Mini- ja mikroluokan tiedustelulennokit 2020-luvulla

Lennokkien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa sekä taistelukentällä että siviilikäytössä. Lennokkien yleistymisen myötä myös niiden kehittyminen on jatkuvaa. Tutkimuksessa selvitetään "Miten mini- ja mikroluokan tiedustelulennokit kehittyvät 2020-luvulla?”. Tutkimus suoritetaan kirjallisuustutkimuksena, jossa analysoidaan ja käytetään aiemmin kirjoitettua aiheeseen liittyvää aineistoa oman tutkimuksen pohjana. Tutkimukseen käytetään mahdollisimman tuoreita ja ajankohtaisia lähdemateriaaleja. Tutkimus on rajattu vain miniluokkaa pienempiin kiinteä- tai pyöriväsiipisiin lennokkeihin. Miniluokkaan lasketaan lennokit, jotka kyetään lähettämään lentoon kädestä tai mukana kannettavalla apuvälineellä. Lennokeista yleistyvät suoraan pystysuoraan nousevat ja helpommin mukana kannettavat mallit. Lennokkien käyttöä pyritään helpottamaan myös tekemällä niiden ohjaamisesta helpompaa. Tähän mallia saatetaan ottaa myös siviililennokeista. Siviililennokkeja saatetaan myös käyttää tulevaisuudessa sellaisenaan taistelukentällä. Sensoreiden kehittyminen yhdessä prosessointikyvyn kanssa mahdollistavat lennokeissa konenäön parantumisen, ja sitä kautta autonomian lentoreitin etsinnässä. Kehittyvä autonomia mahdollistaa myös nanolennokeilla parvilennon kehittymisen, sillä se estää lennokkien törmäämisen toisiinsa ilmassa sekä mahdollistaa lennokkien omatoimisen parhaan paikan valinnan tiedustelutehtävää varten. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että 2020-luvulla suurin osa käytetyistä lennokkimalleista on vielä nykyisinkin käytössä olevia malleja tai ainakin toiminnallisuuksiltaan samankaltaisia.. Kuitenkin jo nyt on havaittu mitä tehtäviä lennokeilla halutaan toteuttaa, ja miniluokan lennokit ovat jo nyt varsin tehokkaita tehtävässään. Erilaiset taisteluympäristöt tuovat kuitenkin tarpeen myös pienemmille ja erityistehtäviin sopivimmille lennokeille.

Miehittämättömien helikoptereiden kehitys 2000-luvulla

Miehittämättömät ilma-alukset ovat kasvattaneet tärkeyttään nykyajan sodankäynnissä jatkuvasti. Niiden avulla pystytään vähentämään operaatioissa ihmisohjaajaan kohdistuvia riskejä, mikä on tärkeää erityisesti nykyaikaisissa matalan intensiteettitason konflikteissa. Kiinteäsiipiset UAV:t ovat jo vakiinnuttaneet asemansa taistelukentällä, mutta miehittämättömät helikopterit ovat vasta viime vuosikymmenellä kehittyneet tasolle, joka mahdollistaa niiden operatiivisen käytön. Tutkielmassa tarkastellaan miehittämättömien helikoptereiden kehitystä ja vastataan pääkysymykseen: Miten miehittämättömien helikoptereiden suorituskyky on kehittynyt valittuna ajanjaksona? Lisäksi selvitetään kahden alakysymyksen avulla, mihin suorituskyvyn kehittyminen pohjautuu ja mistä suorituskyvyn eri osa-alueiden kehitystarve johtuu. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään laadullista kirjallisuustutkimusta ja laadullista sisällönanalyysiä. Tutkielmassa aihetta käsitellään kahdessa kappaleessa, joista ensimmäisessä esitellään tutkimuksen kohteena olevat ilma-alukset, sekä käydään läpi eroja eri mallien välillä. Toisessa kappaleessa tarkastellaan valittujen suoritusarvojen kautta suorituskyvyn kehittymistä. Tutkimuksen perusteella havaitaan, että hyötykuorman kantokyky on kehittynyt kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla ilma-aluksilla. Tämä viestii kyseisen suoritusarvon tärkeydestä miehittämättömien helikoptereiden suorituskyvyn kasvattajana. Muissa suoritusarvoissa ilma-alusmallien välillä oli vaihtelua, mikä kertoo kehityksen painopisteen eroavaisuuksista. Ilma-alukset sekä niiden suoritusarvot ovatkin kompromisseja, eli jos parannellaan toista osa-aluetta, aiheuttaa se mahdollisesti toisen osa-alueen heikkenemisen.

Perusyksikön johtamisen vertaaminen yritysjohtamiseen 2010-luvulla – näkökulmana syväjohtaminen

Syväjohtaminen on johtamismalli, joka painottuu ihmisten eikä asioiden johtamiseen. Syväjohtamisen mallin keskeinen sisältö on sen neljä kulmakiveä: luottamuksen rakentaminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi ja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Tutkimuksessa selvitetään mitä eroa on sotilasorganisaation perusyksikön ja siviiliyrityksen johtamisella. Päätutkimuskysymyksenä on selvittää ”mitä yhteistä ja mitä eroja näiden välillä on syväjohtamisen näkökulmasta?” Tätä tukevat alakysymykset: ”Millaista on perusyksikön johtaminen ja yritysjohtaminen syväjohtamisen näkökulmasta?” Näkökulmana työssä on syväjohtaminen. Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten johtamisen eroavaisuuksia sotilasorganisaation ja siviiliorganisaation välillä ja se pohjataan tutkimuksen syväjohtamisen teoriaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvaa survey-tutkimusta, jossa korostuu saatu aineisto. Aineisto hankittiin internetkyselyn avulla. Kysely suoritettiin 39 perusyksikön päällikölle ja 29 siviiliyrityksessä esimiestehtävässä toimivalle henkilölle. Vastauksia tuli 14 sotilaalta ja 16 siviililtä. Tutkimuksessa havaittiin, että perusyksiköiden päälliköillä on korkeammat johtamisen valmiudet, kuin siviiliyrityksissä toimivilla esimiehillä. Johtamiskäyttäytymisessä eroa ei ollut, mutta yksittäisissä syväjohtamisen ulottuvuuksissa toinen osapuoli erottui toisesta. Johtamisen vaikutuksesta päälliköillä muodostui siviiliyrityksissä toimivia esimiehiä isompi keskiarvo.

Ensimmäiset 30 millisekuntia – alukkeet ja niiden muokkaus populaarimusiikin miksauksessa 2010-luvulla

Äänitettynä kuunneltavan musiikin alukkeet ovat aina jollain tavalla käsiteltyjä haluttujen taiteellisten näkemysten mukaisesti. Tässä työssä tutkitaan äänen alukkeita sekä niiden muokkaustekniikoita nykyaikaisessa populaarimusiikin miksauksessa. Aluke on jokaisen luonnollisen äänen alussa esiintyvä muutaman kymmenen millisekunnin kestoinen hälyääni, joka erotetaan äänen tasaisesta vaiheesta. Yhtenä esimerkkinä alukkeista ovat puheessa käyttämämme konsonantit, mutta alukkeet vaikuttavat myös esimerkiksi instrumenttien tunnistettavuuteen. Työssäni tarkastelen lisäksi alukkeiden suhdetta äänen ymmärrettävyyteen. Tutkimustani taustoitan neljän suomalaisen populaarimusiikin miksaajan (Tuomas Kokko, Julius Mauranen, Jonas Olsson ja Arttu Peljo) teemahaastatteluilla. Näistä haastatteluista keräämääni tietoa syvennän helmikuussa 2015 tekemälläni etnografisella kenttätyöllä Jonas Olssonin Victory Audio -studiolla Kokkolassa. Nykyaikaisen populaarimusiikin miksauksessa alukkeita muokataan pääasiassa kompressiolla, taajuuskorjauksella, edellisten yhdistelmillä, kaiunta- ja viive-efekteillä sekä äänen säröttämisellä. Tutkimuksessani havaitsin, että äänen alukkeet ja niiden muokkaus vaikuttavat ääni-informaation ymmärrettävyyteen merkittävästi. Lisäksi aluke liittyy musiikin havaittuun rytmitykseen ja iskevyyteen sekä sisältää tietoa muun muassa äänen suunnasta ja etäisyydestä.

Pappi, lukkari, talonpoika, kolonialisti - Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys narratiiveissa 1600-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen oli 1600-luvun Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys. Tutkimuksen alue on Pohjois-Amerikan koillisosat ja tutkittavana populaationa siirtokunnissa asuneet tai niistä kirjoittaneet englantilaiset ja hollantilaiset. Tutkielman metodi on sisällönanalyysi. Tutkin laajan joukon alueen siirtokuntalaisten narratiiveja. Pääasiallinen alkuperäislähteeni on kirjasarja Original Narratives of Early American History. Poimin narratiiveista luontoa käsitteleviä representaatioita. Jaoin representaatiot edelleen luokkiin ja alaluokkiin, jonka jäl-keen representaatiot pystyi pelkistämään. Vertasin luokitteluani valikoimaani aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan siirtokuntalaisten luontokäsitys perustui joko perinteisiin kristilliseen luontokäsitykseen tai oli modernimpi utilitaristinen. Sekä perinteiseen, että utilitaristiseen luontokäsitykseen sopivia representaatioita nousi esille. Luontokäsitykset olivat myös sekoittuneet. Erotin kolme toisistaan erottuvaa luontokäsitysten luokkaa. Ensimmäinen luokka koostui representaatioista, jotka korostivat luonnon paratiisimaisia ominaisuuksia. Toinen luokka korosti luonnon erämaisuutta. Kolmas luokka koostui muista representaatioista, joissa korostuivat työnteko, tieteellinen kuvailu tai kaupankäynti. Kaikilla luokilla oli määriteltävissä useita alaluokkia, yhteensä kuusitoista. Luokkien muodostamisen jälkeen pystyin päättelemään, että siirtokuntalaisille ei voinut määritellä vain yhtä tiettyä luontokäsitystä. Siirtokuntalaisten luontokäsityksessä oli piirteitä utilitaristisesta suhtautumisesta luontoon, mutta se säilytti sisällään vielä vanhoja piirteitä vanhasta perinteisestä luontokäsityksestä. Yleisiä tuloksia oli, että kaupallisten siirtokuntien asukkaat tunnistivat muokkaamattoman luonnon taloudellisen hyödyn, mutta uskonnolliset siirtokuntalaiset suhtautuivat muokkaamattomaan luontoon peläten. Myös osa kaupallisten siirtokuntien asukkaista suhtautui tällä tavalla. Sekä kaupallisten, että uskonnollisten siirtokuntien asukkailla näkyi merkkejä protestanttisen työmoraalin vaikutuksesta luontokuvaan.

Yliopistojen tutkinnonuudistus 1970-luvulla : unelmia, radikalismia ja keskitettyä suunnittelua

Teema: Yliopistohistoria.

Pilatut lapset ja kurjat kasvattajat : perhesuhteiden säröjä 1700-luvun Englannissa

Referee-artikkeli

Korkeakoulujen osastot ja ainelaitokset kilpailuvaltiollistumisen rakentajina ja vastustajina 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa : tapaustutkimuksina Joensuu ja Lappeenranta

Referee-artikkeli

"A1 alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä" : uusien julkaisukäytänteiden omaksuminen ihmistieteissä 2000-luvulla

Referee-artikkeli

Yhdysvaltalaisten matkustajalentoyhtiöiden rahoituksellisen lentopolttoaineen hintasuojautumisen kustannusvaikutukset 2000-luvulla

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden harjoittama rahoituksellinen lentopolttoaineen hintasuojaus on vaikuttanut niiden keskimääräisiin polttoainekustannuksiin 2000-luvun aikana. Lisäksi tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen muodossa tarkastella lentopolttoaineen hintariskiä ja siltä suojautumista. Aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt rahoitusasemaan liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Tässä tutkielmassa puolestaan tutkitaan suojauksen vaikutusta tarkasteltavien lentoyhtiöiden liiketoiminnan kustannuksiin. Lentopolttoaineen hintasuojauksen kustannusvaikutuksia arvioidaan regressiomallilla, jossa selitettävänä muuttujana on lentoyhtiön keskimääräinen polttoainekustannus. Selittävinä muuttujina puolestaan toimivat seuraavan vuoden arvioiduista polttoainehankinnoista rahoituksellisin keinoin suojattujen hankintojen osuus sekä lentopolttoaineen keskimääräinen markkinahinta kunakin tarkasteluvuonna. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä yhdysvaltalaisesta lentoyhtiöstä ja niiden 2000-luvulla vuosikertomuksissaan raportoimista tiedoista liittyen polttoainekustannuksiin ja rahoitukselliseen polttoaineen hintasuojaukseen. Lisäksi lentopolttoaineen keskimääräiset vuotuiset markkinahinnat tarkastelujakson ajalta haetaan Yhdysvaltain energiainformaatiota välittävän viranomaisen verkkotietokannasta. Johtopäätöksenä todetaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden rahoituksellisen polttoaineen hintasuojauksen vähentäneen niiden keskimääräisiä polttoainekustannuksia 2000-luvun aikana. Lentopolttoaineen markkinahinnan todetaan vaikuttavan kustannuksiin reilusti lentoyhtiöiden suojaustoimenpiteitä voimakkaammin. Lisäksi aiempiin tutkimuksiin ja toisaalta tässä tutkielmassa estimoitavan mallin autokorreloituvaan luonteeseen nojaten todetaan, että tämän mallin selittävät muuttujat eivät ole ainoat keskimääräisiin polttoainekustannuksiin vaikuttavat tekijät. Yhteenvetona todetaankin tarkempaa lisätutkimusta tarvittavan, jotta tämän tutkielman tulokset voidaan luotettavammin yleistää.