Die Anatomie in den Bildwerken der Alten.

From: Erster Jahresbericht, k.k. Staats-Realschule in der Leopoldstadt, Wien, 1871-2.

Die Gestalt des Menschen in Donatellos Werk.

Thesis (doctoral)--Universitat Zurich.

Last days in New Guinea; being further experiences of a New Guinea resident magistrate,

Mode of access: Internet.

The origins of the foreign language press in Málaga

The settlement of foreign residents in Spain has led since the mid- nineteenth century the creation of a foreign language press in order to inform and serve as a vehicle for social cohesion in these communities. This article studies Málaga because it is one of the provinces with the highest current number of foreign language press in Spain. This research has focused on analyzing two of the first newspapers written in English at the beginning of XX century: British Colony Gazette and the English section of La Union Mercantil, Weekly English News.

Josef Stransky, Brustbild

Signatur des Originals: S 36/F06678

La lectura popular en Asturias (1869-1936).

Analizar las modalidades y características que presentó la incorporación masiva de la población trabajadora a las prácticas lectoras en la segunda mitad del siglo pasado y en el primer tercio del actual. Instituciones organizadas con el fin de propiciar el hábito lector entre las clases populares y, en especial, las entidades colectivas dedicadas a la promoción de la lectura que se consolidaron en Asturias. En concreto se estudian cuatro bibliotecas populares de componentes sociales diferenciados: la del Ateneo Obrero de Gijón, la Circulante de Castropol, la de la Sociedad de Cultura e Higiene de Cimadevilla (Gijón) y la del Ateneo Obrero de La Felguera. Se examinan sociológicamente (según edad, sexo y clase social), las preferencias lectoras de la región de Asturias. Se realiza un detenido estudio de la actividad y gustos lectores de las cuatro bibliotecas populares citadas. Estatutos y reglamentos. Libros de actas, libros de registro y memorias. Catálogos de obras. Del análisis de las preferencias lectoras en la región, se deduce un interés especial por la narrativa (novela realista y naturalista y novela erótica y por las Ciencias Sociales (lecturas sociopolíticas). 1) Biblioteca Popular Circulante del Ateneo Obrero de Gijón: durante los años 30 se produjo un aumento considerable de la práctica lectora; la sección más numerosa era la de Literatura, seguida por la Literatura infantil y las de Historia y Ciencias Sociales; la mayor parte de los préstamos correspondían a mujeres; entre los autores más leídos estaban Pérez Galdós, Blasco Ibáñez, Palacio Valdés y Baroja. 2) Biblioteca Popular Circulante de Castropol: el número de volúmenes creció de forma especial a partir de 1928; la temática dominante era la Literatura, seguida de la sección infantil; la mitad de los lectores eran mujeres y niños; los autores más leídos eran Pérez Galdós, Palacio Valdés, Baroja, Pereda y Valle Inclán. 3) Biblioteca de la Sociedad de Cultura e Higiene de Cimadevilla (Gijón): se caracterizaba por usar como vía de adquisición de libros la donación, al carecer de ayudas oficiales y tener pocos socios hasta 1932; los autores más leídos eran Pérez Galdós, Blasco Ibáñez, Palacio Valdés, Pérez de Ayala, Florez, Unamuno y Marañón. 4) Biblioteca Circulante del Ateneo Obrero de La Felguera: estaba organizada en tres secciones: fija, circulante y sala de prensa; el número de préstamos alcanzó el máximo en 1932; la mayoría de los préstamos se dirigían hacia la novela nacional; los autores más leídos eran Pérez Galdós, Palacio Valdés, Blasco Ibáñez, Curwood, Dumas, Baroja, Insua, Pérez de Ayala, Alarcón y Tolstoi. La temática literaria de las bibliotecas populares asturianas no se correspondía con una literatura proletaria, a pesar de que esta corriente estaba presente en los ambientes obreros y progresistas.

My Canadian journal, 1872-78 : extracts from my letters home, written while Lord Dufferin was governor-general /

Disbound Original Held in Oak Street Library Facility

The genealogy of Peiter Heyl and his descendants, 1100-1936 : with the intermarried families of Arnold, Bess, Byrd, Cansler, Carlock, Carpenter, Costner (Kestner) Davis, Freeman, Friday, Gantt (Gaunt, Ghent) Green, Hahn, Henkel, Hoffman, Hovis, Huffstetler, Jones, Klein, Lineberger (Leinberger) Mendenhall, McIntosh, Nesbitt, Payne, Patton, Peel, Peeler, Porter, Ramsour, Reinhardt, Rhyne, Reynolds, Robinson, Rudisill, Shuford, Summey, Smith, Thompson, Wells, Warlick, Weidner, and Wilfong /

Mode of access: Internet.

The return of manhood suffrage to Queensland, 1863-1872

In 1859, Queensland was separated from New South Wales as an independent colony. At this time the new Governor conspired to ensure the citizens did not inherit the old colonies system of full male suffrage. This was not returned until the Elections Act of 1872. However, the extended franchise was not a result of either democratic values or other ideological intentions. This article will analyse parliamentary debates to show that the revision to full suffrage was a result of administrative expediency driven by an inability to prevent abuse of the limited franchise.

The noblest of professions : schoolmasters at Hastings 1872-1894

The Noblest of Professions: Schoolmasters at Hastings 1872-1894 is a skilfully developed study of educational developments outside the Australian metropolises and in a small, but significant, pioneering rural community in the late colonial period. It is an important contribution to the formerly neglected field of local and regional history in Australia. It extends our knowledge of the life experiences of the schoolmaster in an isolated community and the regard local people had for him, together with the significant and varied social and leadership roles he played regularly and occasionally in rural affairs. The rural schoolmaster and his concerns are vividly brought to life in a compelling portrayal in this book. In all a very significant contribution to Australian history and to the history of education in its regional and local context.

Cultural relativity as exchange : J.W. Lindt’s 'bush character and Aboriginal' from 'The Grafton Album', circa 1872

J.W.Lindt’s Colonial man and Aborigine image from the GRAFTON ALBUM: “On chemistry and optics all does not depend, art must with these in triple union blend” (text from J.W. Lindt’s photographic backing card) In this paper, I follow an argument that Lindt held a position in his particular colonial environment where he was simultaneously both an insider and an outsider and that such a position may be considered prerequisite in stimulating exchange. A study of the transition of J.W. Lindt in Grafton, N.S.W. in the 1860s from a traveller to a migrant and subsequently to a professional photographer, as well as Lindt’s photographic career, which evolved through strategic action and technical approaches to photography, bears witness to his cultural relativity. One untitled photograph from this period of work constructs a unique commentary of Australian colonial life that illustrates a non-hegemonic position, particularly as it was included in one of the first albums of photographs of Aborigines that Lindt gifted to an illustrious person (in this case the Mayor of Grafton). As in his other studio constructions, props and backdrops were arranged and sitters were positioned with care, but this photograph is the only one in the album that includes a non-Aborigine in a relationship to an Aborigine. An analysis of the props, technical details of the album and the image suggests a reconciliatory aspect that thwarts the predominant attitudes towards Aborigines in the area at that time.

Cultural relativity as exchange : J.W. Lindt’s bush character and Aboriginal from The Grafton Album (circa 1872)

J.W.Lindt’s Colonial man and Aborigine image from the GRAFTON ALBUM: “On chemistry and optics all does not depend, art must with these in triple union blend” (text from J.W. Lindt’s photographic backing card)...

Thomsenista Kalimaan : Vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielikontaktien tutkimushistoria vuoteen 1936

Itämerensuomalaisissa kielissä esiintyy suuri joukko sanoja, jotka muistuttavat balttilaisten kielten sanoja sekä muotonsa että merkityksensä puolesta. Yhtäläisyyksiä oli yritetty selittää eri tavoin 1700-luvulta lähtien, kunnes Vilhelm Thomsen vuonna 1869 osoitti tämän sanastokerrostuman olevan lainaa jostakin muinaisbalttilaisesta kielimuodosta nykyisten itämerensuomalaisten kielten yhteiseen kantakieleen. Vuonna 1890 Thomsen julkaisi aiheesta laajemman tutkimuksen, jossa hän esitti noin 200 muinaisbalttilaista lainaetymologiaa ja käsitteli lainojen äännevastaavuuksia sekä kielellisten kontaktien paikkaa, aikakautta ja kulttuurikontekstia. Nykykäsitys itämerensuomalaisten kielten vanhoista balttilaisista lainasanoista perustuu tähän Thomsenin esitykseen, ainoastaan kontaktien ajoituksia on arkeologian tulosten myötä siirretty taaksepäin. Thomsen sovelsi ensimmäisenä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen aikakautensa uusinta kielitieteellistä metodia, nuorgrammatiikkaa. Nuorgrammatiikka keskittyi kielihistoriaan ja antoi eksaktit välineet etymologialle. Suomeen nuorgrammatiikan toi E. N. Setälä, jonka johdolla metodi uudisti nopeasti koko fennougristiikan ja nosti Suomen tutkimuksen kärkeen. Suomalaistutkijat tarkensivat myös Thomsenin luomaa kuvaa vanhoista balttilaisista lainoista. Setälän ohella keskeisiä etymologeja olivat J. J. Mikkola ja Heikki Paasonen. Muualla tutkimus ei ollut yhtä intensiivistä: vain liettualainen Kazimieras Būga perehtyi mainittavasti aiheeseen, ja hänenkin tutkijan uransa jäi lyhyeksi. Vasta 1910-luvun puolessa välissä Thomsenin ja Setälän teesejä alettiin kritikoida. Torsten Karsten ja K. B. Wiklund esittivät vanhimmille balttilaiskontakteille paljon kauemmas menneisyyteen ulottuvia ajoituksia kuin Thomsen. Setälän auktoriteetti kuitenkin torjui uudet teoriat, jotka on vasta paljon myöhemmin yleisesti hyväksytty. Sotien välinen kausi oli erittäin vilkkaan etymologisen tutkimuksen aikaa, ja balttilaisiakin lainoja esitettiin kymmeniä lisää. Ajan uutterimmat tutkijat olivat Heikki Ojansuu, Yrjö Toivonen ja Jalo Kalima. Luonnollisesti myös monet Thomsenin balttilaiset etymologiat korvattiin paremmin sopivilla lainaetymologioilla tai rinnastuksilla sukukielistä. Mikkola arvosteli hyvin voimakkaasti Thomsenin lainaetymologioita. Mikkolan kritiikki osoittautui pääosin pätemättömäksi, mutta on päässyt epäsuorasti vaikuttamaan myöhempään tutkimukseen. Eino Nieminen taas esitti vuonna 1934 hypoteesin, jonka mukaan ainakin osa vanhoista balttilaislainoista voisi olla peräisin muinaiskuurin kielestä, jota baltologit olivat parin vuosikymmenen ajan pyrkineet rekonstruoimaan. Jalo Kalima julkaisi vuonna 1936 oppikirjan itämerensuomalaisten kielten vanhoista balttilaislainoista. Kalima pyrki antamaan kattavan kuvan aiheesta, mutta ei onnistunut kovin hyvin. Kaliman tiedot balttilaisista kielistä eivät olleet ajan tutkimuksen tasolla, ja hän jätti kirjassansa käsittelemättä suuren osan uudempaa tutkimusta, mm. Thomsenin ajoituksia kohtaan osoitetun kritiikin sekä kymmenittäin niin Thomsenin kuin myöhempienkin tutkijoitten esittämiä etymologioita. Kaliman kirja on kuitenkin selkeästi laadittu ja sisältää uusia, ansiokkaitakin etymologioita. Kaliman jälkeen kukaan ei ole kirjoittanut yleisesitystä aiheesta. Tämän tutkielman tavoite on antaa kattava kuva vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielikontaktien tutkimuksesta ennen Kaliman oppikirjaa. Näin se voisi tasoittaa tietä uudelle alan yleisesitykselle.