Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus

Summary: Commitment to the work organization and trust

Minuusprosessit, luottamus ja yhteistyö verkostoituvassa työelämässä

Summary: Self-processes, trust and cooperation in an increasingly networked working life

Maine ja luottamus Reumakonsernissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää luottamuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä työyhteisössä ja löytää Reumakonsernin luottamuksen kehittämiskohteet. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka sekundaariaineistona käytetään Reumakonsernissa tehtyä mainetutkimusta ja Suomen laatupalkintoarvioijien Reumakonsernille antamaa palautetta. Primaariaineiston muodostavat tutkimuksen kohdeorganisaation kahdentoista keskijohdon edustajan teemahaastattelut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Reumakonsernin luottamuksen kehittämiskohteet liittyvät institutionaalisessa luottamuksessa rakenteelliseen takuuseen eli vastuusuhteiden selkiyttämiseen ja yhteisten toimintasääntöjen määrittämiseen. Ihmisten välisen luottamuksen kehittämiskohteet ovat osaamiseen luottaminen ja luotettavuuteen liittyvät tekijät: lupausten pitäminen ja luottamuksellisuus. Reumakonsernin luottamuksen kehittäminen edellyttää sellaisen yhteisen vuorovaikutuskulttuurin luomista, joka mahdollistaa yhteisten kokemusten synnyn ja tätä kautta yhteisten arvojen ja tavoitteiden sisäistämisen.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Luottamus sankareihin. Case: Intensium Ltd

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan pienen suomalaisen yrityksen edustamien arvojen vaikutusta luottamuksen syntymiseen kaupankäynnin osapuolten välille. Tutkimus on tapaustutkimus Tutkimuksen teoriaosassa tutkitaan kirjallisuuden pohjalta, arvojen ja luottamuksen suhdetta. Tutkielmalla pyritään selvittämään tarkasti se välittyykö case-yrityksen sisältä luottamusta synnyttäviä arvoja yrityksen asiakkaille, sekä mitkä arvot synnyttävät luottamusta. Teorian pohjalta laadituilla teemahaastattelu aiheilla, tutkitaan asiakkaiden käsityksiä, suhtautumista ja arvojen välittymistä luottamuksen suhteen. Tutkielman avulla pyritään myös generoimaan neuvoja case-yrityksen työntekijöille, sekä antamaan suuntaa yrityksessä käytävälle arvokeskustelulle.

Luottamus sosiaalisen pääoman osana

Tutkielman tarkoituksena on tutkia luottamuksen ja toteutuneen sosiaalisen pääoman välistä suhdetta. Tavoitteena on tarkastella luottamuksen suhdetta sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin, kuten toisten tukemiseen, yhteistyöhön, luotettavuuteen sekä tehokkuuteen. Luottamus määritellään halukkuudeksi ottaa riski yhteistyösuhteessa. Luottamuksen perusta jakautuu kognitiiviseen eli järkiperäiseen ja affektiiviseen eli tunnepitoiseen luottamukseen ja näitä luottamuksen käsitteitä tarkastellaan yrityksen sisällä sekä horisontaalisesta (työntekijän luottamus toiseen työntekijään) että vertikaalisesta (työntekijän luottamus esimieheen ja ylimpään johtoon) näkökulmasta. Luottamuksen tasot kuvaavat osaltaan luottamuksen ja samalla koko yhteistyösuhteen kehittymistä. Työssä esitetään, että sosiaalinen pääoma on mielekästä jakaa potentiaaliseen ja toteutuneeseen sosiaaliseen pääomaan. Potentiaalisella sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisia suhteita ja vastavuoroisuuden periaatteita, arvoja ja normeja sekä luottamusta. Toteutuneella pääomalla on sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Tässä keskitytään lähinnä sosiaalisen pääoman positiivisiin seurauksiin.

Luottamus alueellisessa yhteistyössä. Case: Etelä-Karjala

Tutkimuksen päätavoitteena on kyselytutkimuksen avulla selvittää, ovatko Etelä-Karjalan alueella 1990-luvun lopulla ja sen jälkeen toteutetut elinkeinostrategiat auttaneet alueen eri toimijoiden välisen luottamuksen synnyttämisessä ja vahvistamisessa sekä, mikä on luottamuksen nykytila. Keskeisinä alatavoitteina tutkimuksessa on selvittää, ovatko jotkin toimijat vahingoittaneet toimijoiden välistä luottamusta ja millä tavalla sekä selvittää millaisia ongelmia ja esteitä Etelä-Karjalassa on edelleen alueen eri toimijoiden välisen luottamuksen ja yhteistyön rakentumisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Teoriaosassa tarkastellaan luottamusta, yhteistyötä, kumppanuutta, verkostoitumista sekä alueellista yhteistyötä. Empiirisessä osassa tarkastellaan Etelä-Karjalassa toteutettuja elinkeinostrategioita ja kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimustulokset osoittavat, että Etelä-Karjalassa 1990-luvun lopulla ja sen jälkeen toteutetut elinkeinostrategiat ovat synnyttäneet luottamusta alueen eri toimijoiden välille, luottamustaso on korkeampi kuin ennen ja sitä voidaan pitää melko korkeana.

Elokuva voimaantumisen välineenä

Opinnäytetyössäni pohdin elokuvan edellytyksiä toimia voimaantumisprosessin välineenä. Voimaantuminen ymmärretään tässä ihmisen sisäisen voimantunteen kasvun prosessiksi. Se liittyy itsetunnon vahvistumiseen, oman identiteetin selkiytymiseen ja elämänmyönteisyyden lisääntymiseen. Tutkimuskohteenani on elokuvaprojekti, jonka tein yhdessä isoveljeni Ilkan kanssa. Ilkalla on aspergerin syndrooma, eräs autismin muoto. Projektin tavoitteena oli elokuvanteon kautta edesauttaa Ilkan kokemusta itsestään oman elämänsä päähenkilönä ja lisätä näin hänen vaikuttamismahdollisuuksiaan elämään. Projektin tuotteena syntyi lyhytelokuva Ukkometso on a Road to Town sekä sen valmistumista kuvaava dokumenttielokuva Hyvä tekosyy, joka heijastelee omaa voimaantumistani suhteessa veljeyteemme projektin kautta. Projektista saamiani kokemuksia vertaan voimaantumista, taidekasvatusta, elokuvatutkimusta ja psykologiaa käsittelevään teoreettiseen lähdeaineistoon. Asetan Ukkometso-projektin laajempaan tarinallisen identiteetin kontekstiin, jonka mukaan identiteetit rakentuvat paloista, osatarinoista aktiivisen ja sosiaalisen rakentamisen tuloksena. Vertauskuvallinen taide nähdään syvällisenä ja turvallisena tapana käsitellä minuuden palasia. Lähdeaineiston perusteella voimaantumisen edellytyksiksi elokuvaprojektissa nousevat osanottajien tasavertaisuus, keskinäinen avoimuus ja luottamus sekä voimaantuvan henkilön oikeus määritellä tavat, joilla hänestä kerrotaan ja hänet esitetään. Auttajan tehtävä on tukea halutun tarinan ja vaikutelman syntymistä, ei ajaa omia taiteellisia näkemyksiään. Elokuva voi edesauttaa voimaantumista kolmella tasolla. Elokuva on todellisuudesta etäännytetty, mutta se koetaan todellisena. Toden ja illuusion väliin jää tila elämänkokemusten uudelleentulkinnalle ja itsensä reflektiiviselle tarkastelulle. Toisaalta elokuva on sanoman välittämistä tunteen keinoin: se ylittää fyysisiä ja henkisiä välimatkoja, eikä edellytä yhtä yhteistä kieltä tekijän ja katsojan välillä. Kolmanneksi, luottamuksen kautta rakennettu kuvaustilanne tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa ekshibitionistista tarvettaan, joka on vahvasti yhteydessä itsearvostuksen kokemukseen. Tällainen kuvaustilanne on myös otollinen kuvaajan ja kuvattavan ihmissuhteen kasvualusta.

Evolution of Ba and Role of Absorptive Capacity in Collaboration between MNCs and Chinese Universities in China

During the recent years, collaboration with Chinese universities has aroused growing interest among multinational companies (MNCs). Cross-cultural university-industry (U-I) collaboration creates various challenges in collaborative knowledge creation and innovation due to the differences e.g. between university and company motivation, objectives and activities. Also different values, norms, and means of actions result often in collisions and misunderstandings. This thesis examines the establishment of the relationships and the evolution of the collaboration between MNCs and Chinese universities. Empirical findings underscore that the partners in collaboration are required to possess research interest as well as capability to acquire, assimilate and exploit new external knowledge. Time and communication have a critical role in the evolution of the collaboration. In China the personal relationships, guanxi, play an important role. Collaborative knowledge creation requires a platform, Ba, which enables the creation of common understanding, commitment, trust and mutual respect. Empirical data has been collected through interviewing company experts and academe of Chinese universities from ICT and forest industries as well as attending panel discussions and meetings with the experts from the field of study.