Tactile abstractions [Exhibition Catalogue Essay]

Among the many meanings of abstraction is the focus on images that are at a distance from their origins. This understanding of abstraction is central to Savanhdary Vongpoothorn’s layered, textured and sensuous canvas Crossing (2003). The references in this painting to Laotian textile design and creation endows it with the sense of a fabric-like nature, gives it the feel of cloth wrapped around bodies and of threads woven into complex symmetrical patterns. Here, the distance from origins is expressed as a separation from the material forms of Lao culture. At the same time the work is a visual reference to the stretching or bending of forms, the breaking up of shapes in the natural or constructed environment, all of which create an expressive effect through the warm rose grid and visual illusions of movement and travel. This visual play suggests the sense that migration or movement is a means through which cultural forms get recoded and translated. The making of Crossing like many of Savanhdary’s works involved manipulation of the canvas through pricking and poking, and then the application of layers and dots of paint. The overall effect is one of a synthesis of different cultural motifs and the addition of new dimensions to familiar forms. This highlights the centrality of the idea of 'reassemblage’ in abstraction, the processes of remaking of self, of the natural world and of cultural artefacts. Savanhdary constructs intricate laced knots of colour and texture in work which expresses the possibilities presented by travel, migration and the subsequent remixture that emerges upon crossing through different cultural worlds.

Hearing loss and a supportive tactile signal in a navigation system : effects on driving behavior and eye movements

An on-road study was conducted to evaluate a complementary tactile navigation signal on driving behaviour and eye movements for drivers with hearing loss (HL) compared to drivers with normal hearing (NH). 32 participants (16 HL and 16 NH) performed two preprogrammed navigation tasks. In one, participants received only visual information, while the other also included a vibration in the seat to guide them in the correct direction. SMI glasses were used for eye tracking, recording the point of gaze within the scene. Analysis was performed on predefined regions. A questionnaire examined participant's experience of the navigation systems. Hearing loss was associated with lower speed, higher satisfaction with the tactile signal and more glances in the rear view mirror. Additionally, tactile support led to less time spent viewing the navigation display.

Developing a framework for subcontractor appraisal using a balanced scorecard

Subcontractors contribute significantly to construction projects and their performance can seriously affect over-all project success. It is crucial, therefore, to appraise the performance of subcontractors to ensure they satisfy the client's expectations and project requirements. To increase the transparency and accuracy of subcontractor appraisal, the baseline and target performance levels should be set at the outset so that the appraisers and those being appraised realize exactly what standards are to be achieved. The balanced scorecard, being a powerful tool for performance appraisal, offers a potentially good approach for modeling the subcontractor appraisal process. In this paper, an approach to developing a balanced scorecard subcontractor appraisal model is proposed and demonstrated through a questionnaire survey administered in Hong Kong and from which the baseline and target performance levels for large-scale skilled subcontractors are identified. A case example is used to illustrate the operation of the model. Finally, a means by which the model may be validated is demonstrated through the use of field experts. The results demonstrate the feasibility of developing a balanced scorecard model that can help improve the transparency of subcontractor appraisal despite the baseline and target performance levels changing according to the project characteristics, subcontractor categories and size.

Integrating visual and tactile information in the perirhinal cortex

By virtue of its widespread afferent projections, perirhinal cortex is thought to bind polymodal information into abstract object-level representations. Consistent with this proposal, deficits in cross-modal integration have been reported after perirhinal lesions in nonhuman primates. It is therefore surprising that imaging studies of humans have not observed perirhinal activation during visual-tactile object matching. Critically, however, these studies did not differentiate between congruent and incongruent trials. This is important because successful integration can only occur when polymodal information indicates a single object (congruent) rather than different objects (incongruent). We scanned neurologically intact individuals using functional magnetic resonance imaging (fMRI) while they matched shapes. We found higher perirhinal activation bilaterally for cross-modal (visual-tactile) than unimodal (visual-visual or tactile-tactile) matching, but only when visual and tactile attributes were congruent. Our results demonstrate that the human perirhinal cortex is involved in cross-modal, visual-tactile, integration and, thus, indicate a functional homology between human and monkey perirhinal cortices.

Evolving a synergistic approach to road safety : an appraisal of the project management, stakeholder engagement and change facilitation (PSC) approach by means of two case studies

Existing research and best practice were utilized to develop the Project Management, Stakeholder Engagement and Change Facilitation (PSC) approach to road safety infrastructure projects. Two case studies involving Queensland Transport and Main Roads demonstrated that use of the PSC has potential to create synergies for projects undertaken by multi-disciplinary road safety groups, and to complement Safe System projects and philosophy. The case studies were the North West Road Safety Alliance project, and the implementation of Road Safety Audit policy, and utilised a mix of qualitative and quantitative methods including interviews and surveys.

Improving information in project appraisal using hedonic pricing : a case study of marina berthing charges

Hedonic pricing techniques can be used to generate quantitative information useful to the project appraiser at various stages of the project cycle, most notably project formulation and investment appraisal. To illustrate, a hedonic pricing model is applied to marina berthing charges in England and Wales. The technique determines the relevant marina facilities that are reflected in marina rental price. The contribution of the key marina facilities is expressed in monetary terms as the contribution to cost per overall rental price per foot.

Children's emotions and multimodal appraisal of places : walking with the camera

This sensory ethnography explores the affordances and constraints of multimodal design to represent emotions and appraisal associated with experiencing local places. Digital video production, walking with the camera, and the use of a think-aloud protocol to reflect on the videos, provided an opportunity for the primary school children to represent their emotions and appraisal of places multimodally. Applying a typology from Martin and White's (2005) framework for the Language of Evaluation, children's multimodal emotional responses to places in this study tended toward happiness, security, and satisfaction. The findings demonstrate an explicit connection between children's emotions in response to local places through video, while highlighting the potential for teachers to use digital filmmaking to allow children to reflect actively on their placed experiences and represent their emotional reactions to places through multiple modes.

A critical appraisal of the relational management paradigm in an international setting: A future research agenda

Purpose In the mainstream relationship management literature, critical appraisal of the relationship paradigm in an international setting is virtually non-existent. The extant literature reveals a gap in terms of linking relationship management theories with international management. Furthermore, little research attention has been paid to synthesise the existing theories in a cohesive manner towards developing a theoretical paradigm in the interface of the importer-supplier relationship dyad. Thus, the purpose of this paper is to strengthen the theoretical grounds of relationship marketing in an international setting in an importer-exporter relationship context. Design/methodology/approach The paper follows a comprehensive review approach and applies the fundamental theory of trust and commitment to identify the relational factors. More precisely, the paper identifies and applies other relevant theories such as internationalisation process theory, resource-based theory of the firm, dependence theory and transaction cost theory in developing an innovative theoretical paradigm. Findings Based on the integration of extant theories, this paper proposes a new direction in the theoretical realm of the trust and commitment building process within an importer and supplier relationship management paradigm. The research concludes that trust and commitment are the focal factors within the international relational paradigm. Research limitations/implications The proposed research direction suggests an emerging framework integrating mainstream theoretical variables of trust and commitment in importer and foreign-supplier context. This novel framework has the potential for use in further research. Originality/value This paper advances a grounded theoretical exploration within an international management domain in the context of importers and foreign-suppliers.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Pre-maps : An Educational Programme for Reading Tactile Maps

It is demanding for children with visual impairment to become aware of the world beyond their immediate experience. They need to learn to control spatial experiences as a whole and understand the relationships between objects, surfaces and themselves. Tactile maps can be an excellent source of information for depicting space and environment. By means of tactile maps children can develop their spatial understanding more efficiently than through direct travel experiences supplemented with verbal explanations. Tactile maps can help children when they are learning to understand environmental, spatial, and directional concepts. The ability to read tactile maps is not self-evident; it is a skill, which must be learned. The main research question was: can children who are visually impaired learn to read tactile maps at the preschool age if they receive structural teaching? The purpose of this study was to develop an educational program for preschool children with visual impairment, the aim of which was to teach them to read tactile maps in order to strengthen their orientation skills and to encourage them to explore the world beyond their immediate experience. The study is a multiple case study describing the development of the map program consisting of eight learning tasks. The program was developed with one preschooler who was blind, and subsequently the program was implemented with three other children. Two of the children were blind from birth, one child had lost her vision at the age of two, and one child had low vision. The program was implemented in a normal preschool. Another objective of the pre-map program was to teach the preschooler with visual impairment to understand the concept of a map. The teaching tools were simple, map-like representations called pre-maps. Before a child with visual impairment can read a comprehensive tactile map, it is important to learn to understand map symbols, and how a three-dimensional model changes to a two-dimensional tactile map. All teaching sessions were videotaped; the results are based on the analysis of the videotapes. Two of the children completed the program successfully, and learned to read a tactile map. The two other children felt happy during the sessions, but it was problematic for them to engage fully in the instruction. One of the two eventually completed the program, while the other developed predominantly emerging skills. The results of the children's performances and the positive feedback from the teachers, assistants and the parents proved that this pre-map program is appropriate teaching material for preschool children who are visually impaired. The program does not demand high-level expertise; also parents, preschool teachers, and school assistants can carry out the program.

Healthy Waters Basin Appraisal

Provide advice and technical support to DERM in the development of the Healthy Headwaters Program.

A re-appraisal of Harknessia (Diaporthales), and the introduction of Harknessiaceae fam. nov

Harknessiaceae is introduced as a new family in the ascomycete order Diaporthales to accommodate species of Harknessia with their Wuestneia-like teleomorphs. The family is distinguished by having pycnidial conidiomata with brown, furfuraceous margins, brown conidia with hyaline, tube-like basal appendages, longitudinal striations, and rhexolytic secession. Six species occurring on Eucalyptus are newly introduced, namely H. australiensis, H. ellipsoidea, H. pseudohawaiiensis, and H. ravenstreetina from Australia, H. kleinzeeina from South Africa, and H. viterboensis from Italy. Epitypes are designated for H. spermatoidea and H. weresubiae, both also occurring on Eucalyptus. Members of Harknessia are commonly associated with leaf spots, but also occur as saprobes and endophytes in leaves and twigs of various angiosperm hosts.

Complete cytogenetic response and major molecular response as surrogate outcomes for overall survival in first-line treatment of chronic myelogenous leukemia: A case study for technology appraisal on the basis of surrogate outcomes evidence

Objectives In 2012, the National Institute for Health and Care Excellence assessed dasatinib, nilotinib, and standard-dose imatinib as first-line treatment of chronic phase chronic myelogenous leukemia (CML). Licensing of these alternative treatments was based on randomized controlled trials assessing complete cytogenetic response (CCyR) and major molecular response (MMR) at 12 months as primary end points. We use this case study to illustrate the validation of CCyR and MMR as surrogate outcomes for overall survival in CML and how this evidence was used to inform National Institute for Health and Care Excellence’s recommendation on the public funding of these first-line treatments for CML. Methods We undertook a systematic review and meta-analysis to quantify the association between CCyR and MMR at 12 months and overall survival in patients with chronic phase CML. We estimated life expectancy by extrapolating long-term survival from the weighted overall survival stratified according to the achievement of CCyR and MMR. Results Five studies provided data on the observational association between CCyR or MMR and overall survival. Based on the pooled association between CCyR and MMR and overall survival, our modeling showed comparable predicted mean duration of survival (21–23 years) following first-line treatment with imatinib, dasatinib, or nilotinib. Conclusions This case study illustrates the consideration of surrogate outcome evidence in health technology assessment. Although it is often recommended that the acceptance of surrogate outcomes be based on randomized controlled trial data demonstrating an association between the treatment effect on both the surrogate outcome and the final outcome, this case study shows that policymakers may be willing to accept a lower level of evidence (i.e., observational association).