A professional research and knowledge taxonomy for youth development : Communication, January 1990 - July 1991 : Volunteerism, January 1990 - July 1991 /

Includes indexes.

Entertainment education theory and practice in HIV/AIDS communication: a South Africa / United Kingdom comparison

Within development communication, gaps remain in theory and practice: communication innovations are taking place which either do not incorporate theory or fail to challenge the assumptions of development communication and HIV/AIDS theory. This can lead to the implementation of unsuccessful interventions that lack theoretical frameworks or to uninformed practice, making it difficult to replicate. Further, research has demonstrated that Entertainment Education (EE) interventions have a measurable impact on behaviour in areas such as HIV/AIDS prevention. Given the transitions in EE practice and evidence of its impact, EE theory and practice can contribute insight into these challenges. A pilot study investigated these dilemmas within the context of the monitoring and evaluation of development communication. Framing this discussion is the concept of South-North dialogue, using comparative analysis of EE interventions to distil lessons through contrasting experiences in two diverse settings. It holds as a principle that lessons from the experience of EE in the Southern context can inform lessons for the North. Further, comparison of the case studies can generate insights for the broader development communication field. We present four case studies, informed by key informant interviews, of EE interventions in the UK and South Africa. We address how communication is defined in planning, implementation and evaluation, highlighting how it often misses the importance of 'listening'. The case studies show that HIV/AIDS communication, and development communication more broadly, has not internalised ideas of evaluation and listening in communication. Successes in the case studies can be partially attributed to responsiveness and context-specificity rather than following rigid planning templates, such as those found in some development communication literature. This indicates the importance of flexibility and responsiveness to context for both development communication and HIV/AIDS communication.

Roadmapping for technology push and partnership: A contribution for open innovation environments

There are several tools in the literature that support innovation in organizations. Some of the most cited are the so-called technology roadmapping methods, also known as TRM. However, these methods are designed primarily for organizations that adopt the market pull strategy of technology-product integration. Organizations that adopt the technology push integration strategy are neglected in the literature. Furthermore, with the advent of open innovation, it is possible to note the need to consider the adoption of partnerships in the innovation process. Thus, this study proposes a method of technology roadmapping, identified as method for technology push (MTP), applicable to organizations that adopt the technology push integration strategy, such as SMEs and independent research centers in an open-innovation environment. The method was developed through action-research and was assessed from two analytical standpoints: externally, via a specific literature review on its theoretical contributions, and internally, through the analysis of potential users` perceptions on the feasibility of applying MTP. The results indicate both the unique character of the method and its perceived implementation feasibility. Future research is suggested in order to validate the method in different types of organizations (C) 2011 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Inclusão de uma criança com perturbação do espetro do autismo na creche: planificação e implementação de atividades promotoras de desenvolvimento

Projeto apresentado à Escola Superior de Educação de Lisboa para obtenção de grau de mestre em Ciências da Educação, especialidade problemas de cognição e multideficiência

Um olhar sobre a surdez: uma história de vida

Dissertação de mestrado em Educação Especial (área de especialização em Intervenção Precoce)

Servei de Generació d'Informes Corporatiu

Es vol crear un entorn de treball que permeti als diferents usuaris de l¿empresa, obtenir informació de les seves dades, tant a nivell de direcció, per propòsits de divulgació, ajuda a la presa de decisions, anàlisis i control, com a nivell de consulta de les dades de l¿operativa bàsica diària per diferents necessitats.

The Breakfast Club

The Breakfast Club was set up in January 2013. The aim of the breakfast club is to provide pupils with breakfast in a safe, structured and warm environment at the beginning of each school day so as to enhance their - Concentration- Attendance and punctuality- Nutrition- Social and personal development- Communication skills. The club is run by two parents and co-ordinated by the school principal. On average, 15 children attend the breakfast club each morning. A selection of cereals, fruit, toast and fruit juice are served each morning. All food is laid out in a buffet-style and children can serve themselves (with a little help from staff if needed). The breakfast club is part of the Pilot Programme of Breakfast Clubs which is funded through the Kellogg's Corporate Citizenship Fund. Part of theBreakfast Clubs Pilot Programme Initiative Type Breakfast Clubs Location Dublin 7 Target Groups Children ( 4-12 years) Funding The breakfast club is part of the Pilot Programme of Breakfast Clubs which is funded through the Kellogg's Corporate Citizenship Fund. Start 20th Jan 2013

Viestintä ravitsemusosaamisen kehittämisessä Case:Sairaalan ateriaprosessi

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia viestinnän merkitystä osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena oli tutkia, miten viestintä edistää ravitsemusosaamisen kehittämistä sairaalan ateriaprosessissa. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymyksiin, mitkä ovat ravitsemusosaamisen kehittämisen ja viestinnän tavoitteet, millä työyhteisöviestinnän foorumeilla uuden ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämiä muutoksia käsitellään ja millaisia työssä oppimisen prosesseja näillä foorumeilla on tunnistettavissa. Empirian näkökulmasta tutkimusta voidaan kuvata tapaustutkimukseksi. Tapauksena on sairaalan ateriaprosessi. Tutkimuksen valmistelevana aineistona käytettiin uutta ravitsemushoitosuositusta (Nuutinen ym. 2010), jota täydennettiin haastatteluaineistolla. Tutkimuksessa ovat edustettuina hoitotyön, ruokapalvelun ja ravitsemushoidon asiantuntemuksen näkökulmat sairaalasta sekä ammatti- ja aikuisopistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin teemakortiston ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ravitsemusosaamisen kehittämisen tavoitteena on uuden ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämien muutosten toteuttaminen sairaalan ravitsemushoidon prosesseissa ja tuotteissa. Ravitsemusosaamisen kehittämisen tavoitteena on tässä yhteydessä ateriaprosessin ja ruokapalvelun tuotteiden eli ruokavalioiden kehittäminen. Ravitsemushoidon kehittämisen tarkoituksena on asiakkaiden toipumisen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveydenhuollon kustannusten säästäminen. Viestinnällä on tärkeä merkitys ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Viestinnän avulla edistetään yksilöllistä ja yhteistä eli tiimioppimista vuorovaikutuksen kautta. Ruokapalvelu- ja hoitohenkilöstön sekä ravitsemushoidon asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu nähdään tärkeänä ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Vuoropuhelun avulla vahvistetaan ravitsemushoitoon liittyvää tietopohjaa ja yhteistä käsitteistöä. Tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen ravitsemushoidon kehittämiseen. Ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämiä muutoksia käsitellään ulkoisissa ja sisäisissä verkostoissa esimerkiksi ravitsemus-yhdyshenkilöverkoston tapaamisissa, moniammatillisissa työryhmissä, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksissa sekä työfoorumilla eli fyysisessä työtilassa ja hyödyntäen viestintäteknologiaa. Hoitotyön, ruokapalvelun ja ravitsemushoidon asiantuntijoilla/opettajilla on tärkeä rooli ravitsemusosaamisen kehittämiseen liittyvässä työssä oppimisen ohjaamisessa. Ravitsemusosaamisen kehittämisessä on tunnistettavissa sosiaalisia, reflektiivisiä, kognitiivisia ja operationaalisia työssä oppimisen prosesseja. Sosiaalisia prosesseja ovat työkokemusten vaihdanta ja reflektiivisiä niiden arviointi. Kognitiivisten prosessien tarkoitus on tiedonhankinta ja prosessointi, jolloin yhdistetään kokemustietoa sekä uutta ravitsemustieteellistä tietoa. Tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen, jota kokeillaan käytännössä. Operationaalisia prosesseja ovat fyysisessä työtilassa tapahtuva kokeilemalla, tekemällä ja soveltamalla oppiminen, jolloin uutta toimintamallia esimerkiksi vajaaravitsemuksen seulontaa, ateriatilausta tai reseptiikkaa kokeillaan käytännössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaalassa on omaksuttu oppivan organisaation periaatteita ravitsemusosaamisen kehittämisessä. Ravitsemusosaamisen kehittäminen on yhteydessä muutokseen, strategiaan, prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Viestinnän avulla edistetään ravitsemushoitosuosituksen ja ravitsemushoidon strategian edellyttämien muutosten toteuttamista sairaalan ateriaprosessissa ja ruokavalioissa. Hoito- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä ravitsemushoidon asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun tavoitteena on yhteisen kielen ja toimintamallin luominen ravitsemushoidon kehittämiseen. Tutkimus palvelee ravitsemusosaamisen kehittämistä sairaalan ateriaprosessissa. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista käyttää vertailuoppimismateriaalina terveydenhuollon organisaatioissa ja verkostoissa.

Creating generation Y sources of motivation for enhanced performance

New challenges have been created in the modern work environment as the diversity of the workforce is greater than ever in terms of generations. There will become a large demand of generation Y employees as the baby boomer generation employees retire at an accelerated rate. The purpose of this study is to investigate Y generation specific characteristics and to identify motivational systems to enhance performance. The research questions are: 1. What are Y generation characteristics? 2. What motivational systems organizations can form to motivate Y generation employees and in turn, create better performance? The Y generation specific characteristics identified from the literature include; achievement oriented; confident; educated; multitasking; having a need for feedback; needing management support; sociable and tech savvy. The proposed motivational systems can be found in four areas of the organization; HRM, training and development, communication and decision making policies. Three focus groups were held to investigate what would motivate generation Y employees to achieve better performance. Two of these focus groups were Finnish natives and the third consisted of international students. The HRM systems included flexibility and a culture of fun. It was concluded that flexibility within the workplace and role was a great source of motivation. Culture of fun was not responded to as favorably although most focus group participants rated enjoyableness as one of their top motivating factors. Training and development systems include training programs and mentoring as sources of potential motivation. Training programs were viewed as a mode to gain a better position and were not necessarily seen as motivational systems. Mentoring programs were not concluded to have a significant effect on motivation. Communication systems included keeping up with technology, clarity and goals as well as feedback. Keeping up with technology was seen as an ineffective tool to motivate. Clarity and goal setting was seen as very important to be able to perform but not necessarily motivating. Feedback had a highly motivating effect on these focus groups. Decision making policies included collaboration and teamwork as well as ownership. Teams were familiar and meet the social needs of Y generation employees and are motivating. Ownership was equated with trust and responsibility and was highly valued as well as motivating to these focus group participants.