Torneå

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Vue de Borgå

Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen, Historiallisia kuvia, 1993.

Hämeenkatu

Kuvalla myös nimeke ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi.

Helsingfors från N.W.

Helsingfors : A.W. Gröndahl A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Ulrikasborgs brunspark

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Nyslott

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Kuvaus Tampereen kaupungista pohjoispuolelta : pinx. J. Knutson

Helsingfors : K.E. Holm 1885, A. Weger

Wiborg

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Turun tuomiokirkko

Akvarellin kehyksessä vaikeasti luettavissa oleva saksankielinen teksti ja vuosiluku 1814. Akvarelli on signeeraamaton.

Wasa

Kaupunkinäkymä Vaasasta 1800-luvulta kuvattuna mereltä päin. Kuvassa seuraavat nimetyt rakennukset: Rosenbergs hus, Sandmans hus, Roschiers hus, f.d. Wasastjernska palatset, Danielsons hus, Hedmans hus, Levons Magazin, Levonska huset, Gotzmans hus, Trefaldighets kyrkan, Kihlmans-hus, Rådhuset, Baron Wredes hus, Grek kyrkan, Kasern, Ångbåtsbryggan, Residenset, Häktet.

Hiilidioksidin päästökaupan markkinatilanne vuoden 2005 alussa

Diplomityössä selvitettiin EU:ssa vuoden 2005 alusta alkavan päästökauppajärjestelmän toimintaympäristöä, sen taustaa ja sopimuksia joihin se pohjautuu. Varsinaisena tutkimusongelmana pyrittiin tunnistamaan muuttujat, jotka päästökaupan osalta vaikuttavat päästökaupan piirissä toimivaan yritykseen ja verrattiin eri toimijoita näiden tekijöiden avulla. Tekijöitä tarkasteltiin eri tasoilla niin, että ylimpänä tasona toimi koko maailman taso ja alimpana yksittäinen toimija. Näiden välissä tarkastelutasoina olivat EU:n laajuinen taso, yksittäisen maan laajuinen taso, sekä toimijaryhmän muodostaman toimialasektorin taso. Esimerkkinä näiden tekijöiden käytöstä toimijoiden vertailussa otettiin tarkasteltavaksi kolme suomalaista hiilivoimalaa: Lahtienergian omistama Kymijärven hiilivoimalaitos, Fortumin ja Teollisuuden voiman yhdessä omistama Meri-Porin hiilivoimalaitos sekä Helsingin Energian omistama Salmisaaren voimalaitos. Vertailu osoitti, että suurin laitoksista, eli Meri-Porin voimalaitos on suurimpien haasteiden edessä päästökaupan alkaessa, mutta toisaalta sillä on myös suurimmat resurssit selviytyä niistä.

"Hauska kaupunki, joka toimii" : Euroviisujen 2007 isäntäkaupunki suomalaisessa sanomalehdistössä

Hirviömaskeissa esiintynyt heviyhtye Lordi voitti Ateenassa vuonna 2006 järjestetyn Eurovision laulukilpailun. Tästä johtuen Suomi toimi seuraavan vuoden euroviisujen isäntämaana. Kisat järjestettiin Helsingissä Hartwall Areenalla toukokuussa 2007. Helsingin kaupunki päätti panostaa euroviisujen oheistapahtumiin totuttua enemmän. Euroviisujen aikaisilla toimillaan Helsingin kaupunki halusi luoda vision hauskasta kaupungista, joka toimii. Vision avulla Helsinki halusi vahvistaa kulttuuriprofiiliaan ja lisätä siten houkuttelevuuttaan kansainvälisessä kaupunkienvälisessä kilpailussa. Koska kaupunkikuva rakentuu asukkaille ja vierailijoille pitkälti median kautta, tässä työssä tutkitaan, millaista kaupunkikuvaa suomalainen sanomalehdistö loi kirjoituksillaan Helsingistä. Työn tavoitteena on myös selvittää, millaisista teemoista lehdistössä kirjoitettiin ja mihin sävyyn ja vahvistiko median luoma kaupunkikuva sitä imagoa, jota Helsinki elinkeinostrategiassaan tavoitteli. Työssä on käytetty menetelmänä tekstin laadullista analyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä. Ensisijaisena tutkimusaineistona on käytetty Helsingin kaupungin tiedotuksen ja viestinnän kokoamaa lehdistöaineistoa keväältä 2007. Toissijaisena aineistona on käytetty Helsingin kaupungin euroviisutyöryhmän lehdistötiedotteita sekä omia kokemuksia oheistapahtumien tuotantotiimin jäsenenä. Media-aineistosta erottuivat seuraavat teemat: matkailu ja turistit, liikennejärjestelyt, turvallisuus, kaupunkikuva ja strategia sekä kaupunkitapahtumat. Lehdistön kirjoittelu oli runsasta ja sävyltään hyväntahtoista. Kirjoituksista välittyi kuva onnistuneista tapahtumajärjestelyistä ja tyytyväisestä kaupunginjohdosta. Sanomalehdistön välittämän kuvan perusteella voidaan todeta, että Helsingin imago suvaitsevana ja kansainvälisenä kaupunkina, jossa on toimiva julkinen liikenne sekä turvallinen ja elävä keskusta, vahvistui. Matkailukohteena Helsingistä muodostui kuva puhtaana ja luonnonläheisenä joskin kalliina ja koleana kohteena. Parasta Helsingissä olivat ihmiset ja rento tunnelma.