Muistipotilaan tarkoituksenmukaisen hoitopaikan määrittäminen Balance of Care -menetelmällä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Balance of Care (BoC) -menetelmän käyttöä ikääntyneen muistipotilaan tarkoituksenmukaisen hoitopaikan määrittelyssä. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään miten yhtenäinen on asiantuntijoiden muodostama käsitys ikääntyneen muistipotilaan tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta, sekä mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden päätöksentekoon muodostettaessa tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja. Tutkimus on osa kansainvälistä EU:n rahoittamaa RightTimePlaceCare -projektia (RTPC), jonka tavoitteena on kehittää muistisairaiden ikääntyneiden hoitokäytänteitä tilanteisiin, joissa pohditaan tarkoituksenmukaisinta hoitopaikkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijoiden (N = 27) päätöksentekoa käytettäessä BoC -menetelmää. Tutkimus toteutettiin viidessä kunnassa, jossa kussakin kokoontui yksi asiantuntijaryhmä pohtimaan BoC -menetelmän avulla tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa 14 esimerkkitapaukselle. Esimerkkitapaukset kuvasivat tyypillisiä ikääntyneitä muistipotilaita. Kukin asiantuntijaryhmä tutustui seitsemään esimerkkitapaukseen. Jokaista esimerkkitapausta arvioi kaksi tai kolme asiantuntijaryhmää. Asiantuntijat valitsivat ja kirjasivat ensin itsenäisesti hoitopaikan esimerkkitapaukselle, tämän jälkeen asiantuntijat keskustelivat ryhmässä ja pyrkivät muodostamaan konsensuksen tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta sekä mahdollisesti tarvittavista palveluista. Myös nämä kirjattiin. Aineisto analysoitiin kvantifioimalla ja induktiivisesti teemoittelemalla. Asiantuntijoiden itsenäisesti muodostamissa hoitopaikkapäätöksissä oli paljon eroja. Ainoastaan yhden esimerkkitapauksen (7 %) kohdalla asiantuntijoiden päätös oli yksimielinen. Osalle asiantuntijoista tuotti vaikeuksia valita vaihtoehdoista vain yksi hoitopaikka ikääntyneelle muistipotilaalle. Asiantuntijaryhmien päätökset olivat yhtenäisempiä, kuin yksittäisten asiantuntijoiden. Ryhmät päätyivät täysin yhteneviin hoitopaikkasuosituksiin seitsemän esimerkkitapauksen (50 %) kohdalla. Tulosten mukaan ikääntyneen muistipotilaan hoitopaikkaa koskevat päätökset olisi järkevää toteuttaa moniammatillisissa asiantuntijaryhmissä, näin saavutetaan yhdenmukaisempia hoitopäätöksiä. Sekä asiantuntijoiden että asiantuntijaryhmien päätöksistä suurin osa painottui kotihoitoon, joten suurinta osaa tässä tutkimuksessa mukana olleista ikääntyneistä muistipotilasta voidaan hoitaa palveluiden turvin kotona. Asiantuntijoiden päätöksentekoon vaikuttavat tekijät muodostuivat muistipotilaan hoidon tukipalveluista, fyysisestä hoitoympäristöstä, muistipotilaan läheisistä ja ikääntyneestä muistipotilaasta. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena määritettäessä tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa ikääntyneelle muistipotilaalle sekä suunniteltaessa menetelmää muistipotilaan hoidon koordinointiin.

Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vesilain mukaisten ojitusasioiden ratkaisemiseen

Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tulee säännöllisesti käsiteltäväksi ojitusta koskevia asioita. Vesilaissa ojitusta koskevien asioiden toimivalta on jaettu aluehallintovirastolle, ojtustoimitukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ELY-keskus toimii kunnan kanssa vesilain valvontaviranomaisena. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat erityisesti eräät ojituserimielisyydet. Toimivallan jakautuminen on yksi esimerkki vesilain ja sen ojitussäännösten omintakeisuudesta verrattuna muuhun ympäristölainsäädäntöön. Kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoilta onkin tullut kommenttia vesilain tulkinnan haastavuudesta ja ajantasaisen ohjeistuksen tarpeesta ojitusasioiden ratkaisemisessa. Ojitusasioiden lisääntyminen kunnissa alleviivaa lainmukaisten, hyväksyttävien ja johdonmukaisten päätösten tarvetta. Tämä opas on suunnattu kuntien ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille pyrkimyksenä auttaa heille kuuluvissa ojitusasioissa. Viranhaltijoiden tarpeita on käytetty oppaan valmistelun lähtökohtana ja opas on pyritty tekemään heidän arkensa tukemiseksi. Oppaassa käsitellään ojitusta koskevaa lainsäädäntöä myös muilta osin kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osalta, mutta pääosa oppaasta keskittyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluviin asioihin. Opas on tehty ympäristöministeriön asettaman ja maa- ja metsätalousministeriön ohjaaman valtakunnallisen peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävien toimintamalliryhmän toimeksiannosta. Oppaan tarkoitus on antaa tietoa vesilain ojitusta koskevista normeista ja antaa apua laintulkintaan. Oppaalla ei ole oikeudellista sitovuutta, vaan opas antaa pelkästään tulkintasuosituksia. Oikeudellisen päätöksenteon tulee aina perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön. Lakia sovellettaessa on muistettava kunkin tapauksen yksilöllisten piirteiden huomioon ottaminen, jotta toisistaan poikkeavat tapaukset myös ratkaistaan toisistaan poikkeavalla tavalla, samalla kuitenkin muistaen myös ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden toteutuminen. Vaikka opas keskittyykin lakiin, on myös hyvä muistaa, että ojitusta koskevissa erimielisyyksissä on kyse usein paljon muustakin kuin laista ja sen soveltamisesta. Joskus ojitusriidan taustalla voivat olla myös muut erimielisyydet, jotka saattavat kummuta jopa edellisten sukupolvien aikaisista riidoista. Siksi asioita hoitavalta viranhaltijalta vaaditaan usein muitakin taitoja kuin oikeudellista osaamista.

Pk-yrityksen aurinkovoimalainvestointiin vaikuttavat tekijät

Tutkielman tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten aurinkovoimalainvestointiin liittyviä tekijöitä sekä erityispiirteitä. Tutkielmassa pk-yritykset on rajattu alueellisesti Etelä-Suomeen ja tekijöitä tarkastellaan investoinnin sekä päätöksenteon näkökulmasta. Keskeisenä asiana tutkielmassa on aurinkosähkömarkkinoiden nykytila sekä mahdollisuudet. Osatavoitteena on tutkia aurinkosähkön hyödyntämistä ja käyttöönottoa Suomessa sekä luoda aurinkosähkön mahdollisuuksista selkeämpi kokonaiskuva. Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Tutkielma koostuu teoreettisesta katsauksesta sekä empiirisestä osuudesta. Teoreettinen osuus tarkastelee investointeja ja rahoitusvaihtoehtoja. Empiirinen osuus pitää sisällään kolmen kohdeyrityksen haastattelut. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2015 aurinkosähkömarkkinoilla toimiville ratkaisuntarjoajille. Haastatteluiden avulla kartoitettiin alalla toteutettujen aurinkovoimalainvestointien taustatekijöitä ja erityispiirteitä. Tutkimustuloksina havaittiin selkeitä aurinkovoimalainvestointiin vaikuttavia tekijöitä sekä muutamia erityispiirteitä. Taloudellista kannattavuutta voidaan pitää investointien lähtökohtana. Tähän vaikuttaa uusiutuvan energian investointeihin saatavilla oleva energiatuki, jolla on merkittävä vaikutus pk-yrityksen päätöksentekoon. Lisäksi ekologinen sähkön tuotanto sekä omavaraisuus nousivat haastatteluissa esiin. Johtopäätöksinä voidaan todeta aurinkosähkön sisältävän useita tekijöitä ja erityispiirteitä, joita investoijien sekä ratkaisuntarjoajien tulee ottaa huomioon. Aurinkosähkömarkkinoiden suurta potentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaammin kehittämällä alan tiedonjakoa esille nousseiden tekijöiden ja erityispiirteiden osalta.

Ympäristön tilan seurantaohjelma 2016

Tähän julkaisuun on koottu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristön tilan seurantaohjelma vuodelle 2016. Se perustuu vesistöjen ja pohjavesien seurannan osalta Suomen ympäristökeskuksen laatimiin seurantahankkeisiin. Pintavesistä otetaan paitsi vesinäytteitä, myös erilaisia biologisia näytteitä vesienhoitolain ja –asetuksen mukaisesti. Ohjelma sisältää pääosin pinta- ja pohjavesien seurantaa ja hydrologista seurantaa, mutta jonkin verran myös maaympäristön seurantaa.Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saata-via tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoa käytetään mm. ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesistöjen ja pohjavesien tilaluokituksessa ja toimenpideohjelmien laadin-nassa, vesistökunnostushankkeiden priorisoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, toimintojen sijoittu-misen arvioinnissa, maakunnallisten ohjelmien valmistelussa, tulvatilanteiden ennustamisessa ja torjunnassa, ympäristöonnettomuuk-siin ja satunnaispäästöihin liittyvässä lähtötilan arvioinneissa sekä alueen asukkaiden neuvonnassa.

Määräaikaisen työsopimuksen joustavat perusteet: Työelämän joustojen rajapinnoista määräaikaisen työsopimuksen kohdalla

Tutkielmassa tarkastellaan työsopimuslain mukaista määräaikaista työsopimusta erityisesti sen joustavien perusteiden näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, onko määräaikaisen työsopimuksen avulla mahdollista toteuttaa määrällisiä joustopyrkimyksiä. Toisaalta samassa yhteydessä tarkastellaan myös määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita, tutkitaan sen normiformulaatiota sekä analysoidaan tätä oikeudellista konstruktiota koskevaa oikeustilaa huomioiden samalla myös työoikeuden yleiset periaatteet ja lähtökohdat. Näkökulma suunnataan myös määräaikaisen työsopimuksen soveltamisympäristöön, jota muutostendenssi hallitsee. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan ns. työllistämissopimusta, jonka osalta arvioitavaksi tulevat sen merkitys, vaikutus sekä suhde perustuslakiin ja Euroopan unionin määräaikaista työsuhdetta koskevaan sääntelyyn. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattisen tutkimusotteen lisäksi instrumentalistista ja oikeusteoreettista ajattelutapaa sekä piirteitä lainsäädäntötutkimuksesta. Käsitys vallitsevasta oikeustilasta luodaan ensisijassa korkeimman oikeuden, työtuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä analysoimalla ja tulkitsemalla. Tätä näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla työsopimuslain määräaikaista työsuhdetta koskevaa sääntelyä instrumenttina, toisin sanoen tutkitaan määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa todetaan, että tavoitteet ohjaavat normiformulaation valintaa sekä edelleen vaikuttavat siihen, miten normia on tarkoitus tulkita. Samalla tiedonintressi ulottuu myös lain elinkaariajatteluun, jossa lakien laadinta ja siitä seuraavat vaikutukset nähdään prosessimaisena kehityskulkuna. Sosiologinen näkökulma tulee esille tavassa suhteuttaa oikeudellisen tarkastelun perusteella muodostunut käsitys määräaikaisesta työsuhteesta sovellutusympäristöönsä sekä tavassa tutkia sen ilmenemismuotoja tässä todellisuudessa. Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että kriteerit määräaikaisen työsuhteen hyödyntämiselle määrällisen jouston välineenä on asetettu korkealle. Määräaikaiseen työsuhteeseen sisältyvä joustavuus on ennemminkin joustavuutta normiformulaatiossa kuin joustavuutta soveltamistilanteissa. Tutkielmassa havaitaan, että määräaikaisen työsuhteen sallittavuuden arviointi on kuitenkin siirtymässä yksittäisistä perusteista kohti yleisluontoisempia harkintakriteereitä, jotka saavat sisältönsä erityisesti tilapäisen työvoiman tarpeen edellytyksen reunaehdoista. Tarkastelun perusteella on mahdollista todeta, että työntekijän suojelun periaate on tulkintakäytäntöä ohjaava periaate, eikä esimerkiksi reaalisille tavoiteargumenteille, ymmärrettynä ne varsinkaan työnantajan tarpeina, anneta juuri painoarvoa. Suunnattaessa katse tulevaisuuteen on nykyiseen oikeustilaan kuitenkin odotettavissa muutoksia, mikäli ns. työllistämissopimus astuu voimaan esitetyssä muodossaan. Tällöin edellytyksiä määräaikaisen työsuhteen solmimiselle väljennettäisiin merkittäväksi. Tämä vahventaa samalla käsitystä määräaikaista työsuhdetta koskevan sääntelyn instrumentalistisesta luonteesta. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on hyödynnetty muun muassa Markus Sädevirran väitöskirjaa A Comparative Study of the Regulation Governing the Use of Fixed-Term Contracts in three EU Member States (2013) sekä Jyrki Talan teoksia Lakien vaikutukset: Lakiuudistusten tavoitteet ja niiden toteutuminen lainsäädäntöteoreettisessa tarkastelussa (2001), Lakien laadinta ja vaikutukset (2005) sekä Kirjoituksia sääntelytarkkuudesta (2014). Oikeusteoreettisten päätelmien osalta on nojattu Raimo Siltalan teokseen Oikeustieteen tieteenteoria (2003). Tämän lisäksi määräaikaista työsuhdetta on tarkasteltu keskeisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Tarja Krögerin teoksen Työsopimuslaki (2012) sekä Martti Kairisen, Seppo Koskisen, Ahti Laitisen, Jukka Niemelän ja Heikki Uhmavaaran teoksen Työelämän muutossuunnat (2003) kautta.

Energiatoimialan allianssien kehitys Euroopassa vuosina 1990-2009

Tämän kandidaatintutkielman aiheena on selvittää ja analysoida energiatoimialan allianssien kehitystä Euroopassa vuosien 1990–2009 aikana. Euroopan energia- ja sähkömarkkinat muuttuivat 1980-luvun lopulla, jolloin kansallisia monopoleja puret-tiin ja energia- ja sähkötoimialalle haluttiin luoda kilpailulliset markkinat. Tarkoituksena on tutkia, onko energiatoimialalla muodostettu alliansseja noususuhdanteisesti vuosien 1990–2009 aikana. Tutkimusaineiston avulla on pyritty selvittämään, millaisia alliansseja energiatoimialalla on solmittu, mitkä motiivit ovat vaikuttaneet allianssin muodostamiseen, mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet allianssipartnerin valintaan ja mihin toimialaan allianssipartnerit kuuluvat. Tässä tutkimuksessa allianssit on rajattu koskemaan yhteisyrityksiä ja strategisia alliansseja. Motiiveja allianssien muodostamiseen on käsitelty kolmen eri teorian pohjalta, jotka ovat resurssiperusteinen teoria, transaktiokustannusteoria ja strategisten ja sosiaalisten aspektien teoria. Allianssikumppanin valintaan vaikuttavia tekijöitä on käsitelty tehtävä- ja partnerisuuntautuneita kriteereitä koskevan teorian pohjalta. Tutkimuksen empiirisessä osassa on käytetty SDC Platinum-tietokantaa, josta on saatu kaikki Euroopassa muodostetut energia-alan allianssit vuosina 1990–2009. SDC Platinum-tietokannasta saatavaa aineistoa on kuvailtu ja analysoitu laadullisin menetelmin.

Big Datan liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää minkälaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja haasteita Big Dataan ja sen ominaispiirteisiin liittyy, ja miten Big Data määritellään nykyaikaisesti ja ajankohtaisesti. Tutkimusongelmaa lähestyttiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Toisin sanoen tutkielma on hajanaisen tiedon avulla koostettu yhtenäinen katsaus nykytilanteeseen. Lähdeaineisto koostuu pääosin tieteellisistä artikkeleista, mutta käytössä oli myös oppikirjamateriaalia, konferenssijulkaisuja ja uutisartikkeleja. Tutkimuksessa käytetyt akateemisen kirjallisuuden lähteet sisälsivät keskenään paljon samankaltaisia näkemyksiä tutkimusaihetta kohtaan. Niiden perusteella muodostettiin kaksi taulukkoa havaituista mahdollisuuksista ja haasteista, ja taulukoiden rivit nimettiin niitä kuvaavien ominaispiirteiden mukaan. Tutkimuksessa liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet jaettiin viiteen pääkategoriaan ja neljään alakategoriaan. Tutkimus toteutettiin liiketoiminnan näkökulmasta, joten siinä sivuutettiin monenlaisia Big Datan teknisiä aspekteja. Tutkielman luonne on poikkitieteellinen, ja sen avulla pyritään havainnoimaan tämän hetken yhtä uusinta tietojenkäsittelykäsittelytieteiden termiä liiketoiminnallisessa kontekstissa. Tutkielmassa Big Dataan liittyvillä ominaispiirteillä todettiin olevan mahdollisuuksia, jotka voitiin jaotella korrelaatioiden havaitsemisen perusteella markkinoiden tarkemman segmentoinnin mahdollisuuksiin ja päätöksenteon tukena toimimiseen. Reaaliaikaisen seurannan mahdollisuudet perustuvat Big Datan nopeuteen ja kokoon, eli sen jatkuvaan kasvuun. Ominaispiirteisiin liittyvät haasteet voidaan jakaa viiteen kategoriaan, joista osa liittyy toimintaympäristöön ja osa organisaation sisäiseen toimintaan.

Finding Methods for Recognizing and Classifying Spare Part Criticality – Case Full Deposit Stripping Machines

The aim of this Master’s thesis is to find a method for classifying spare part criticality in the case company. Several approaches exist for criticality classification of spare parts. The practical problem in this thesis is the lack of a generic analysis method for classifying spare parts of proprietary equipment of the case company. In order to find a classification method, a literature review of various analysis methods is required. The requirements of the case company also have to be recognized. This is achieved by consulting professionals in the company. The literature review states that the analytic hierarchy process (AHP) combined with decision tree models is a common method for classifying spare parts in academic literature. Most of the literature discusses spare part criticality in stock holding perspective. This is relevant perspective also for a customer orientated original equipment manufacturer (OEM), as the case company. A decision tree model is developed for classifying spare parts. The decision tree classifies spare parts into five criticality classes according to five criteria. The criteria are: safety risk, availability risk, functional criticality, predictability of failure and probability of failure. The criticality classes describe the level of criticality from non-critical to highly critical. The method is verified for classifying spare parts of a full deposit stripping machine. The classification can be utilized as a generic model for recognizing critical spare parts of other similar equipment, according to which spare part recommendations can be created. Purchase price of an item and equipment criticality were found to have no effect on spare part criticality in this context. Decision tree is recognized as the most suitable method for classifying spare part criticality in the company.

Modulaarisen sylinterin kokoonpanon automatisointi

Yrityksen harkitessa tuotteidensa kokoonpanon automatisoinnin implementointia, tulee automatisoitavan tuotteen kokoonpanon soveltuvuutta automaattiseen kokoonpanoon tutkia yksityiskohtaisesti. Tällöin mahdollisten investointien päätöksenteon tueksi suoritetaan usein automatisoinnin toteutettavuustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida tutkittavan tuotteen soveltuvuutta uuteen prosessiin, sekä arvioida ehdotetun järjestelmän suorituskykyä ja kannattavuutta. Ideaali tilanteessa yritys aloittaa tuotteen automatisoinnin toteutettavuustutkimuksen jo tuotteen tuotesuunnitteluvaiheessa, jolloin suuri osa tuotteet automatisointiin liittyvistä ongelmista voidaan havaita ja eliminoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työn tavoitteena oli tutkia Abloy Oy:n uuden avainpesätuotteen lukkosylinterin kokoonpanon automatisoinnin toteutettavuutta ja kannattavuutta. Työ toteutettiin tuotteen tuotesuunnittelunprosessin loppuvaiheessa, jolloin tuotteen kokoonpanon automatisointia vaikeuttaviin ominaisuuksiin voitiin vielä puuttua. Tutkimus perustui tuotteen soveltuvuuden tutkimisen osalta pääosin Geoffrey Boothroydin DFA -metodin periaatteisiin. Automaattisen kokoonpanon kannattavuutta tutkittiin yhteistyössä eurooppalaisten automaatiovalmistajien kanssa. Tutkimuksen avulla tuotteen kokoonpantavuutta pystyttiin parantamaan. Koonpantavuutta parannettiin yhdistämällä osa pienistä osista yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi tuotteen kokoonpantavuutta edistettiin suunnittelemalla kokoonpanojigi kokoonpanon helpottamiseksi. Tuotteen automaattiselle kokoonpanolle löydettiin kaksi potentiaalista konseptia joiden pohjalta projektia aiotaan jatkaa tuotteen kokoonpanon automatisoimiseksi.

Psyykkinen hyvinvointi, liikunta-aktiivisuus ja ruutuaika 5–8-luokkalaisilla oppilailla

Tutkimuksessa selvitettiin liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä 5–8-luokkalaisilla oppilailla. Lisäksi tarkasteltiin myös erikseen oppilaiden psyykkistä hyvinvointia, liikunta-aktiivisuuden kriteerien täyttymistä sekä ruutuajan suositusten ylittymistä. Taustalla on ajatus siitä, kuinka kehon liikuttaminen liikuttaa myös mieltä, jolloin liikkuminen ei ole hyväksi vain keholle vaan koko mielelle. Vaikka aikaisemmin on tutkittu sekä lasten liikkumista että psyykkistä hyvinvointia, niin niiden välisistä yhteyksistä on vähän tutkimustietoa. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 keräämällä kyselylomakkeella tietoa 127 oppilaalta kahdesta kantahämäläisestä koulusta. Kyselylomake koostui sekä psyykkistä hyvinvointia että liikunta-aktiivisuutta mittaavista osioista. Lisäksi kyselylomake sisälsi kysymyksiä ruudun ääressä vietetystä ajasta. Tässä tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä, joka saattaa selittyä sillä, että liikunta-aktiivisuuden kriteerit täyttivät vähän alle puolet oppilaista ja suurin osa oppilaista oli psyykkisesti hyvinvoivia. Psyykkisellä hyvinvoinnilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sukupuoleen ja siihen, oliko oppilas ala- vai yläkoulussa. Tytöt olivat psyykkisesti huonovointisempia kuin pojat ja yläkoululaiset psyykkisesti huonovointisempia kuin alakoululaiset. Ruutuajan suositukset ylittyivät suurimmalla osasta oppilaista, ja ruutuajalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä liikunta-aktiivisuuteen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä viettävät oppilaat olivat psyykkisesti huonovointisempia ja liikunnallisesti passiivisempia, kuin alle kaksi tuntia ruudun ääressä aikaa viettävät oppilaat. Liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisen yhteyden puute saattaa selittyä sillä, että enemmistö tutkittavista oli psyykkisesti hyvinvoivia riippumatta siitä, olivatko he liikunnallisesti aktiivisia vai passiivisia. Positiivista oli, ettei luokka-asteella ollut merkitystä, vaan yläkoululaiset liikkuvat yhä. Ruutuajan ylittyminen on huolestuttava asia, koska uudessa POPS:ssa tulee esille teknologian lisääminen oppitunneille. Lasten jo suurta ruudun ääressä vietettyä aikaa siis vielä lisätään koulun toimesta. Opettaja voi esimerkillään vaikuttaa oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin ja liikunnallisen elämäntavan löytämiseen. Oppilaita tulee ohjata ymmärtämään liikunnan terveydellinen vaikutus sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ruutuajan vähentäminen on myös yksi haaste tulevaisuudessa lasten ja nuorten keskuudessa.

Life-related negative customer emotions in real estate agent encounters

The goal of this study was to explore how do customers’ life-related negative emotions affect real estate business. This was divided into two research questions: 1. What life-related negative emotions can be recognised in real estate customer encounters? 2. How do the recognised emotions affect customer encounters and the realtor’s work? 3. How can the realtor take the emotions into account in customer service? The theoretical background consists of two main lines of study: emotions and customer encounters. A wide literary review on emotions research was conducted from a cognitive psychology point of view, focusing on negative emotions. Emotions research was then combined into the field of customer encounters. Qualitative study was chosen as the methodological basis of the study. Empirical material of this study was collected through in-depth interviews with 13 successful Finnish real estate agents. Narrative research was used as a method for the study. Four life-related emotion categories were recognized in real estate customer encounters: sadness, anger, anxiety and shame. These emotions rose from issues varying from death of a close one to divorce and from major changes in life stages to deep emotional attachment to an old home. The study also found that these incidental negative emotions do affect customer encounters and realtors’ work. The emotions affected the decision making of customers and sometimes overshadowed reason. Some emotions made the customer passive and slow to make any decisions, while others made their decision making fast and hasty. Even though the incidental emotions might not have had anything to do with the real estate deal, they could affect the outcome of the customer encounter and the whole real estate deal. Interestingly enough, the study found that not all successful real estate agents knowingly serve customers in an emotional level. The study does, however, suggest that in fact it may be an ethical decision of the customer server to take into account the emotional state of the customer. Attending to the emotional side of customers does not only increase pleasantness of the customer encounter, but may improve and balance customer decision making and prevent hasty decisions possibly leading to improved customer satisfaction. This study also gave practical managerial implications to customer service providers on how negative incidental emotions can be attended to in a customer encounter. This study could be useful not only to real estate agents, but also in other types of customer service, especially with vulnerable populations or other types of home-related business.

Suomalaisen PK-yrityksen etabloitumisen kompleksisuus Venäjälle

Tässä diplomityössä perehdytään suomalaisten pk - yritysten kansainvälistymisen kompleksisuuteen Venäjälle. Tutkimuksen pääkohderyhmänä ovat Etelä-Karjalaiset kone – ja metallialan pienet ja keskisuuret yritykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös Pietarin alueen suurten metalliyritysten etabloitumishalukkuutta Suomeen. Työn tavoitteena on tuottaa informaatiota kansainvälisen liiketoiminnan päätöksenteon tueksi. Työn tarkoituksena on myös selvittää lukijalle kansainvälistymiseen liittyvän kompleksisuuden ja yrityksen resurssien välistä yhteyttä. Työn yhtenä tuotoksena luotiin yksinkertainen malli, joka omalta osaltaan selittää haastavalle liiketoiminta-alueelle etabloitumista tavoittelevan yrityksen kokemaa kompleksisuutta ja sen yhteyttä yrityksen resursseihin.

Ulkoistuksesta luopumisen kannattavuusarviointi panimoalan yrityksessä

Ulkoistaminen on ollut pitkään yhtenä strategisen päätöksenteon osa-alueena, mutta ulkoistuksesta luopuminen on ollut vähemmän esillä. Tämä työ käsittelee lahtelaisen Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy:n yhden logistiikan osa-alueen ulkoistamisen ja ulkoistuksesta luopumisen välistä kannattavuutta. Tällä hetkellä ulkopuolinen yritys vastaa ravintola-astioiden pesu- ja varastointijärjestelyistä. Nyt laajentuneen toiminnan ja kasvaneen kysynnän ansiosta selvitetään ulkoistuksesta luopumisen mahdollisuutta yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona. Vaihtoehtoisia toimintamalleja on kaksi. Ensimmäisessä yritys investoisi omaan pesu- ja täyttöjärjestelmään ja vastaisi myös ravintola-astioiden logistiikasta kokonaisuudessaan. Näin ollen ulkopuolisen toimijan hyödyntäminen ravintolaastioiden logistiikassa jäisi pois. Toinen vaihtoehtoinen malli liittyy äskettäin markkinoilla suosiota saaneisiin niin sanottujen yksisuuntaisten ravintola-astioiden käyttöönottoon. Näitä astioita ei uudelleen pestä lainkaan, vaan käytön jälkeen hävitetään edelleen kierrätettäväksi. Diplomityön lopussa arvioidaan eri mallien välistä kannattavuutta taloudellisin perustein. Tämän lisäksi mallien välistä kannattavuutta arvioidaan taloudellisten mittareiden ulkopuolisilla tekijöillä, esimerkiksi ulkoistuksesta luopumisen vaikutuksia muuhun jäljelle jäävään yhteistyön. Lopussa annetaan myös toimintaohjeet tulevaa varten.

Business Intelligence: Microsoft Power BI

Työn tavoitteena on tutkia Business Intelligencen ja BI-työkalujen vaatimusten kehittymistä viime vuosien aikana ja tutkia miten Microsoft Power BI -ohjelmisto vastaa modernin päätöksenteon tarpeisiin. Työ on toteutettu suurimmalta osin kirjallisuuskatsauksena, minkä lisäksi Microsoft Power BI:n toiminnallisuutta on tutkittu käytännössä käyttäen ohjelmiston ilmaisversiota. Tutkimuksessa on havaittu, että tiedon lähteiden määrän ja datan monimuotoisuuden kasvaessa on syntynyt tarve uusille, tehokkaille BI-järjestelmäratkaisuille, jotka hyödyntävät uudenlaisia menetelmiä. Modernissa BI 2.0 -mallissa korostuvat kehittyneemmän verkkoinfrastruktuurin ja ohjelmistotekniikan täysi hyödyntäminen, käytön helppous, tiedon tuottaminen ja jakaminen massoille, tiedon rikastamisen mahdollistaminen ja visualisoinnin ja interaktiivisuuden keskeinen asema tiedon tulkinnassa. Tutkimuksen perusteella Microsoft Power BI vaikuttaisi täyttävän keskeneräisyydestään ja muutamista tiedonhallinnallisista puutteistaan huolimatta lähes kaikki toimivan BI 2.0 -järjestelmän määritelmistä. Ohjelmisto tarjoaa riittävät analyyttiset ja esitystekniset työkalut useimpien tyypillisten käyttäjien tarpeisiin, minkä lisäksi paranneltu Location Intelligence -ratkaisu sekä uudet Q&A ja nopea oivallus -toiminnot luovat mielenkiintoisen tavan selata dataa. Jää nähtäväksi, miten ratkaisu kehittyy vielä tulevaisuudessa.

Tuotannon ja varastonhallinnan kehittäminen kysyntäennusteiden avulla

Diplomityön tavoitteena on tutkia kysyntäennusteiden hyödyntämistä valmistavan teollisuusyrityksen tuotannossa ja varastonhallinnassa. Työn alussa esitellään kysynnän tuntemiseen ja ennustamiseen liittyvään teoriaan, jonka jälkeen tutkitaan teorian tarjoamia mahdollisuuksia linkittää kysyntäennusteet tuotannon ja varastonhallinnan avuksi. Työn empiria osassa kuvataan ensin Peikko Group Oy:n kysyntäennusteiden nykytilanne. Tämän jälkeen vertaillaan kahden eri lähestymistavan soveltuvuutta, joilla kohdeyritys voisi mahdollisesti rakentaa tuotannolle ja varastonhallinnalle tarpeellisia kysyntäennusteita päätöksenteon tueksi. Tuotannon kannalta työn keskeisin tulos on kysyntäennusteiden pohjalta muodostettu kuormaennuste ja varastonhallinnan kannalta tarvittavan ennustetarkkuuden määrittäminen, jotta ennusteita voitaisiin hyödyntää varastonohjausparametrien määrityksessä.