2012 Annual Report for Appropriations from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund and Revenue Bonds Capitals II Fund to the Watershed Improvement Fund

The Watershed Improvement Fund and the Watershed Improvement Review Board (WIRB) were created in 2005. This statute is now codified in Iowa Code Chapter 466A. The purpose of the Watershed Improvement Fund is to enlmnce the water quality and flood prevention efforts in the state through a variety of impairment-based, locally­ directed watershed improvement projects. These projects are awarded grants through a competitive application process directed by the WIRB. Appropriations to the Fund do not revert except for the Capital Revenue Bonds II (RCB2) appropriation. Interest eamed on the moneys on the Fund are also retained in the Fund and are used to fund projects or pay per diem and expenses of the WIRB members. Starting July 1, 2012, the Fund is also receiving Animal Agriculture Compliance Fund Penalties. In state fiscal years 2009 (SFY2009) and 2010 (SFY2010), the Watershed Improvement Fund was appropriated $5,000,000 from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund (RIIF). In SFY2011, the Watershed Improvement Fund was appropriated $2,000,000 from the Revenue Bonds Capitals II Fund (RBC2). No appropriation was received in fiscal year 2012. In SFY 2013, the Watershed Improvement Fund was appropriated $1,000,000 from the RIIF.

2013 Annual Report for Appropriations from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund and Revenue Bonds Capitals II Fund to the Watershed Improvement Fund

The Watershed Improvement Fund and the Watershed Improvement Review Board (WIRB) were created in 2005. This statute is now codified in Iowa Code Chapter 466A. The purpose of the Watershed Improvement Fund is to enhance the water quality in the state through a variety of impairment-based, locally-directed watershed improvement projects. These projects are awarded grants through a competitive application process directed by the WIRB. Appropriations to the Fund do not revert except for the Capital Revenue Bonds II (RCB2) appropriation. Interest earned on the moneys on the Fund are also retained in the Fund and are used to fund projects or pay per diem and expenses of the WIRB members. Starting July 1, 2012, the Fund is also receiving Animal Agriculture Compliance Fund Penalties. In state fiscal years 2009 (SFY2009) and 2010 (SFY2010), the Watershed Improvement Fund was appropriated $5,000,000 from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund (RIIF). In SFY2011, the Watershed Improvement Fund was appropriated $2,000,000 from the Revenue Bonds Capitals II Fund (RBC2). No appropriation was received in fiscal year 2012. In SFY 2013, the Watershed Improvement Fund was appropriated $1,000,000 from the RIIF.

2014 Annual Report for Appropriations from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund and Revenue Bonds Capitals II Fund to the Watershed Improvement Fund

The Watershed Improvement Fund and the Watershed Improvement Review Board (WIRB) were created in 2005. This statute is now codified in Iowa Code Chapter 466A. The purpose of the Watershed Improvement Fund is to enhance the water quality in the state through a variety of impairment-based, locally-directed watershed improvement projects. These projects are awarded grants through a competitive application process directed by the WIRB. Appropriations to the Fund do not revert except for the Capital Revenue Bonds II (RCB2) appropriation. Interest earned on the moneys on the Fund are also retained in the Fund and are used to fund projects or pay per diem and expenses of the WIRB members. Starting July 1, 2012, the Fund is also receiving Animal Agriculture Compliance Fund Penalties. In state fiscal years 2009 (SFY2009) and 2010 (SFY2010), the Watershed Improvement Fund was appropriated $5,000,000 from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund (RIIF). In SFY2011, the Watershed Improvement Fund was appropriated $2,000,000 from the Revenue Bonds Capitals II Fund (RBC2). No appropriation was received in fiscal year 2012. In SFY 2013, the Watershed Improvement Fund was appropriated $1,000,000 from the RIIF.

Road Use Tax Fund Efficiency Report savings status, December 31, 2015

Senate File 2355, 85th General Assembly, states the Iowa Department of Transportation shall submit annual reports regarding the implementation of efficiency measures identified in the “Road Use Tax Fund Efficiency Report,” January 2012. This report shall provide details of activities undertaken in the previous year relating to one-time and long-term program efficiencies and partnership efficiencies. Issues to be covered in the reports shall include but are not limited to savings realized from the implementation of particular efficiency measures; updates concerning measures that have not been implemented; efforts involving cities, counties, other jurisdictions, or stakeholder interest groups; any new efficiency measures identified or undertaken; and identification of any legislative action that may be required to achieve efficiencies.

FY2015 Equipment and Vehicle Revolving Fund report

The Equipment and Vehicle Revolving Fund report covers all equipment and vehicle purchases through the highway materials and equipment revolving fund during FY 2015.

FY'15 Biodiesel Fuel Revolving Fund Expenditures Report

Pursuant to Iowa Code section 307.20, the biodiesel fuel revolving fund (Fund) was created and is to be used to purchase biodiesel fuel for use in the Department of Transportation’s vehicles. The act directed that the Fund receive money from the sale of EPAct credits banked by the DOT on the effective date of the act, monies appropriated by the General Assembly, and any other monies obtained or accepted by the DOT for deposit in the Fund. This report is of the expenditures made from the Fund during FY 2015.

2015 Annual Report for Appropriations from the Rebuild Iowa Infrastructure Fund and Revenue Bonds Capitals II Fund to the Watershed Improvement Review Fund

This is the annual appropriations report submitted on behalf of the Watershed Improvement Review Board (WIRB).

Watershed Improvement Fund and Watershed Improvement Review Board, 2013

2013 yea end summary for the Watershed Improvement Fund.

WLAN ja logistiikka-ala

Tästä insinöörityöstä pyrittiin luomaan käytännönläheinen opas logistiikka-alan yritysten WLAN-ratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Insinöörityössä on tiivistetty käytännös-ä parhaiksi todetut metodit ja teoreettinen tieto langattomista verkoista. Työn tarkoituk-sena oli kehittää ja parantaa yrityksen langattomien lähiverkkojen yksikön toimintaa ja luoda kattava opas yksikköön saapuville työntekijöille. Logistiikka-alalla WLAN-tekniikka on mahdollistanut varastoissa langattoman työskentelyn, joka on näkynyt nopeudessa ja kustannustehokkuudessa. Logistiset varastot ovat haasteellinen ympäristö WLAN-verkoille, mutta koko ajan kehittyvän tekniikan ansiosta varastoihin on mahdollista luoda nopea ja luotettava langaton lähiverkko. Insinöörityön teoreettisessa osiossa käsitellään muun muassa WLAN-tekniikan historiaa, standardeja ja yleisesti WLAN-tekniikkaa. Työssä tutustutaan myös WLAN-antenneihin, laitteistoihin ja tietoturvallisuuteen. Käytännön tutkimustyö toteutettiin kahden vuoden aikana WLAN-verkkojen ylläpidon, suunnittelun ja toteutuksen muodossa. Näiden vuosien aikana onnistuttiin kehittämään käytettyjä menetelmiä ja luomaan uusia lähestymistapoja, sekä toteuttamaan useita on-nistuneita WLAN-verkkoja. Työssä esitellään teoreettisen suunnittelun lisäksi kaksi kappa-letta onnistuneesti toteutuneita WLAN-ratkaisuja.

The Persistence of Finnish Equity Fund Performance

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö suomeen sijoittavilla osakerahastoilla menestyksen pysyvyyttä. Tutkimusaineisto koostuu kaikista suomalaisista osakerahastoista, jotka toimivat ajanjaksolla 15.1.1998-13.1.2005. Aineisto on vapaa selviytymisvinoumasta. Suorituskyvyn mittareina käytetään CAPM-alfaa sekä kolmi- ja nelifaktori-alfaa. Empiirisessä osassa osakerahastojen menestyksen pysyvyyttä testataan Spearmanin järjestyskorrelaatiotestillä. Evidenssi menestyksen pysyvyydestä jäi vähäiseksi, vaikkakin sitä esiintyi satunnaisesti kaikilla menestysmittareilla joillakin ranking- ja sijoitusperiodin yhdistelmillä. CAPM-alfalla tarkasteltuna tilastollisesti merkitsevää menestyksen pysyvyyttä esiintyi selvästi useammin kuin muilla menestysmittareilla. Tulokset tukevat viimeaikaisia kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan menestyksen pysyvyys riippuu usein mittaustavasta. Menestysmittareina käytettyjen regressiomallien merkitsevyystestit osoittavat multifaktorimallien selittävän osakerahastojen tuottoja CAPM:a paremmin. Lisätyt muuttujat parantavat merkittävästi CAPM:n selitysvoimaa.

Closed-End Fund Discount -Case: Norvestia & Neomarkka

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, kuinka suljettuja sijoitusrahastoja tulisi arvioida, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi suljetut sijoitusrahastot arvostetaanalennuksella suhteessa niiden substanssiarvoon. Aiemmat yritykset selittää suljettujen rahastojen substanssialennusilmiö esitettiin kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin aineistotutkimus- ja kyselytutkimusmenetelmin hyödyntäen suomalaisia suljettuja sijoitusrahastoja Norvestia Oyj:tä ja Neomarkka Oyj:tä. Teoriaosiossa esitettiin, kuinka substanssialennus on kausaalisten tekijöiden ja markkinatunnelman funktio. Suljettu sijoitusrahasto arvostetaanyli tai alle substanssiarvonsa riippuen johdon aiheuttamien kustannusten, heikosti informoitujen sijoittajien ja rahaston ulkoisen epälikviditeetin suhteesta johdon suorituskykyyn, rahaston avaamisen mahdollisuuteen ja sisäisiin likviditeettietuihin. Suomalaiset suljetut sijoitusrahastot arvostetaan alle substanssiarvonsa mahdollisesti johdon heikon suorituskyvyn, sopimuseriarvoisuuden, heikosti informoitujen sijoittajien läsnäolon ja rahaston osakkeiden epälikviditeetin takia.

Obstrução em alça fechada com ruptura do ceco: aspectos na tomografia computadorizada - relato de um caso

A obstrução intestinal em alça fechada determina uma situação de extrema gravidade, com conseqüências sérias, podendo por vezes levar ao óbito. Os autores descrevem um caso de obstrução intestinal secundária a câncer no sigmóide, destacando a importância da tomografia computadorizada na análise das alterações patológicas na rotina de abdome agudo.

Kouluruokailun kehittäminen Pikku Huopalahden ala-asteen koulussa: koululaisten, vanhempien, opettajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä

Tämä opinnäytetyö on osa laajempaa kouluruokailuhanketta, joka liittyy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamaan elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:aan. Tämän opinnäytetyön pääongelma oli ”Miten kouluruokailua voitaisiin kehittää siten, että koululaiset söisivät enemmän lautasmallin mukaista kouluruokaa, kouluruokailu voitaisiin integroida enemmän opetukseen ja koululaisten suhtautuminen kouluruokailuun muuttuisi myönteisemmäksi?” Tutkimuksessa oli kolme erityisnäkökulmaa: kouluruokailuympäristönäkökulma, tähderuokanäkökulma ja lautasmallinäkökulma. Empiirinen aineisto kerättiin syys-lokakuussa 2007 Pikku Huopalahden ala-asteen oppilaille, vanhemmille ja opettajille/kouluterveydenhoitajille/keittiöhenkilökunnalle laadituilla kyselylomakkeilla sekä kouluruokailuvastaavan haastatteluun tarkoitetulla teemahaastattelurungolla. Kyselylomakkeen täyttämisen yhteydessä oppilaille esiteltiin kouluruokailuhankkeeseen liittyvää materiaalia (lautasmallijuliste, tytöt & ruoka-, pojat & ruoka-, ravinto ja liikunta tasapainoon- ja ota maidosta mallia -esitteet). Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 48 oppilasta, jotka olivat kuudennella luokalla. Näiden oppilaiden vanhemmilta saatiin vastauksia kyselylomakkeeseen yhteensä 22 kappaletta. Opettajilta, kouluterveydenhoitajalta ja keittiöhenkilökunnalta saatiin vastauksia 6 kappaletta. Lisäksi kouluruokailuvastaavan kanssa suoritettiin teemahaastattelu. Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin ryhmittäin SPSS-ohjelmalla. Empiiristä kvantitatiivista SPSS-aineistoa analysoitiin jakaumien, keskiarvojen, moodien, mediaanien, ristiintaulukoiden, pylväs- ja ympyrädiagrammien avulla, sekä kvalitatiivista lauseentäydennystekniikan avulla saatua aineistoa teemoittelemalla. Tulosten mukaan koululaisten asenne kouluruokailua kohtaan on melko positiivinen. Maidon ja leivän syöntiä tulisi lisätä, jotta lautasmallin mukainen ateria toteutuisi entistä paremmin. Koululaisista tytöt jättävät yleensä selkeästi enemmän tähderuokaa kuin pojat ja tuloksista selvisi myös, että suurin osa koululaisista ruokailee iltaisin perheen kanssa. Kehittämisehdotuksista selvisi, että pääruoan, salaatin ja raasteen osalta niitä syötäisiin enemmän, jos ne olisivat parempaa ja valikoima olisi monipuolisempaa. Maidon osalta neljännes oppilaista ilmoitti juovansa maitoa enemmän, jos tykkäisivät siitä. Myös melkein neljännes vastasi juovansa maitoa enemmän, jos se olisi kylmempää. Leivän syönnin osalta oli selkeä toivomus monipuolisemmasta leipävalikoimasta. Kehittämisehdotuksista selvisi myös, että välipalatarjoilulle olisi kysyntää.