Aloittelevan käsityön opettajan haasteet ja ilot

Tässä tutkimuksessa selvitetään aloittelevien käsityön opettajien kokemia haasteita sekä iloja ja kuvataan heidän ammatillista kehittymistä sekä identiteetin rakentumista. Tutkimukseen osallistuvia aloittelevia käsityön opettajia on kolme, jotka ovat kaikki kokeneet uran aloituksen eri tavoilla. Kaikki tutkimukseen osallistuvat opettajat ovat valmistuneet Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä käsityön opettajaksi. Tutkimuksessa käytetään kerronnallisen tutkimuksen keinoja ja tutkimusaineistona käytetään kerronnallisena haastatteluna kerättyjä litteroituja haastatteluja. Tutkimusaineistoa analysoidaan narratiivien analyysin keinoin eli teemoittelemalla aineistoa sekä narratiivisen analyysin keinoin eli tuottamalla aineiston pohjalta uusi tarina. Tutkimuksen tuloksia verrataan tutkimuksiin muiden opettajien haasteista, iloista, ammatillisesta kehittymisestä ja identiteetin rakentumisesta. Tutkimuksesta selviää, että käsityön opettajien haasteet ja ilot ovat pääosin yhteneväisiä muidenkin opettajien kanssa, mutta myös aiemmista tutkimuksista poikkeavia haasteita ja iloja käsityön opettajilla löytyy. Käsityön opettajien ammatillinen kehittyminen ja identiteetin rakentuminen näyttäytyy tutkimuksessa hyvin yksilöllisenä ja toisistaan eroavana prosessina, mutta niistä on kuitenkin löydettävissä yhteneväisyyksiä toisiinsa sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin opettajien ammatillisen kehittymisen ja identiteetin rakentumisen malleihin.

El ejercicio y el desempeño musical: doce semanas de actividad física mejoran la capacidad de ejecución de un instrumento musical en estudiantes de conservatorio

Con el fin de evaluar los cambios que produce un programa de actividad física en la percepción que tienen los músicos sobre su capacidad de ejecución de un instrumento musical, se realizó una intervención con un programa de actividad física basado en la técnica Pilates, durante 12 semanas, en el Conservatorio de Música de la Universidad Nacional de Colombia, con estudiantes del programa de música instrumental. Se midieron parámetros de la aptitud física (capacidad cardiorrespiratoria, fuerza, flexibilidad y composición corporal) y de la percepción de la capacidad de ejecución (fatiga muscular, nivel de esfuerzo, dolor y fluidez) antes y después de la intervención. Los resultados arrojaron cambios positivos en la aptitud física logrando un aumento significativo en la flexibilidad y resistencia de los miembros inferiores en 14 participantes (70% de la muestra), y en la percepción de la capacidad de ejecución instrumental con el retraso en la aparición de la fatiga muscular mientras se está ejecutando el instrumento (30 minutos en promedio). Esto permite a los músicos abordar un repertorio extenso con menor fatiga, minimizando el riesgo de lesión o alteraciones musculo-esqueléticas que influyan directamente en su desempeño técnico y artístico.