Harvennuslehtikuusen (Larix sibirica) saatavuus ja soveltuvuus parkettiteollisuuden tarpeisiin

Diplomityön tavoitteena oli selvittää Suomessa olevat lehtikuusivarannot sekä niiden ikäjakauma. Lisäksi pyrittiin testaamaan erityyppisten laatuluokitteluohjeiden soveltumista harvennuslehtikuusesta tehdylle sahatavaralle. Viimeisenä tavoitteena oli siperianlehtikuusen fysiologisten ominaisuuksien tutkiminen etenkin uuteaineiden osalta. Näiden päämäärien yhteinen tavoite oli kehittää lehtikuusen käyttöä parkettiteollisuudessa. Lehtikuusialueiden kartoitus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Empiirisen osion tutkimustulokset perustuivat koesahauksiin, joissa sahattiin 315 lehtikuusipölliä, joiden latvaläpimitta vaihteli 80 - 280 mm. Pöllit olivat kolmesta eri-ikäisestä leimikosta, mutta niillä oli sama kasvupaikkatyyppi. Ennen sahausprosessia nämä pöllit mitattiin ja laadutettiin. Sahausprosessi suoritettiin läpisahauksena asetteen ollessa 25 ja 50 mm. Särmäämättömät saheet mitattiin tuoreina ja laadutus suoritettiin tilastollisin menetelmin, koska käytettiin kolmea erityyppistä laadutusohjetta. Lehtikuusen ominaisuuksien tutkiminen perustui harvennushakkuista saatuihin näytekiekkoihin, josta mitattiin sydänpuuosuus, tiheys, kosteus ja uuteainepitoisuudet. Lisäksi mittaus suoritettiin erikseen pinta- ja sydänpuulle.Tuloksista havaittiin, että tukkilaatuluokat sopivat vain isoille lehtikuusitukeille, mutta sahatavaranohjeistukset antoivat kohtuullisia lajittelujakaumia. Fysiologisista ominaisuuksista selvisi lineaarisen regressioanalyysin avulla, että pintapuun uuteainemäärät korreloivat keskimääräisen kuivatuoretiheyden kanssa. Sydänpuumittausten tulokset olivat korkeammalla tasolla kuin mitä kirjallisuudesta selvisi. Lisäksi havaittiin lehtikuusen tiheyden kasvavan 20-40 vuoden välillä merkittävästi, kun mittauspiste on tyvessä.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito. - Osio 6: hammashoitopalvelut, niiden sisältö ja saatavuus

Opinnäytetyömme Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito on osa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hammashuollon ja Vanhainkotien ja palveluasumisen asiakkaiden yhteistä hammashoidon kehittämishanketta. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia sekä Helsingin sosiaaliviraston vanhusten palveluiden vastuualueen yksikkö. Projektin tavoite on kehittää ja yhdenmukaistaa Helsingin kaupungin palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa olevien asukkaiden suun terveydenhoitokäytänteitä lisäämällä hoitohenkilöstön valmiuksia motivoida ja kannustaa asukkaita päivittäisessä suunhoidossa. Tavoitteena on myös aktivoida asukkaita oman suunsa hoitoon asukkaiden hyvän olon edistämiseksi ja toimintakyvyn kohtentamiseksi. Projekti toteutettiin nk. toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoriaosuudet sisälsivät seuraavat sisältöteemat: ikääntyminen ja suu, vanhuksen tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus, vanhuksen yleissairauksien ja suusairauksien vastavuoroinen yhteys, ikääntyneen hyvä ravitsemus, vanhuksen päivittäinen suunhoito sekä hammashoitopalveluiden sisältö ja saatavuus. Teoriaan pohjautuen suuhygienistiryhmämme SD05K1 suunnitteli koulutuksen Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito ja koulutti kaikkien Helsingin kaupungin palvelutalojen henkilökunnan. Koulutustilaisuuksiin osallistui myös palvelutalon asukkaita. Koulutustilaisuudet järjestettiin 2-3 henkilön tiimeissä. Tiimimme vastuualue on Hammashoitopalveluiden sisältö ja saatavuus. Hammashoitopalveluiden sisältö -osuudessa käsittelemme hammashoidon tarjoavaa henkilökuntaa sekä hammashoidossa tehtäviä eri toimenpiteitä. Hammashoitopalveluiden saatavuus -osuus käsittelee julkisen ja yksityisen hammashuollon toimipaikkoja, joista hammashoitopalveluita voi hakea sekä sitä, kenelle palvelut on tarkoitettu ja mitä taloudellisia helpotuksia hammashoitopalveluiden käyttäjän on mahdollista hakea. Palvelutaloissa pitämissämme opetustilaisuuksissa havaitsimme, että suun hoitoa koskevalle asiantuntemukselle on tarvetta. Hyvä suun terveys liittyy olennaisena osana yksilön yleisterveyteen, ja sen ylläpitäminen vaatii hoitohenkilökunnalta vankkaa tietopohjaa käytännön toteuttamisen tueksi.

Biopolttoaineiden saatavuus ja hankintalogistiikka Kaakkois-Suomessa

"Biopolttoaineiden saatavuus ja hankintalogistiikka Kaakkois-Suomessa" -hankkeen tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja paikkaan sidottua tietoa energiatuotantoon soveltuvan biomassan saatavuudesta ja biomassapotentiaalin tehokkaan käytön mahdollistavasta logistiikkajärjestelmästä Kaakkois-Suomen alueella. Tarkastelussa mukana olleet polttoaineet eli metsä- ja peltobiomassat sekä turve ovat ns. paikallisia polttoaineita, joiden hankinta tapahtuu maaseudulta, ensisijaisesti mahdollisimman läheltä kutakin käyttöpaikkaa. Hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia lisätä paikallista polttoaineenhankintaa, kuljetusmääriä ja -kalustoa järkevästi 2010-luvulla toteutettavan energiapolitiikan myötä kasvavan polttoainetarpeen puitteissa. Rautatie- ja vesitiekuljetusten hyödyntämistä logistiikassa tutkittiin kahden tapaustutkimuksen avulla. Tutkittavia asioita olivat myös tuotantoketjujen lisääntyvä työvoimatarve sekä maantieteellisesti laajenevan raaka-ainehankinnan kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tärkeimpinä tuloksina saatiin tietoa siitä, kuinka laajalle alueelle biopolttoaineiden hankinta eri asiantilojen vallitessa Kaakkois-Suomen alueella ulottuu, ja millaisia hankintalogistiikkaan liittyviä ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön alueellisen polttoainepulan muodostuessa. Logistiikan kannalta Kaakkois-Suomen etuja ovat monipuoliset kuljetusverkostot, mutta toisaalta varsinkin hyvät yhteydet ulkomaille rajoittavat paikallisesti investointiaktiivisuutta bioenergian tuotanto- ja käsittelykaluston osalta. Lisäksi maaseudun yrittäjien keskuudessa epävarmuutta aiheuttavat heilahtelevat raakapuumarkkinat ja muuttuva energiatukipolitiikka.

Painetun aineiston saatavuus Suomessa

Pentti Vattulaisen esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä

Painetun aineiston saatavuus

Anna-Maria Soininvaaran esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä

Yliopistojen henkilökunnan kotimaisten tieteellisten julkaisujen määrä ja saatavuus 2011-2012

Tausta-aineistoa ja laskelmia Jyrki Ilvan ja Johanna Liljan laatimaa selvitystä "Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen : selvitys mahdollisista rahoitusmalleista" varten.