The OSCE marks 40 years since the Helsinki Final Act: Its principles are more valid than ever. CEPS Essay No. 19, 24 July 2015

Forty years after world leaders from Vancouver to Vladivostok signed up to the ten principles of the Helsinki Final Act, in this CEPS Essay Erwan Fouéré considers the historic significance of the agreement that laid the foundations for today’s Organization for Security and Co-operation in Europe. The author concludes with a number of recommendations that recall the principles of the Helsinki Final Act of 1975 and argues that, if participating states are willing to uphold them, these principles have even greater relevance today for the resolution of Europe’s complex and protracted conflicts.

CSCE Commission examines: "Africa's Helsinki" : the Conference on Security, Stability, Development, and Cooperation in Africa (CSSDCA) in South Africa, Namibia, Kenya, and Nigeria (Codel Deconcini: August 4 to 19, 1991) /

"October 1991."

Implementation of the Helsinki accords : hearing before the Commission on Security and Cooperation in Europe, One Hundred Third Congress, first session, European perspective on Bosnian conflict, February 22, 1993.

"CSCE 103-1-3."

The Helsinki Follow-Up Meeting of the Conference on Security and Co-operation in Europe, March 24-July 8, 1992 : a report /

Shipping list no.: 92-0664-P.

A thematic survey of the documents of the Moscow Helsinki Group /

"May 12, 1981."

U. S. Embassy Office Building, Helsinki, Finland, 1975 (unbuilt project)

[Conceptual Sketch of Site Plan], untitled. Green and black ink sketch on tracing paper, 18x27 inches [from photographic copy by Lance Burgharrdt]

U. S. Embassy Office Building, Helsinki, Finland, 1975 (unbuilt project)

[Roof Study], untitled. Ink and blue pencil sketches on tracing paper, 15 1/2 x 18 inches [from photographic copy by Lance Burgharrdt]

U. S. Embassy Office Building, Helsinki, Finland, 1975 (unbuilt project)

[Roof Study], untitled. Ink sketches on tracing paper, 17x18 inches [from photographic copy by Lance Burgharrdt]

U. S. Embassy Office Building, Helsinki, Finland, 1975 (unbuilt project)

Embassy Window [Studies] (#49). Blue ink sketches on notebook paper, 8 1/2 x 11 inches [from photographic copy by Lance Burgharrdt]

U. S. Embassy Office Building, Helsinki, Finland, 1975 (unbuilt project)

Embassy Window Studies. Blue ink sketches on notebook paper, 8 1/2 x 11 inches [from photographic copy by Lance Burgharrdt]

Suomalaisten julkisesti listattujen senttiosakkeiden suoriutuminen verrattuna OMX Helsinki Small Cap -indeksin muihin osakkeisiin

Senttiosakkeista tehtyjä tutkimuksia on olemassa hyvin rajoitetusti, ja ne ovat keskittyneet lähinnä senttiosakelistautumisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia julkisesti noteerattuja senttiosakkeita ja niiden suoriutumista kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2006–2015. Tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisiin julkisesti noteerattuihin senttiosakkeisiin sijoittaminen kannattavaa toimintaa ja minkälaisia tuottoja on odotettavissa senttiosakkeisiin sijoittamalla. Tutkimusaineisto koostui tutkielmassa tehdyn määritelmän mukaisista senttiosakkeista ja muista Small Cap -indeksin osakkeista, joita kutsuttiin puolestaan ei-senttiosakkeiksi. Tuotot laskettiin osakkeiden päivittäisistä tuottoindekseistä. Tuottoja verrattiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tuottojen tarkastelun tueksi senttiosakkeille ja ei-senttiosakkeille laskettiin seuraavat menestysmittarit: Sharpen luku, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Lopuksi verrattiin vielä seuraavia tunnuslukuja: ROE (%), E/P-luku, P/B-luku, osinkotuotto-% ja velan suhde omaan pääomaan (%). Saatujen tulosten perusteella suomalaiset julkisesti noteeratut senttiosakkeet ovat lyhyellä aikavälillä kannattavia sijoituskohteita, mutta mitä pidemmäksi tarkasteluperiodi kasvoi, sitä huonommin ne suoriutuivat. Lisäksi senttiosakkeet hävisivät kaikilla tarkasteluperiodeilla ei-senttiosakkeille. Suurimmat positiiviset tuotot olivat kuitenkin yksittäisillä senttiosakkeilla. Senttiosakkeisiin havaittiin liittyvän paljon riskejä, kuten suuri volatiliteetti, suuret negatiiviset tuotot ja konkurssin mahdollisuus. Myös kaikki menestysmittarit ja tunnusluvut indikoivat senttiosakkeiden olevan ei-senttiosakkeita huonompia sijoituskohteita. Sijoittajien on oltava erityisen tarkkoja senttiosakkeiden kanssa, sillä niihin sijoittaminen on pitkälti verrattavissa uhkapelaamiseen.