Teatteri liikkeessä : Työväenteatterit Suomen teatterikentällä ja työväenliikkeessä kaksiteatterijärjestelmän syntyyn asti vuonna 1922

Workers' theatres in Finland until 1922 The topic of this dissertation is the workers' theatres in Finland before the year 1922. The main question is: why did these amateur theatres within the workers' associations become part of the professional theatre field in the 1910s by getting state subsidy as local theatre institutions? How is it possible that they received this status even after the civil war in 1918 when new professional theatres were founded all over the country? The study also asks, what kind of position did workers' theatres have in the workers' associations and in the workers' movement, what did the Social Democrats and Communists think of theatre and in particular of workers' theatre, and what kind of repertoire did the workers' theatres perform? It is a particular feature of Finland that the professional theatre field was not organised and that the workers’ movement had a relatively strong political position. The study concludes that some workers' theatres were the only steady theatre institutions in their surroundings, and thus functioned as local popular theatres performing to all social groups. Although amateur-based, they started to resemble professional theatres. Even though the Social Democratic Party did not have a specific theatre policy, the leaders of the Party appreciated and supported the workers' theatres as educational institutions and worked for their artistic improvement. The workers' theatres were also largely approved of and seen as people's theatres thought to unite and educate the nation and the working class. This reveals the need for national consensus, in the 1910s against the Russian government who worked to dissolve the autonomous position of the Finnish state, and after the civil war (1918) against the threat of a communist revolution. A wave of agitating proletarian theatre was felt in Finland in the early 1920s but it was marginalised by the large anti-communist majority.

Lagöversättning som process och produkt : Revideringar och institutioner vid lagöversättning till svenska i Finland

The thesis studies the translation process for the laws of Finland as they are translated from Finnish into Swedish. The focus is on revision practices, norms and workplace procedures. The translation process studied covers three institutions and four revisions. In three separate studies the translation process is analyzed from the perspective of the translations, the institutions and the actors. The general theoretical framework is Descriptive Translation Studies. For the analysis of revisions made in versions of the Swedish translation of Finnish laws, a model is developed covering five grammatical categories (textual revisions, syntactic revisions, lexical revisions, morphological revisions and content revisions) and four norms (legal adequacy, correct translation, correct language and readability). A separate questionnaire-based study was carried out with translators and revisers at the three institutions. The results show that the number of revisions does not decrease during the translation process, and no division of labour can be seen at the different stages. This is somewhat surprising if the revision process is regarded as one of quality control. Instead, all revisers make revisions on every level of the text. Further, the revisions do not necessarily imply errors in the translations but are often the result of revisers following different norms for legal translation. The informal structure of the institutions and its impact on communication, visibility and workplace practices was studied from the perspective of organization theory. The results show weaknesses in the communicative situation, which affect the co-operation both between institutions and individuals. Individual attitudes towards norms and their relative authority also vary, in the sense that revisers largely prioritize legal adequacy whereas translators give linguistic norms a higher value. Further, multi-professional teamwork in the institutions studied shows a kind of teamwork based on individuals and institutions doing specific tasks with only little contact with others. This shows that the established definitions of teamwork, with people co-working in close contact with each other, cannot directly be applied to the workplace procedures in the translation process studied. Three new concepts are introduced: flerstegsrevidering (multi-stage revision), revideringskedja (revision chain) and normsyn (norm attitude). The study seeks to make a contribution to our knowledge of legal translation, translation processes, institutional translation, revision practices and translation norms for legal translation. Keywords: legal translation, translation of laws, institutional translation, revision, revision practices, norms, teamwork, organizational informal structure, translation process, translation sociology, multilingual.

Bedömningen av muntliga språkkunskaper i svenska : en analys av bedömarnas reflektioner kring elevbedömningens reliabilitet

Tutkielmassa käsitellään ruotsin suullisen kielitaidon kriteeripohjaista arviointia Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvan arviointiskaalan avulla arvioijan näkökulmasta. Tutkielmassa analysoidaan seitsemän arvioijan arviointiprosessin reflektointia. Arvioijat osallistuvat poikkitieteelliseen HY-TALK-pilottitutkimukseen Helsingin yliopistossa. Tutkielman tavoitteena on eritellä, miten arvioijat kokevat peruskoulu- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin sisältyvän kriteeripohjaisen kielitaidon skaalan käytön ruotsin kielen suullisen taidon arviointityön pohjana. Erityisesti painotetaan arvioijien subjektiivista kokemusta skaalan avulla arvioinnista. Lisäksi analysoidaan kyseisten arvioijien arviointitulosten reliabiliteettia HY-TALK-tutkimuksessa. Aineistona käytetään arvioijien avoimilla haastatteluilla kerättyjä kommentteja skaalan käytöstä ja arvioinnista, sekä samojen arvioijien oppilasarviointituloksia HY-TALK-pilottitutkimuksesta. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen kokeenjälkeinen tapaustutkimus. Tutkielman teoriatausta nojautuu suullisen kielitaidon arvioinnin tutkimukseen. Suullisen kielitaidon arvioinnin perustana voidaan pitää Bachman ja Palmerin (1996) teoriaa kommunikatiivisesta kielitaidosta. Kielitaito jaetaan organisatoriseen ja pragmaattiseen kompetenssiin. Kokeen reliabiliteetti ja validiteetti nousevat tutkielmassa keskeisiksi käsitteiksi. Suullisen kielitaidon mittaamisessa ongelmana on kommunikaation arviointi. Koetyyppinä suorituskoe, jossa kokelas arvioidaan kommunikatiivisessa tilanteessa, ei yleisen käsityksen mukaan vastaa autenttista kielenkäyttötilannetta. Kokeen perusteella halutaan kuitenkin tehdä yleistys kokelaan kielitaidosta ja selviytymisestä oikeissa kielenkäyttötilanteissa. Arvioinnissa tehdään ero analyyttisen ja holistisen arvioinnin välille. Kriteeripohjaisessa arvioinnissa pyritään pitäytymään analyyttisessa arvioinnissa, jolloin arvioija kiinnittää huomiota monipuolisesti kokelaan kielitaidon eri osa-alueisiin. Tutkielman tuloksena seitsemän analysoidun arvioijan välillä on suuria eroja arvioinnin lähtökohdissa ja subjektiivisissa painotuksissa. Osa arvioijista painotti organisatorista kompetenssia, ja osa taas pragmaattista kompetenssia. Interaktion ja kommunikaation roolista suullisen kielitaidon arvioinnissa oli suuria mielipide-eroja. Osa arvioijista painotti arvioinnissa kommunikaation tärkeyttä ja muita pragmaattiseen kompetenssiin kuuluvia osa-alueita, kun taas osa mainitsi esimerkiksi oikeakielisyyden ja rakenteiden hallinnan. Kolme arvioijaa painotti pragmaattista kompetenssia, kaksi mainitsi piirteitä molemmista, ja kaksi painotti organisatorista kompetenssia. Osa eroista selittyy arviointitapahtumien eroilla sekä arvioijien kokemuksella. Toisaalta, nämä erot arvioinnin subjektiivisissa painotuksissa eivät suuresti näy itse pilottitutkimuksen viitekehyspohjaisen arviointiskaalan avulla saaduissa oppilasarviointituloksissa. Arvioijien välisiä eroja oppilasarvioinnissa kuitenkin esiintyy. Organisatorista kompetenssia painottavat antoivat osalle oppilaista hieman muita parempia arvosanoja. Tutkielman päätelmä on, että tässä tapaustutkimuksessa arviointityössä oli subjektiivisia painotuksia, ja että jonkin verran eroja kriteeripohjaisessa oppilasarvioinnissa löytyi. Erot eivät kuitenkaan yleisesti ottaen olleet kovin suuria.

"Han är en trollkarl. Alla skriver laudatur som går på hans lektioner" : en studie om elevernas uppfattningar om orsakerna till toppresultat i svenska i tre finska gymnasier

Tämä pro gradu -tutkielma on tehty osana Svenska i toppen -projektia, joka alkoi syksyllä 2008 Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisten näkökulmasta hyvien tulosten saavuttamiseen ruotsin ylioppilaskirjoituksissa kolmessa suomenkielisessä lukiossa, jotka sijaitsevat Turun, Tampereen ja Joensuun seuduilla. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten maantieteelliset tekijät vaikuttavat opiskelijoiden ruotsin kielen osaamiseen sekä mitä eroja on keskipitkän ja pitkän ruotsin oppimäärän opiskelijoiden asenteissa kieltä kohtaan. Tutkielman aineistona on kolme ryhmähaastattelua, joihin on osallistunut 14 lukiolaista, 11 tyttöä ja 3 poikaa. Haastattelut on tehty joulukuussa 2008 sekä tammi- ja maaliskuussa 2009. Haastatteluissa on käytetty strukturoitua kyselylomaketta, jossa kysytään opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin opiskelusta. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tutkimusote, jossa on piirteitä kolmesta eri menetelmästä: tapaustutkimuksesta, etnografisesta tutkimuksesta sekä temaattisesta analyysistä. Tärkeimpänä teoriataustana on ruotsi toisena kielenä -tutkimus, oppiminen sosiokonstruktivistisena ilmiönä sekä motivaatiotutkimus. Tarkastelen kielenoppijaa luokkahuoneessa sosiaalisena osallistujana omassa oppimisprosessissaan. Oppiminen nähdään kokonaisuutena, johon kuuluu eri osa-alueita, esimerkiksi koulujen käytännöt, yhteisön vaikutus oppimiseen sekä opiskelijan identiteetin muokkautuminen kouluyhteisössä. Motivaatiota tarkastelen kielenoppimisen näkökulmasta, ja se koostuu erilaisista dynaamisista vaiheista, esimerkiksi tavoitteiden asettamisesta oppimisprosessin alussa, valintojen tekemisestä sekä motivaation ylläpitämisestä oppimisprosessin kuluessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin yksittäinen syy menestykseen opiskelijoiden näkökulmasta on opettaja, joka omalla toiminnallaan voi merkittävästi parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä. Työhön panostaminen, opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen myös luokkahuoneen ulkopuolella ja esimerkiksi omien oppimateriaalien valmistaminen ovat opettajaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat nostaa opiskelijoiden motivaatiota huomattavasti. Myös lukion maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta. Paikkakunnilla, joilla ruotsin kieltä käytetään vähän, korostuu opettajan rooli kielellisen oppimisympäristön luomisessa. Keskipitkän ja pitkän ruotsin opiskelijoiden välillä ei tutkimuksessa ilmene eroja asenteissa kieltä kohtaan.

Walter, Ilse, Freddy, Ursula, and Rudolf Gottschalk with Edith Braunschweig in costumes dancing to a minuet for the 80th birthday celebration of Henriette Gottschalk; Hannover, Germany. Portraits Children

On 5 Oct 1929 the family got together in Hannover to celebrate the 80th Birthday of Henrietta Gottschalk nee Rothschild where the children danced a minuet by Beethoven or Mozart; left to right: Grandniece Edith Braunschweig, Walter Gottschalk, Ilse Gottschalk, Freddy Gottschalk, Ursula Gottschalk, and Rudolf Gottschalk

Leo Lilienfeld Collection 1922

Poetry notebook by Leo Lilienfeld (handwritten, 1922).

Dr. Curt Bejach, Stadtarzt von Berlin-Kreuzberg 1922-1933 portraits men

Dr. Curt Bejach was town physician of Berlin-Kreuzberg 1922 - 1933. He was born on Dec. 20, 1890, and died in Auschwitz in 1944

Ehrenberg-Rosenzweig Family Collection 1772-1930

The collection contains correspondence among members of the Ehrenberg and Rosenzweig families, including letters from Franz Rosenzweig, Adam Rosenzweig and Richard Ehrenberg, as well as with other parties, including Leopold Zunz, Adelheid Zunz, Claire von Gluemer, and Heinrich Heine (copies only). Also included are engagement contracts, marriage banns, school curricula and certificates, character references, eulogies, family histories, and other documents concerning family members. This material also reflects much of the history of the Samsonschule in Wolfenbuettel of which members of the Ehrenberg family were principals.

David Frischmann (1859-1922) and Chaim Nachman Bialik(1873-1934) in conversation.

( 1862-1945 ) b. Odessa. Pasternak was a prominent Moscow artist, who emigrated to Berlin in 1921, the same year as the Hebrew poet Bialik.

Joseph A. Rosen Papers 1921-1938

With few exceptions, the bulk of the collection pertains to the work of the Agro-Joint. Records of the Agro-Joint Director General. Agreements of the American Relief Administration (ARA) and the Joint Distribution Committee with the Soviet government, 1922-1923. Agreements between the Agro-Joint and the Soviet government, 1924, 1927, 1928. Agreements of the Agro-Joint and the American Society for Jewish Farm Settlements (ASJFS) with the Soviet government, 1929, 1930, 1933, 1938. Materials relating to relief work of the JDC within the framework of the American Relief Administration, 1922, including the appointment of J. Rosen as the JDC representative at the ARA. Statistics, reports, miscellaneous correspondence relating to JDC activities in Russia. Minutes, memos, reports, legal documents, certificate of incorporation, and general correspondence relating to the ASJFS, its formation, fund-raising activities, 1927-1939. Records of the Agro-Joint Main Office, Moscow. Annual and periodi c reports of the Agro-Joint including statistics, financial estimates, financial reports, analyses of expenditures, relating to Agro-Joint work, 1924-1937. General correspondence files: incoming and outgoing letters, reports, and memoranda. Materials relating to land surveys and allocations in the Crimea: statistics, surveys, memos, correspondence, relating to the Salsk district, Chernomor district, Changar peninsula, Azov, Kuban, Odessa district, Samara district, Povolzhe, Krivoy Rog, Kherson, The Far East, Siberia. Materials relating to contacts with KOMZET. Correspondence, minutes of KOMZET meetings, statistical information, reports. By-laws of the OZET (Obshchestvo po Zemleustroystvu Trudyachtchikhsya Evreev - Association For the Settlement of Toiling Jews On Land) and AGRO-KUSTBANK (Evreysky Agrarno-Kustarny Bank - Jewish Agricultural and House Workers Bank). Register of Agro-Joint assets transferred to KOMZET. Records of the Agro-Joint Agricultural Department. Materials

Seligman Solomon Society records 1912-1922

Contains minutes of Meetings (May 1918; May 1921), bulletins, official reports, 25th Anniversary Journal, photographs, and correspondence (May 1917-May 1922), particularly concerning the organization's social and philanthropic activities. Much of the correspondence is with Jewish personnel serving in the armed forces during and after World War I (1918-1919).

Harold Silver papers, undated, 1922-1977.

The collection contains personal correspondence, manuscript and printed copies of articles and speeches, photographs and newspaper clippings pertaining to the education and social welfare activities of Silver.

Growth of Jewish land setllements in Crimea 1924-1929

Digital image

Map detailing growth of settlement tracts by year 1925-1929

Digital image

Temple Mishkan Tefila Boston, Massachusetts collection, 1922-1996

Congregation Mishkan Tefila was founded in 1858 as Mishkan Israel, and is considered to be the oldest conservative synagogue in New England. Its founding members were East Prussian Jews who separated from Ohabei Shalom, which was predominately Polish at the time. In 1894, Mishkan Israel and another conservative synagogue, Shaarei Tefila, merged to form Congregation Mishkan Tefila. The synagogue moved its religious school to Walnut Street in Newton in 1955, and began planning for a new building in Chestnut Hill on Hammond Pond Parkway. The groundbreaking ceremony was on November 13, 1955. In 1958, services were held for the first time in the new synagogue building. This collection contains plays, annual reports, programs for events and dinners, and newsletters.