Myynninjohtamisjärjestelmän tehokkuus tietojohtamisen näkökulmasta, case Nordea Pankki Suomi Oyj

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata Nordea Pankki Suomi Oyj:n myynninjohtamisjärjestelmän keskeisiä käytäntöjä tietojohtamisen näkökulmasta ja selvittää konttoreissa suoritetun kyselytutkimuksen tulosten tilastollisella analyysilla millainen korrelaatio näillä käytännöillä on myyntituloksiin. Teoreettisena viitekehyksenä on tietojohtamisen näkökulma. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään myynninjohtamisen kannalta relevantteja tietojoh-tamisen käytäntöjä ja kytketään tietojohtaminen Nordean myynninjohtamisen käytäntöihin. Empiirisessä osuudessa myyntiä mitattiin eri tuotteista ja tuoteryhmistä muodostuvalla myynti-indeksillä. Myynnin johtamisen käytäntöjä selvitettiin Nordean Suomessa työskenteleville henkilökohtaisille pankkineuvojille lähetetyllä kyselyllä. Analyysissä selvitettiin henkilökohtaisten pankkineuvojen arvioimien myynnin johtamiskäytäntöjen ja myynti-indeksin välistä korrelaatioita. Hypoteeseina oli, että myyntitulokset ovat sitä parempia mitä systemaattisemmin myynninjohtamisen käytäntöjä konttorissa sovelletaan ja mitä posi-tiivisemmin niihin suhtaudutaan. Tulokset osittain vahvistivat hypoteeseja. Korrelaatiot ovat varsin pieniä, mutta niistä osa erittäin merkitsevällä varmuudella luotettavia. Myös pieniä negatiivisia korrelaatioita löytyi. Osa käytännöistä on niin laajassa käytössä, että ne eivät pysty selittämään myyntitulosten eroja. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseiset käytännöt ovat välttämättömiä, mutta eivät riittäviä edellytyksiä hyville myyntituloksille.

Maksuttoman yliopistokoulutuksen hyvinvointivaikutukset : oikeudenmukaisuus ja dynaaminen tehokkuus

Referee-artikkeli

Itseohjautuvan tuotantotiimin tehokkuus metsäteollisuusorganisaatiossa

Tämän Pro Gradun tarkoituksena on analysoida metsäteollisuusorganisaation henkilöstötutkimuksen tuloksia ja tutkia itseohjautuvan tiimin tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimus keskittyy esimiestyön merkitykseen itsensä johtamiseen kannustamisessa. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on Millaisia ovat itseohjautuvan tiimin tehokkuuden tekijät ja miten jaetulla johtajuudella voidaan vaikuttaa niihin? Tutkimuksen teoreettinen osuus keskittyy tiimin tehokkuutta ja jaettua johtajuutta koskevaan kirjallisuuteen. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin Survey -menetelmää. Tutkimusaineisto koostuu metsäteollisuusorganisaation neljän yksikön vuosien 2006-2013 henkilöstötutkimustuloksista. Aineistoa analysoitiin kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin itseohjautuvan tiimin tehokkuuden tekijöitä. Tutkimustuloksista nousee esiin ennen kaikkea itseohjautuvan tiimin autonomisen toimintaympäristön ja johtamisen tärkeys sekä yksilöiden ominaisuuksien merkitys. Tutkimus tarjosi tukea kohdeorganisaation jaetun johtamisen kehittämisen suunnitteluun.

Ryhmä Raappanan tiedustelun kuva Ilomantsin taisteluihin 1944 osallistuneista neuvostojoukoista : eri tiedustelulajien tehokkuus ja luotettavuus

Työn aiheena on selvittää Ryhmä Raappanan tiedustelun kuvaa Ilomantsin taisteluihin 1944 osallistuneista neuvostojoukoista ja kuinka realistinen tämä kuva oli. Tämän lisäksi on tarkoitus selvittää Ilomantsin taisteluissa käytettyjä tiedustelumenetelmiä ja eri tiedustelulajien tehokkuutta ja luotettavuutta. Päätutkimusongelma on, millaisen kuvan Ryhmä Raappanan tiedustelu sai Ilomantsin taisteluiden aikana neuvostojoukoista? Alatutkimusongelmia ovat, millaiset olivat tiedustelumenetelmät jatkosodan aikana ja kuinka niitä käytettiin Ilomantsin taisteluissa? Kuinka tehokasta ja luotettavaa eri tiedustelulajien toiminta oli taisteluiden aikana? Ja kuinka realistinen tiedustelun kuva oli? Tutkimusongelmani selvittämiseen käytän Ryhmä Raappanan esikunnan näkökulmaa. Tutkimus perustuu sekä primääri- että sekundäärilähteisiin. Lähdemateriaalina on yleisteoksena Antti Juutilaisen teosta Ilomantsi - lopultakin voitto, mutta sitä käytetään vain tukevana lähteenä. Päälähdemateriaali tulee kuitenkin Sota-arkistosta. Muut lähteet käsittelevät lähinnä tiedustelumenetelmiä, tiedustelun suorittamista yleisesti jatkosodan aikana ja Päämajan suorittamaa tiedustelua Ilomantsin taisteluihin liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään asiakirjatutkimusta. Tapahtumista on kuusikymmentä vuotta ja paikalla olleet henkilöt eivät ole elossa tai he ovat erittäin vanhoja. Näin heidän haastattelunsa ei ollut mahdollista. Asiakirjatutkimusta voi pitää parhaana tutkimusmenetelmä, koska suuri osa tiedoista on löydettävissä asiakirjoista. Näin myös pääsee tiedon alkulähteelle, koska suuri osa tiedoista on kirjoitettu muistiin tapahtumahetkellä. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina oli koota Ilomantsin taisteluiden tiedustelutiedot yhteen tutkielmaan. Näin selvittää alueella käytettyjä eri tiedustelulajeja ja niiden käyttöä. Samoin selvittää eri tiedustelumenetelmien tehokkuus ja luotettavuus. Näistä selvittää Ryhmä Raappanan viholliskuva ja sen oikeellisuus. Tutkielmani johtopäätöksinä on, että tiedustelun aktiivisuus lisääntyi taisteluiden aikana. Ryhmä Raappanan hyökkäys alkoi heikoilla tiedustelutiedoilla, tästä johtuen tiedustelua käskettiin tehostaa. Tiedustelu parani näiden käskyjen jälkeen ja taisteluiden loppuvaiheessa tiedustelutehtävät olivat selkeitä taistelevilla joukoilla. Tästä johtuen myös tiedustelutiedot lisääntyivät. Ryhmä Raappanan viholliskuva selkeytyi taisteluiden kuluessa ja taisteluiden loppuvaiheessa se oli varsin realistinen. Yleisesti tiedustelun taso oli kohtuullinen, kuitenkin parantuen taisteluiden edetessä.

"Estabilidade e pleno emprego": as origens do esquema de Kaldor para a análise da flutuação e do crescimento econômicos

Nicholas Kaldor is known as an author who often changed his mind throughout his career. This is the case of his analyses of the process of economic growth, in which he proposed various models leading to quite different and, occasionally, conflicting conclusions. Specifically, Kaldor changed his position concerning the stability of the full employment situation. This paper shows that, in spite of those changes, Kaldor in fact used different versions of the same basic analytical framework and that this framework has its origin in his paper "Stability and Full Employment" published in the Economic Journal in December 1938.

Crescimento e industrialização no Brasil: uma interpretação à luz das propostas de Kaldor

Growth and industrialization in Brazil. In this paper, based on the writings of Kaldor and his followers, we compare two phases of Brazilian economic growth, one showing fast growth rate and other with lack of growth. Our aim is to analyze the Brazilian economic behavior in the last 40 years, pointing out economic policy intervention, structural change, foreign trade and capital flows as determinants to account for gross product development path performance. Our aim is to shed some light on which is the potential rate of growth of the Brazilian economy nowadays, considering its historical growth path and recent structural changes in the industrial sector.

A note on the Pazos-Simonsen mechanism and Kaldor's early research on Latin American inflation

In contrast with the inflationary finance story, inflation acceleration in Latin America has been explained as the result of the interaction of inflation dynamics and the frequency of wage adjustments. Accordingly, small inflation disturbances are connected with a shift from moderate to high inflation (or beyond to hyperinflation) though a mechanism that makes adjustment intervals in wage contracts endogenous. Rudiger Dornbusch (1986) labeled this process the "Pazos-Simonsen mechanism". In this note we summarize the basic contribution of both Felipe Pazos (1978) and Mario Henrique Simonsen (1983) and find crucial differences between their views on wage dynamics, specifically regarding the endogeneity of the time interval between wage readjustments. A remarkable affinity with Pazos's view on wage dynamics and inflation is found in an early and almost unknown essay written by Nicholas Kaldor in 1957 (inspired in his brief experience in Latin America).

As primeiras impressões de Hicks sobre a Teoria Geral

In this article, we present an interpretation of the Hicks' first review of Keynes's General Theory. First we analyze the influence of Hayek's theory on the work of Hicks. We show how Hicks, reflecting on the Austrian theory of the business cycle, created the concepts of "week" and temporary equilibrium. Then we discuss how the author reformulated these concepts of time and equilibrium to interpret the General Theory.

La sociedad civil global. Una respuesta a la guerra -de Mary Kaldor-

--

Periodicity in a delayed version of the kaldor trade cycle model

We are concerned with the Kaldor's trade cycle model under the effect of a delay which represents a gestation lag between a decision of investment and its effect on the capital stock. Taking the adjustment coefficient in the goods market as a bifurcation parameter, we achieve global branches of periodic solutions. In our setting the delay is a constant inherent to the specific economy. Copyright © 2013 Watam Press.

O pólo industrial de Manaus como modelo de desenvolvimento econômico avaliado sob o enfoque da Lei de Kaldor-Verdoorn

Este estudo tem como objetivo mensurar e avaliar a dinâmica econômica do Pólo Industrial de Manaus como um modelo de desenvolvimento sob o enfoque da Lei de kaldor-Verdoorn. Especificamente, analisar a relação entre produção e produtividade, sob as condições preconizadas por esta lei, aplicadas às indústrias do Pólo Industrial de Manaus. A Lei de Kaldor-Verdoorn propõe que à medida que a produção aumenta, há uma forte tendência, ao longo do tempo, de crescimento da produtividade. Economias de escala são geradas endogenamente por mudança técnica e aprendizagem tecnológica (learning by doing), fruto do crescimento da demanda que permite que se explore as economias de escala dinâmicas presentes, principalmente, no setor manufatureiro. Dessa forma, estima-se a produtividade total de fatores e a produtividade parcial. Analisa-se a dinâmica dessa economia efetuando-se teste empírico para a indústria do Pólo Industrial de Manaus, no período de janeiro de 1995 a dezembro de 2004, através de um modelo de correção de erros, teste de causalidade de Granger e modelo VAR estrutural,. Os resultados obtidos indicam um razoável grau de dinamismo dessa economia, dado que a combinação de efeitos de curto e longo prazo fez com que a produtividade crescesse num ritmo mais acelerado, com respostas rápidas no curto prazo, da produtividade a choques de mudanças no valor total da produção e emprego. Comprovam também a existência de fontes endógenas de crescimento da produtividade, evidenciando economias de escala crescente.