sijaan Kanadan viralliset arktiset strategiat korostavat kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ensisijaisesti. Tutkimuksen avulla selvisi, että Kanada pyrkii lisäämään läsnäoloa arktisella alueella ja painottaa kansallisen suvereniteetin varjelemista, pyrkii kehittämään alueen hallintoa ja infrastruktuuria sekä pyrkii mahdollistamaan talouskasvua arktiselle alueelle erityisesti alueen luonnonvaroja hyödyntämällä. Samalla erityisesti Harper pyrkii tietoisesti rakentamaan kanadalaista pohjoista identiteettiä arktisen alueen politiikan perustaksi.

Stephen Frank: E-Learning und Kompetenzentwicklung. Ein unterrichtsorientiertes didaktisches Modell. Bad Heilbrunn: Klinkhardt 2012 (220 S.) [Rezension]

Rezension von: Stephen Frank: E-Learning und Kompetenzentwicklung. Ein unterrichtsorientiertes didaktisches Modell. Bad Heilbrunn: Klinkhardt 2012 (220 S.; ISBN 978-3-7815-1861-2)

Stephen Dedalus' Search for Identity in Catholic Ireland

The purpose of my research was to explore the interplay between religion and art in James Joyce’s novel, A PORTRAIT OF THE ARTIST AS A YOUNG MAN. My aim was to trace the development of the protagonist, Stephen Dedalus by analyzing how Catholicsim is an institution that forms him, yet must reject to realize his artistic potential. I researched Joyce’s background to gain an understanding of the exilic experience on the literature. Through the exilic lens, I realized that Catholicism was the predominant influence on Stephen’s need to embark on a self-imposed exile at the end of the novel. Complicating his decision is the fact that he does not stop believing in religious constructs such as heaven and hell. In conclusion I found by following his artistic longing, and turning away from the church he is committing a sin and, as a result, damning his soul.

Research Monograph: The role of community and lifestyle in the making of a knowledge city

Our brief is to investigate the role of community and lifestyle in the making of a globally successful knowledge city region. Our approach is essentially pragmatic. We start by broadly examining knowledge-based urban development from a number of different perspectives. The first view is historical. In this context knowledge work and knowledge workers are seen as vital parts of a new emergent mode of production reliant on the continual production of abstract knowledge. We briefly develop this perspective to encompass the work of Richard Florida who has, notedly, claimed: “Wherever talent goes, innovation, creativity, and economic growth are sure to follow.” Our next perspective examines concepts of knowledge and modes of its production to discover knowledge is not an unchanging object but a human activity that changes in form and content through history. The suggestion emerges that not only is the production of contemporary ‘knowledge’ organised in a specific (and new) manner but also the output of this networked production is a particular type of knowledge (i.e. techné). The third perspective locates knowledge production and its workers in the contemporary urban context. As such, it co-ordinates the knowledge city in the increasingly global structure of cities and develops a typology of different groups of knowledge workers in their preferred urban environment(s). We see emerging here a distinctive geography of knowledge production. It is an urban phenomenon. There is, in short, something about the nature of cities that knowledge workers find particularly attractive. In the next, essentially anthropological, perspective we start to explore the needs and desires of the individual knowledge worker. Beyond the needs basic to any modern human household an attempt is made to deduce, from a base understanding of knowledge work as mental labour, the compensatory cultural needs of the knowledge worker when not at work - and the expression of these needs in the urban fabric. Our final perspective consists of two case studies. In a review of the experiences of Austin, Texas and Singapore’s one-north precinct we collect empirical data on, respectively, a knowledge city that has sustained itself for over 50 years and an urban precinct newly launched into the global market for knowledge work and knowledge workers. Interwoven The Role of Community and Lifestyle in the Making of a Knowledge City Urban Research Program 8 through all perspectives, in the form of apposite citation, is that of ‘expert opinion’ gathered in a rudimentary poll of academic and industry sources. This opinion appears in text boxes while details of the survey can be found in Appendix A. In the conclusion of the report we interpret the wide range of evidence gathered above in a policy frame. It is our hope this report will leave the reader with a clearer picture of the decisive organisational, infrastructural, aesthetic and social dimensions of a knowledge precinct.